ARMENIAN KANSANMURHASTA SATA VUOTTA

Tänään sata vuotta sitten katsotaan armenialaisten kansanmurhan alkaneen Turkissa, siis vain viikko sen jälkeen, kun punakhmerien kansanmurhan alkamisesta Kambodzassa tuli kuluneeksi 40 vuotta. Ensi heinäkuussa on Srebrenican kansanmurhasta 20 vuotta. Se oli Jugoslavian hajoamissotien järkyttävin tragedia. Toisaalta ensi kuussa tulee kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Euroopassahan tämän sodan kolkoin tapahtuma oli juutalaisten kansanmurha.

Armenialaisten kansanmurhassa lasketaan murhatun 1,5 miljoonaa armenialaista. Turkki ei kansanmurhaa myönnä, vaan väittää armenialaisten kuolleen sodan seurauksena. Viime viikolla EU-parlamentti kehotti Turkkia tunnustamaan kansanmurhan. Maan kielteisestä asenteesta huolimatta yhä useammat maat ovat tunnustaneet 1915 tapahtumat kansanmurhaksi, viimeksi Saksa, joka Turkin silloisena liittolaisena on ottanut myös vastuuta tapahtumasta. Turkilla onkin viime aikoina ollut ärähdettävää myös paavin puheen ja Tanskaan tulevan muistomerkin johdosta. Suomi ei ainakaan vielä ole tapahtumaa tunnustanut kansanmurhaksi.

Armenian pääkaupungissa Jerevanissa on tänään kansanmurhan alkamisen satavuotistapahtuma, johon osallistuvat mm. Ranskan ja Venäjän presidentit. Heidän keskinäistapaamisensa asialistalla on, kuinkas muuten, sota-aseet, tällä kertaa sotalaivat.

AM026625 Armenia (NL) Kansanmurhan muistomerkki JerevanissaArmenialaisten kansanmurhan muistomerkki Jerevanissa 1985

Kävin Armeniassa ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton aikaan talvella 1985. Pääkaupungin mieleen painunein kohde oli kansanmurhan muistomerkki ikuisine tulineen.

AM_090905 172 Armenia Jerevanin kansanmurhan muistomerkkiArmenialaisten kansanmurhan muistomerkki lippuineen ja vartijoineen Jerevanissa 2009

AM_090905 181 Armenia Tarja Halosen istuttama puu Jerevanin kansTarja Halosen 2005 istuttama muistopuu kansanmurhan muistomerkillä

Toisella käynnilläni, neljännesvuosisata myöhemmin syyskesällä 2009 itsenäisessä Armeniassa, oli muistomerkkialue museoineen laajentunut entisestään. Suomalaisia lämmitti presidentti Tarja Halosen valtiovierailullaan alueelle istuttama uhrien muistopuu.

AM_090909 203 Armenia Echmiatsinin katedraaliArmenian Apostolisen kirkon pääkirkkoa, Etšmiadzinin katedraalia, pidetään maailman vanhimpana edelleen toiminnassa olevana katedraalina. Eilen siellä toteutettiin tiettävästi suurin kanonisointitapahtuma, kun vuoden 1915 kansanmurhan uhrit julistettiin pyhimyksiksi. Etšmiadzinin katedraali kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin.

Matkakuvaukset Armeniasta 1985 & 2009:

ARMENIA SILLOIN JA NYT http://www.123kotisivu.fi/sakuvia/66120789

ARMENIA SILLOIN JA NYT (PDF)
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/ARMENIA+SILLOIN+JA+NYT.pdf

ARMENIAN KUVIA 1985 & 2009   OBJEKTIIVISSA MAAILMA / ARMENIA 

Mistä maista juttuja ja kuvia?  SAKUVAMAAT

2 kommenttia artikkeliin ”ARMENIAN KANSANMURHASTA SATA VUOTTA

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s