SUUR-SOTŠI TÄNÄÄN

Sotšin kuvat kansiossa  SOTŠI  & ABHASIA 2015
Mistä maista juttuja ja kuvia? / SAKUVAMAAT

Sotši on Venäjän Mustanmeren helmi ja kesäpääkaupunki. Neuvostoaikana sen kanssa kilpailivat turisteista mm. nyt Abhasiaan kuuluvat Suhumi ja Pitsunda. Suomestakin tehtiin rantalomamatkoja Sotšin kaupungin lisäksi mm. Suur-Sotšin Dagomysiin, jonka hotelli Dagomys toi mieleen kolmen vuosikymmenen takaiset Inturistin esitteet.

RU_151013 Venäjä_0028 Sotšin Olympiapuisto AdlerissaSotšin Olympiapuisto Adlerin esikaupungissa, joka ulottuu etelässä Abhasiaan asti. Dagomysin pohjoinen esikaupunki on turisteille tuttu jo neuvostoajoilta.

Sotši nousi uudelleen maailman tietoisuuteen vuonna 2014 pidettyjen talviolympialaisten vuoksi. Samasta vuodesta alkaen siellä on ajettu Formula 1 -osakilpailu, joka on vetänyt sinne myös autourheilun harrastajia. Sotši on lisäksi yksi vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen isäntäkaupungeista.

Itselleni Sotši ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut Venäjän houkuttelevimpiin kaupunkeihin, koska en harrasta rantalomia eikä penkkiurheilukaan kuulu harrastuksiini. Minut sinne vei mahdollisuus vierailla vain parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Abhasiassa. Olen aina ollut kiinnostunut maista, jotka kansainvälisestä painostuksesta huolimatta haluavat rakentaa omaa tulevaisuuttaan ilman vieraita isäntiä.

RU_151011 Venäjä_0026 Sotšin Mustanmeren  rantaaSotšin Mustanmeren rantaa.
RU_151011 Venäjä_0143 Sotšin satamaterminaaliSotšin satamaterminaali ja halpa tapa päästä käsiksi Ferrariin.

Sotšin asemakaava on pitkä ja kapea myötäillen Mustanmeren rantaviivaa. Satamaterminaalille johtavan rantapromenadin varrella on hotelleja, ravintoloita ja monenlaisia turistiliikkeitä. Formulakisojen kunniaksi oli terminaalin edustalle asetettu loistoautoja näytille. Kaupungin kulttuurianti on myös runsasta, vaikkei siellä kovin vanhoja historiallisia kohteita olekaan.

RU_151012 Venäjä_0250 Sotšin taidemuseoSotšin taidemuseo on levittäytynyt seiniensä ulkopuolelle.
RU_151011 Venäjä_0348 Sotšin Arkkienkeli Mikael ArkangelilaisArkkienkeli Mikael Arkangelilaisen katedraali on saanut kilpailijakseen krumeluurin Pyhän Vladimirin kirkon.
RU_151011 Venäjä_0299 Sotšin Navaginskaja ulitsaNavaginskaja ulitsa johtaa urheilumuseon ja olympiarenkaiden (alkukuva) kautta rautatieasemalle, joka  valmistui 1952 Stalinin (viimeiseksi) syntymäpäivälahjaksi.

Suurin ja suosituin Sotšin puistoista on Park Riviera. Päiväsaikaan siellä liikkui myös monia koululuokkia. Neuvostoajat tuo mieleen Ystävyydenpuisto, jossa ystävyyden puun lisäksi on ystävyyden halli, jossa on eri valtiovieraiden tuomia lahjoja. Valokuvissa ovat myös presidenttimme Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto (pääministerikaudellaan). Sotšissa on myös kasvitieteellinen puutarha. Parhaan panoraaman kaupunkiin ja lähiympäristöön saa Ahun-vuoren näkötornista.

RU_151011 Venäjä_0206 Sotšin Riviera-puiston sisäänkäyntiRiviera-puiston sisäänkäynti ja koululaisia sekä soittaja puistossa.
RU_151012 Venäjä_0143 Ystävyyden puu Sotšin Ystävyyden puisYstävyyden puu ja suomalaislahjoja Sotšin Ystävyydenpuistossa.
RU_151012 Venäjä_0117 Sotšin Ahun-vuoren näkötorniAhun-vuoren näkötornista avautuu panoraama niin Sotšiin ja Adleriin kuin Läntisen Kaukasuksen vuoristoonkin, joka kuuluu myös UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
RU_151011 Venäjä_0207 Sotšin Lenin-mosaiikkiMuistomerkkien Sotši; Lenin-mosaiikki, II maailmansodan voiton muistomerkki ja Afganistanin sodan muistomerkki.

