SOGDIEN MAILLA TADŽIKISTANISSA

Tadžikistanin kuvat 2016 /  TADŽIKISTAN  2016  / Tadžikistanin kuvat 1985 / OBJEKTIIVISSA MAAILMA / TADŽIKISTAN / Mistä maista juttuja ja kuvia? / SAKUVAMAAT

Itsenäisen Tadžikistanin kehitys Neuvostoliiton purkamisen jälkeen ei alkanut onnellisten tähtien alla. Heimoryhmien välille puhjennut sisällissota kesti vuoteen 1997. Sodan seurauksena ja luonnonvarojen niukkuudesta johtuen tuli Tadžikistanista entisen Neuvostoliiton alueen köyhin valtio.

TJ_160425 Tadžikistan_0129 Maan parlamentti DušanbessaTadžikistanin parlamentti ja presidentinpalatsi. Ei ole vaikea arvata kummasta maata johdetaan.

Keski-Aasian viidestä entisestä neukkustanista kolmella on kaasu- ja öljyvaroja, kahden rikkaus taas on mahtava luonto. Näihin kuuluu Tadžikistanin lisäksi Kirgisia. Tadžikistaninkin hallinto on keskiaasialaiseen tapaan nimellisdemokraattinen presidenttivalta. Emomalii Rahmon tulikin varsin tutuksi maata kierrellessä. Myös ääri-islamistit toimivat Tadžikistanista käsin värvätessään keskiaasialaisia Isisin riveihin.

TJ_160425 Tadžikistan_0261 Presidentin kuva DušanbessaKoko kansan presidentti viljapellolla Dušanbessa ja tervehtii opiskelijoita Hudžandissa.

Tadžikistan kuului aikoinaan Persian valtakuntaan, joka on jättänyt jälkensä sen kulttuuriin. Myös Aleksanteri Suuri ulotti valtakuntansa nyky-Tadžikistanin alueelle. Silkkitien kulta-aikaan aluetta hallitsivat indoirania puhuneet sogdit. He olivat kauppiaita ja sotilaita, jotka viimein hävisivät Aleksanteri Suurelle, mutta heidän kulttuurinsa säilyi islamin tuloon saakka. Syrjäisissä vuoristokylissä voi heidän kieltään kuulla vielä tänäänkin.

Pääkaupunki Dušanbe ja Gissarin linnoitus

Tadžikistanin pääkaupunki on ollut asuttua seutua ainakin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua, mutta sen kaupunkikehitys alkoi vasta neuvostoaikaan puuvillan ja silkin tuotannon keskuksena. Maan itsenäistyessä 1991 Dušanbe oli asukasluvultaan Helsingin kokoinen, mutta nyt asukkaita on jo lähes 800 000.

TJ_160425 Tadžikistan_0148 Ismoili Somonin muistomerkki DušanbMonumenttien Dušanbe; Ismoili Somoni oli samanidihallitsija, joka syrjäytti arabivallan 900-luvulla, Rudaki taas oli persialainen samanidien hovirunoilija. Maan uusi vaakunakin on saanut oman obeliskinsa ja Dušanbe osallistuu myös kilpaan maailman suurimmasta lipputangosta, jonka kisan se omasta mielestään on jo voittanut.

Dušanben, kuten pääkaupunkien yleensäkin, nähtävyyksiin kuuluvat museot ja tärkeät rakennukset. Dušanbessa on useiden tadžikkisankarien muistomerkkejä. Kaupungin jättilipputanko kuuluu maailman suurimpiin.

Parikymmentä kilometriä pääkaupungista on kivikaudesta saakka asuttu Gissar (Hisor). Sen strategisesti tärkeä linnoitus vuoristossa on tuhottu jo 21 kertaa. Linnoituksesta oli jäljellä vain portti, mutta sitä on viime vuosina entistetty alkuperäiseen asuunsa. Alueella on myös kaksi madrasaa eli koraanikoulua ja karavansarai eli majatalo.

TJ_160425 Tadžikistan_0350 Gissarin linnoitus Dušanben lähellä+TJ_160425 Tadžikistan_0430 Gissarin vanhempi madrasa Dušanben lähelläGissarin/Hisorin linnoitus nousi tuhkasta tai ainakin raunioista. Vanhempi madrasa pitää sisällään Gissarin museon.
TJ_160425 Tadžikistan_0386 Gissarin linnoitus Dušanben lähellEntisöityä linnoitusta, käsityömestari ja koululaiset Gissarissa.

Fan-vuoret ja Iskander-järvi

Dušanbesta pohjoiseen levittäytyvät silmien eteen lumihuippuiset vuoret. Ne kuuluvat Pamirin läntiseen Fan-vuoristoon. Kiinalaisten rakentaman viisi kilometriä pitkän tunnelin kautta tullaan Sughdin provinssiin, jonka nimi viittaa aluetta asuttaneisiin sogdeihin.

TJ_160426 Tadžikistan_0092 Meikhuran tunneli Sughdin provinssisTie pohjoiseen kävi useiden tunneleiden kautta, joiden suilla myös kauppa kävi. Yksi viiden kilometrin tunneli oli suljettuna kuukausi sitten tapahtuneen maanjäristyksen vuoksi, joten liikenne johdettiin pienempää huoltotunnelia pitkin aina 20 autoa yhteen suuntaan.

Fan-vuoriston ykköskohde (ellei lähde kiipeilemään) on Aleksanteri Suuren mukaan nimetty Iskander-järvi. Autolla helposti saavutettavalta leirintäalueelta on suora kuvausyhteys vastarannan Aleksanterin hattu -vuorelle. Pienen kiipeämisen jälkeen avautuu silmien eteen myös Käärmejärvi.

