Aiempia Keski-Aasian postauksia: SOGDIEN MAILLA TADŽIKISTANISSA / KAZAKSTANIN PÄÄKAUPUNGIT & KIRGISIAN JYLHÄÄ LUONTOA / KESKI – AASIAAN / Uzbekistanin kuvia 2018: UZBEKISTAN 2018 / Uzbekistanin kuvia 1985: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / UZBEKISTAN / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA
Uzbekistan on ainakin matkailullisesti tunnetuin ja mielenkiintoisin Keski-Aasian entisistä neukkustaneista. Monet Silkkitien legendaarisista kaupungeista ovat sen alueella. Se oli jo neuvostoaikaan suosittu kohde, jonne tehtiin matkoja Suomestakin. Mekin osallistuimme vuonna 1985 Uzbekistanin kiertomatkalle. Maan kohteiden päivittäminen on ollut suunnitelmissa siitä lähtien, kun matkailu sinne taas pääsi vauhtiin tällä vuosituhannella. Ennen käymättömät kohteet ovat tähän saakka kuitenkin vieneet siltä voiton ja vasta nyt vasta toteutimme haaveemme nähdä yli kolmen vuosikymmenen aikana Uzbekistanissa tapahtunut kehitys.
Uzbekistanin pääkaupunki Taškent on nykyaikainen miljoonakaupunki ja Keski-Aasian suurin teollisuus- ja liikennekeskus. Silti se on yksi alueen vanhimmista kaupungeista ja oli Silkkitien tärkeä pysähdyspaikka. Tältä ajalta ei kuitenkaan valitettavasti ole paljoa nähtävää, sillä voimakas maanjäristys tuhosi lähes koko kaupungin vuonna 1966. Jäljelle jäi kuitenkin muutama 1400-1500 -luvun moskeija, mausoleumi ja koraanikoulu. Näistä merkittävin on Kukeldash Madrasah, koraanikoulu joka on palvellut myös karavansaraina ja linnoituksena. Tällä vuosituhannella se on saanut takaisin naapurinsa, maanjäristyksen tuhoaman kaupungin silloisen päämoskeijan Juman (Perjantaimoskeija).
Kukeldashin naapurissa on myös Taškentin päätori Chorsu Bazaar. Tämä edelliskerralla Kolhoositorina tunnettu alue oli laajentunut useisiin rakennuksiin. Leipomosta ei voinut lähteä ilman, että kainalossa oli lämmin tandoor-uunissa paistettu leipä.
Taškentin uskonnollinen keskus Khast Iman Complex käsittää sekä vanhaa että uutta rakennuskantaa. Maanjäristyksestä selvinneiden Kaffal-Shashi -mausoleumin ja Barak-khan -koraanikoulun seuraksi on rakennettu uusi Hazrati Imamin päämoskeija ja kirjasto, jossa säilytetään arvokasta 600-luvulta peräisin olevaa Osmanin koraania. Se ei ilmeisesti kestä päivänvaloa kuvanakaan, sillä sen kuvaaminen oli ehdottomasti kielletty.
Taškentisa emme nähneet monista muista entisistä neuvostostaneista tuttua ökyrakentamista. Meille esitellyt uuden kaupungin kohteet olivat kaikki Neuvostoliiton aikana rakennettuja kulttuuri- ja hallintorakennuksia. Senaatti ja Itsenäisyydenaukion talousministeriötornit ovat kasvonsa pesseitä neuvostoaikaisia virastorakennuksia. Uzbekistanin kansan historian museo on entinen Lenin-museo ja kuuluisa Navoin ooppera- ja balettiteatteri valmistui jo 1939.
Kaupungin toinen merkittävä aukio on nimetty mongolihallitsija Timur Lenkin eli Amir Temurin mukaan. Keskellä sitä on hänen ratsastajapatsaansa ja laidalla museonsa, mutta aukiota hallitsee valtava Uzbekistan-hotelli, joka oli meidänkin majapaikkamme edellisellä käynnillämme.