Sotšin subtrooppinen ilmasto on turistien lisäksi kiinnostanut myös vallanpitäjiä. Josif Stalinilla oli ylellinen datša kaupungissa. Se on nyt mielenkiintoinen museo, jossa hänen siellä oloaan kuvataan yksityiskohtaisesti. Myös Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin viihtyy kesäisin Sotšissa.

RU_151012 Venäjä_0066 Stalinin datša SotšissaStalinin datsa Sotšissa on nykyään museona.

Matkan kiinnostavimmat kohteet olivat kaupungin ulkopuolella. Lähes 2000 neliökilometrin laajuinen Sotšin kansallispuisto on Venäjän toiseksi vanhin. Tutustuimme sen 33 vesiputouksen alueeseen. Tämä helposti saavutettava puiston osa on etenkin kotimaan matkailijoiden suosiossa. Sieltä lähtee myös maastokuorma-autoja ajaen kuivuneita joenuomia täynnä turisteja, jotka haluavat nähdä kansallispuistoa laajemmin.

RU_151010 Venäjä_0235 33 vesiputouksen reitti Sotšin kansalliSotšin kansallispuiston kävijät kuvasivat innolla vesiputouksia, itsensä kuvauttajiakin oli. Turisteja auton lavalla valmiina tutustumaan kansallispuistoon vesiputouksia syvemmin.

Krasnodarin aluepiiri, johon Sotšikin kuuluu on maailman pohjoisinta teenviljelyaluetta. Se kiinnostaa myös turisteja, sillä pellon laidalle pysähtyneestä bussista purkautui innostuneita matkustajia kamerat kaulassa. Heillä näytti olevan samat aikomukset kuin itsellänikin. Dagomystšain teekulttuurikeskuksessa tutustuimme teenviljelyyn maistiaisten myötä.

RU_151010 Venäjä_0153 Teeviljelmiä Krasnodarin aluepiirissäKrasnodarin aluepiirin teeviljelmiä ja Dagomystšain teekulttuurikeskus teetarjoiluineen.
RU_151010 Venäjä_0086 Dagomystšain teekulttuurikeskus KrasnodTeekulttuurikeskuksen viehättävää sisustusta.

Illallista nautimme šapsugien kylässä kansantanssien tahdittamana. Ehkä edellispäivän Abhasian käyntimme kunniaksi he esittivät myös eteläisen sukulaiskansansa folklorea.

RU_151010 Venäjä_0272+257+318 Šapsugien kansantanssiesitys Bolšoi KitšmaissaŠapsugien kansantanssiesitys Bolšoi Kitšmaissa.

Sotšin olympiapaikat eivät herättäneet meissä suurtakaan mielenkiintoa, joten ne eivät myöskään olleet ohjelmassamme. Matkan jälkeen tehdyt doping-paljastukset ovat nostaneet olympialaiset taas tapetille. Itse en ole koskaan uskonut ”puhtaaseen” huippu-urheiluun, onhan se nykyään lähinnä suurta bisnestä. Toivottavasti millään toimenpiteillä ei kuitenkaan vaikuteta kielteisesti matkailuun ja kansojen välisiin suhteisiin.

Sotšin kuvat kansiossa

SOTŠI  & ABHASIA 2015

kuvia – juttuja – blogeja   maailmalta

http://sakuva.kuvat.fi/

Yksi kommentti artikkeliin ”SUUR-SOTŠI TÄNÄÄN

  1. Hei Saku Kiitos taas kovasti Sotšin alueen kertomuksestasi. Oli kiva yrittää verestää muistoja. Teekulttuurikeskuksessa käynti on parhaiten jäänyt mieleeni. Teekulttuurikeskus ei varmaan silloin ollut vielä siinä laajuudessaan kuin nykyisin. Teelajikkeet kuitenkin olivat erinomaisia. Mieleeni ovat jääneet myös vuoristojärvellä käynti ja pikaliipparilla tehty Abhasian-retki. Valitettavasti en näe kuvistasi nykyisiä tai omistani vanhoja maisemia. Paljon terveisiä myös Sarille Marjalta Date: Thu, 26 Nov 2015 08:31:50 +0000 To: marja.niemi@outlook.com

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s