TJ_160426 Tadžikistan_0123 Läntisen Pamirin Fan-vuoristoaLäntistä Pamir-vuoristoa. Fan-vuoriston lumihuippuja ja Aleksanterin hattu (vuori) Iskander-järven vastarannalla.

Sogdien Panjakent ja Istaravshan

Panjakentin kaupunki sijaitsee lähellä Uzbekistanin rajaa ja vain 60 kilometrin päässä Samarkandista, joka oli keskiajalla sogdien pääkaupunki. Myös Panjakent kuului silkkitien tärkeisiin kauppakaupunkeihin.

TJ_160427 Tadžikistan_0293 Tadzikkipari Panjakentin basaaritoriSogdien jälkeläisiä Panjakentin basaarilla ja heidän historiaansa kaupungin museossa, joka tällä kertaa ei ollut ohjelmassamme.

Nykyisen Panjakentin kaakkoisreunalla ovat antiikin Panjakentin rauniot, jotka ovat kaupungin pääkohde. Kaupungin länsipuolella on vielä vanhempi arkeologinen alue, Sarazmin muinaiskaupungin rauniot. Jo 2000-luvulla ennen ajanlaskun alkua siitä kehittyi alueen merkittävin kaupunki. Vuonna 2010 Sarazm liitettiin Tadžikistanin ensimmäiseksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Panjakent oli Tadžikistanin matkamme ainoa vanha tuttu. Siellä käytiin Samarkandista jo vuonna 1985. Kaupungin mielenkiintoinen museo ei nyt kuulunut ohjelmaamme, mutta tutustuimme siihen edellisellä käynnillämme.

TJ_160427 Tadžikistan_0206 Antiikin Panjakentin kaivauksiaKeskiaikaisen sogdikaupunki Panjakentin raunioita kaupungin länsilaidalla. 5500-vuotias Sarazm oli tärkeä varhaiskaupunki, joka vaikutti Euraasian kauppateiden syntyyn ja on nyt UNESCOn maailmanperintökohde.

Tie Panjakentista Hudžandiin vie Istaravshanin kautta. 2500-vuotiaana se on yksi Tadžikistanin vanhimmista kaupungeista. Siellä on hyvin säilynyt vanha kaupunki, sogdien linnoitus ja merkittävä moskeijakompleksi. Myös Lenin on kaupungissa arvossaan. Pääkatu kantaa edelleen hänen nimeään ja sen varrella on kullattu Leninin patsas.

TJ_160427 Tadžikistan_0522 Istaravshanin Kok Gumbaz-moskeija jaIstaravshanin Kok Gumbaz -moskeija ja madrasa, sogdien Mugh Tappa -linnoitus ja lippukulkue Leninin patsaalla.

Sughdin pääkaupunki Hudžand

Aleksanteri Suuri perusti 2500 vuotta sitten pohjoisen silkkitien varteen yhden monista nimeään kantavista kaupungeista. Myöhemmin muslimit valtasivat kaupungin ja se kuului mm. Umaijadien kalifaattiin sekä Samanidien valtakuntaan. Entistetyssä Timur Malikin linnoituksessa toimivassa Sughdin provinssin historiallisessa museossa on paljon lähinnä kuvallista aineistoa näistä historian vaiheista. Neuvostoaikaan kaupungin nimi oli Leninabad ja siellä onkin Keski-Aasian suurin Leninin patsas.

TJ_160428 Tadžikistan_0422 Hudžandin Kamoli Hudzhandin aukioHudžandin Kamoli Hudzhandin aukio ja tytöt Leninin jättipatsaan edustalla.

Hudžandin sydän on Kamoli Hudzhandin aukio moskeijoineen, koraanikouluineen ja basaareineen, joka on maan vanhin. Varsin erikoinen kohde on hyvin menestyneen kolhoosin 1950-luvulla rakennuttama Arbobin palatsi, jota Pikku-Pietarhoviksikin kutsutaan.

TJ_160428 Tadžikistan_0043 Sughdin provinssin historialli HudžSughdin provinssin historiallisessa museossa esitellään monin kuvin Hudžandin kaupungin perustajan Aleksanteri Suuren elämää.
TJ_160428 Tadžikistan_0152 Šeroz-mattokutomo Hudžandissa+TJ_160428 Tadžikistan_0513 Arbobin palatsi HudžandissaMattokutomo Hudžandissa ja kolhoosin pramea Pikku-Pietarhovi.

Tadžikistanissa elvytetään vanhaa matonkudontataitoa. Neuvostoajan koneellisesta matonvalmistuksesta ollaan palaamassa käsinkudontaan. Neuvonantajia on ollut niin Iranista kuin Afganistanistakin.

Itä-Tadžikistan vielä odottaa

Tadžikistanin matkamme antoi monipuolisen kuvan maan länsiosan historiasta, kulttuurista ja luonnosta. Pamir-vuoriston pääosa on kuitenkin maan itäosassa. Siellä sijaitsee myös maan toinen UNESCOn maailmanperintökohde Pamirin kansallispuisto. Se edustaa maan luontoa kauneimmillaan, joten toiveena on päästä sekin näkemään ja kuvaamaan.

SNmatkakuvaaja Facebookissa

Keski-Aasiaan liittyviä kirjoituksia ja kuvia

 KAZAKSTANIN PÄÄKAUPUNGIT & KIRGISIAN JYLHÄÄ LUONTOA

 KESKI – AASIAAN

TADŽIKISTANIN KUVIA 2016

 KAZAKSTANIN & KIRGISIAN KUVIA 2015

 UZBEKISTANIN & TADŽIKISTANIN KUVIA 1985


KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA

  HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/

 

4 kommenttia artikkeliin ”SOGDIEN MAILLA TADŽIKISTANISSA

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s