Taškentista lensimme Urganchiin maan länsiosassa ja jatkoimme sieltä Hivaan. Se ei vielä edelliskäyntimme aikoihin kuulunut Uzbekistanin kiertomatkojen ohjelmiin etäisen sijaintinsa ja puutteellisen infrastruktuurin vuoksi. UNESCO kuitenkin valitsi sen vanhan kaupungin Itchen Kalan Uzbekistanin ensimmäiseksi maailmanperintökohteeksi jo neuvostoaikaan vuonna 1990, mikä todistaa sen suuren kulttuuriarvon. Nyt turismilla näytti menevän hyvin ja monet vanhat koraanikoulut olivat muuttuneet basaareiksi.
Itchen Kala on kokonaan mahtavien kymmenen metrin korkuisten 1700-luvun muurien ympäröimä ja suorakaiteen muotoisen alueen kaikilla neljällä sivulla on portti. Historiallisia monumentteja siellä on yli 50 ja vanhoja taloja 250, useimmat 1700- ja1800-luvuilta. Päänähtävyydet ovat Länsiportilta Itäportille vievän kadun varrella tai sen läheisyydessä. Heti Länsiportin jälkeen silmään osuu kauniin turkoosinsininen paksu, mutta keskeneräiseksi jäänyt minareetti (Kalta-Minor). Vastapäätä sitä on Hivan hallitsijoiden palatsi ja linnoitus Kuhna Ark valtaistuinsalista vankilaan. Sen tornista saa hyvän yleiskuvan Hivan vanhasta kaupungista.
Moskeijoiden, mausoleumien ja koraanikoulujen reunustamaa katua tullaan keskellä Itchen Kalaa olevalle Juma (Perjantai)-moskeijalle. Sen kattoa kannattelee 218 puista pilaria, joista muutamat ovat peräisin alkuperäisestä 900-luvun moskeijasta. Sen 42 metriä korkea minareetti (Juma Minaret) on kaupungin vanhin. Sitäkin korkeampi (50,3 metriä) on Islam Khodja Minaret.
Itchen Kalan toinen palatsi on Tosh-Tovli 1800-luvulta. Sen koristelu on Hivan upein. Palatsin vanhin osa on sen haaremi. Vanhassa kaupungissa on useita käsityöverstaita, mm. UNESCOn ylläpitämä silkkityöpaja.
Hivasta jatkoimme matkaa maitse vanhaa Silkkitietä seuraten Buharaan, Shakhrisabziin, Samarkandiin ja takaisin Taškentiin.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA 140 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/
Tuo vanhan silkkitien mukaan kulkeminen on varmasti ollut mielenkiintoista! Ainakin näitä kuvia katsellen Uzbekistan ja reitti lähti heittämällä omalle bucket listalle!
TykkääLiked by 1 henkilö
Totta. Oma kiinnostukseni Silkkitietä kohtaan heräsi 1980-luvulla tulleesta tv-sarjasta, jota silloin tallensin VHS-kaseteille. Hienoja kohteita löytyy aina Xi´anista Eurooppaan asti.
TykkääLiked by 1 henkilö
Muistan itsekin katsoseeni jotain Silkkitie sarjaa aikanani. Mahtaakohan kokonaisuudessaan reittiä päästä kulkemaan, siis vanhaan malliin?
TykkääLiked by 1 henkilö
Silkkitien pääreitti kulki nykyisten Irakin ja Syyrian kautta, joten sinne tuskin kannattaa vähään aikaan lähteä. Reittikään ei ole ihan entisensä, sillä Silkkitie Hivasta kohti Buharaa lähtee nelikaistaisena moottoritienä, jolle kameleilla ei liene menoa.
Muuten Ville Haapasalon Silkkitie 30 päivässä on edelleen nähtävissä Yle Areenassa.
TykkääTykkää