TOISEN MAAILMANSODAN PÄÄTTYMISESTÄ 75 VUOTTA

Dresdenin Residenzschloss silloisessa DDRssä oli sodan jälkeen korjaamatta vielä vuonna 1983.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA /
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Aiempia toiseen maailmansotaan liittyviä postauksia:
VOITON PÄIVÄT 2015
NORMANDIAN MAIHINNOUSUSTA 75 VUOTTA 2019
KESKITYSLEIRISTÄ TURISTIRYSÄKSI 2015
DRESDEN 1983-2011 2015
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Toinen maailmansota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen 9.5.1945 klo 0:01 Suomen aikaa. Keski- ja Länsi-Euroopassa elettiin vielä edellistä päivää, joten siellä voitonpäivää juhlitaan jo 8.5, kun entisen Neuvostoliiton maissa voitonpäivä on 9.5. Tänä vuonna ei koronaviruksen vuoksi julkisia juhlia pidetä ainakaan keväällä. Venäjä on ilmoittanut pitävänsä juhlat joskus loppuvuonna. Voitonpäivän ylilennot lennettiin ainakin eilen Pariisissa ja tänään Moskovassa. Tasan viisi vuotta sitten kirjoitin sodan päättymisen 70-vuotispäivänä postauksen VOITON PÄIVÄT.

Matkaillessa nykyään entisillä taisteluareenoilla tulee eteen monia muistutuksia tästä ihmiskunnan tuhoisimmasta sodasta, jonka uhriluku oli 73 miljoonaa henkeä. Yleensä sodasta muistuttavat erilaiset muistomerkit ja sotilashautausmaat, mutta sodan jälkiäkin on vielä nähtävissä. Osa niistä on jätetty tarkoituksella muistutukseksi tuleville polville.

DE230436 Saksa Berliinin Kaiser Wilhelm Gedächtniskirche 1996
Länsi-Berliinin Keisari Wilhelmin muistokirkko on säilytetty sodan jäljiltä korjaamattomana. Kuva 1996.

Itärintaman sotamuistomerkkejä

Toisen maailmansodan katsotaan alkaneen Saksan hyökättyä Puolaan syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1939. Aluksi Saksa miehitti Puolan länsiosat ja Neuvostoliitto itäosat, mutta vuonna 1941 koko maa joutui Saksan miehittämäksi. Myöhemmin Neuvostoliiton edetessä kohti Berliiniä saksalaiset joutuivat vetäytymään Puolasta. Sodan jälkeen maan itä- ja länsiraja siirrettiin paljon entistä lännemmäksi. Toisessa maailmansodassa kuoli noin kuusi miljoonaa puolalaista.

PL000311 Puola Varsovan tuntemattoman sotilaan muistomerkki 1977
Varsovan tuntemattoman sotilaan hauta vuonna 1977.

Operaatio Barbarossa oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 aloittaman hyökkäyksen koodinimi. Sen seurauksena saksalaiset piirittivät Leningradia 900 päivää tammikuuhun 1943, jolloin neuvostojoukot mursivat saartorenkaan. Piirityksen aikana kaupungissa kuoli ainakin 641 000 ihmistä, joista suurin osa, 420 000, on haudattu Piskarjovkan hautausmaalle. Se onkin maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa.

RU 1975 Venäjä (Neuvostoliitto) 15  Juuri paljastettu Leningra
Leningradin sankarillisten puolustajien muistomerkki toukokuussa 1975, vain muutama päivä sen paljastamisen jälkeen silloisessa Leningradissa.
RU003525 Venäjä (Neuvostoliitto) Leningradin (Pietarin) Piskar
Pietarin Piskarjovkan hautausmaa on maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaista. Kuva 1979.
RU001734 Venäjä (Neuvostoliitto) Turun johtajien seppeleenlask
Turun kaupungin johto (keskellä pitkäaikainen kaupunginjohtaja Väinö J. Leino) laskee seppeleen ystävyyskaupunkinsa Leningradin Piskarjovkan hautausmaalla vuonna 1978.

Itärintaman taisteluista tunnetuin on Stalingradin taistelu 1942-43, jossa neuvostojoukot löivät saksalaiset ja rintamalinjat alkoivat liikkua länteen päättyen Wienin valtaukseen 14.4.1945 ja Berliinin valtaukseen 30.4.1945.

RU044129 Venäjä Moskovan puolustajien muistomerkki Zelenogradi
Moskovan puolustajien muistomerkki vuonna 1988 Zelenogradissa paikassa, jossa saksalaisten eteneminen pysäytettiin.
AT_080622 201 Itävalta Wienin Neuvostoarmeijan muistomerkki Hel
Neuvostoarmeijan muistomerkki Wienissä 2008.
DE094215 Saksa Neuvostoarmeijan muistomerkk8i Länsi-Berliiniss
Neuvostoarmeijan muistomerkki Länsi-Berliinissä 1991.

Sodan uhrien muistoa vaalitaan eri puolilla tuntemattoman sotilaan hautamuistomerkeillä, joilla palaa ikuinen tuli.

RU_120818 355 Venäjä Vahdinvaihto Moskovan Kremlin muurilla
Vahdinvaihto Moskovan Kremlin tuntemattoman sotilaan haudalla vuonna 2012.

Länsirintaman sotamuistomerkkejä

Länsirintamalla sotaonni alkoi kääntyä saksalaisten tappioksi, kun länsiliittoutuneet nousivat maihin Saksan miehittämän Ranskan Normandiassa 6.6.1944. Normandian taistelut jatkuivat elokuun lopulle päättyen Pariisin vapauttamiseen. Taisteluiden uhriluku oli yli 400 000 kuollutta, haavoittunutta ja kadonnutta sotilasta. Tänä päivänä alueella liikkuessaan ei voi olla törmäämättä laajoihin sotilashautausmaihin sekä taisteluista kertoviin muistomerkkeihin ja museoihin.

FR163628 Ranska Pariisin Tuntemattoman sotilaan hauta Riemukaare
Tuntemattoman sotilaan hauta Pariisin riemukaaren alla 1992. Muistomerkki rakennettiin ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneiden muistoksi, mutta sillä kunnioitetaan myös toisen maailmansodan uhreja.
FR_120626 197 Ranska Yao Yuanin Maailmanrauha-patsas Grandcamp-M
Kiinalaisen Yao Yuanin Maailmanrauha-patsas Normandian Grandcamp-Maisyssa, joka oli osa saksalaisten Atlantin valli -puolustuslinjaa. Normandian kuvat vuodelta 2012.

Maihinnousun rannat tunnetaan edelleen sodanaikaisilla koodinimillään. Ajelimme maihinnousun maisemissa kesällä 2012 käyden mm. sen tunnetuimmilla rannoilla Sword Beachillä ja Omaha Beachillä.

FR_120626 076 Ranska Sword Beach Ala-Normandian Calvadosissa
Sword Beachin rantaa, jossa britit nousivat maihin. D-DAY -tarraa myyvät alueen museot.
FR_120626 168 Ranska Colleville-sur-Merin Omaha Beach Ala-Norman
Omaha Beachin rantaa, jossa jenkit nousivat maihin.

Pitkin Normandian rannikkoa on laajoja sotilashautausmaita niin liittoutuneiden eri kansallisuuksille kuin saksalaisillekin.

FR_120626 133 Ranska Britannian Ryes War Cemetery Bazenvillessä
Kansainyhteisömaiden Ryes War Cemetery Bazenvillessä.
FR_120626 111 Ranska Canadian War Cemetery Beny-sur-Mer Reviersi
Canadian War Cemetery Bény-sur-Mer Reviers.
FR_120627 025 Ranska Saksalaisten sotilashautausmaa Mont de Huis
Saksalaisten sotilashautausmaa Mont-de-Huisnes Huisnes-sur-Merissä.
FR_120626 151 Ranska Normandy American Cemetery and Memorialin s
Normandy American Cemetery and Memorial oli hautausmaista ainoa, joka oli suljettu.

Normandian sotamuseoista kävimme entisessä saksalaisten päämajassa sijaitsevassa Atlantin vallin museossa Ouistrehamissa ja Omaha Beachin muistomuseossa.

FR_120626 060 Ranska Le Grand Bunker Musee Ouistrehamissa Ala-No
Le Grand Bunker Musée Ouistrehamissa Ala-Normandian Calvadosissa.
FR_120626 178 Ranska Normandian maihinnousun museo Omaha Beachis
Musée Mémorial d´Omaha Beach.

Tarkemmin länsirintaman taisteluista kevään 2019 postauksessani NORMANDIAN MAIHINNOUSUSTA 75 VUOTTA.

Natsi-Saksan keskitysleirit

Keskitysleirit ovat Saksan historian synkintä aikaa. Natsi-Saksassa keskitysleirijärjestelmä perustettiin Adolf Hitlerin saatua vallan tammikuussa 1933. Näitä leirejä perustettiin 17 nykyisen maan alueelle (Luettelo natsien keskitysleireistä Wikipediassa).

Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleiri

Suurin ja pahamaineisin saksalaisten keskitysleireistä on Puolan Oświęcimin kaupungin liepeillä sijainnut Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleirikompleksi, jonka neuvostojoukot vapauttivat tammikuun 27. päivänä vuonna 1945. Vuodesta 1979 se on ollut UNESCOn maailmanperintölistalle kuuluva museo. Kävimme siellä eka kerran kansantasavallan aikaan kesän 1986 automatkallamme. Ilmapiiri oli harras ja pysäyttävä ja maailmanperintöstatuksestaan huolimatta hyvin rauhallinen paikka. Kävijöitä oli vain muutamia ja alueeseen ja rakennuksiin sai tutustua ja niitä kuvata itsenäisesti kaikessa rauhassa.

PL030116 Puola Auschwitzin keskitysleirimuseon portti 1986
Auschwitzin tunnettu portti teksteineen vuonna 1986.
PL030140 Puola Auschwitzin keskitysleirimuseo
Auschwitzin kuolemankenttää 1986.
PL030137 Puola Auschwitzin keskitysleirimuseo 1986
Auschwitzin krematorio 1986.

Toisella kerralla kesällä 2013 kaikki oli toisin. Suuri (ja kallis) parkkipaikka oli täynnä asunto- ja muita autoja. Odotellessaan tuntien päästä alkavia pakollisia kierroksia voi aikaa kuluttaa alueelle nousseissa lukuisissa markkinapaikoissa. Ilmapiiri ei oikein sopinut paikan synkkään historiaan. Seuraavan kierroksen odottelu olisi vienyt aikataulusta koko loppupäivän, joten Auschwitzin pääleirin osalta piti tyytyä aiemman käynnin kokemuksiin ja kuviin.

PL_130808 Puola_0037 Auschwitzin keskitysleiri
Tämän lähemmäksi Auschwitzin porttia ei ilman tuntien odotusta päässyt 2013.

Muutaman kilometrin päässä Auschwitzin pääleiristä on myös Auschwitz II:na tunnettu Birkenaun tuhoamisleiri, jonka pääportti tunnetaan Kuoleman porttina. Maksulliselta pysäköintialueelta pääsi vapaasti sisään ja sai kulkea ja kuvata omassa tahdissaan. Rauhalliseksi ei tätäkään paikkaa voi sanoa, sillä se oli täynnä turisteja. Alueella oli asiallinen kirjakauppa, muttei mitään rihkaman myyntiä.

PL_130808 Puola_0008 Birkenaun keskitysleirin Kuolemanportti Vä
Birkenaun kuolemanportti 2013.

Auschwitz-Birkenau ei ollut ainoa

 Natsi-Saksalla oli keskitysleirejä sekä Saksassa että valtaamillaan alueilla. Sodan loppuvaiheessa saksalaiset tuhosivat osan leireistään, toiset säilyivät ehjinä ja ovat nykyään museoina.

Kesän 2013 automatkan paluumatkalla kävimme myös Saksan Baijerissa sijaitsevassa Dachaun keskitysleirimuseossa. Länsiliittoutuneet vapauttivat leirin vangit huhtikuussa 1945. Leiriin oli vapaa pääsy, vain sen pysäköintialue oli maksullinen tiettyyn aikaan asti. Saapuessamme paikalle oli opastuskeskus kauppoineen saksalaiseen tapaan jo suljettu mutta alueen portti oli auki.

DE_130815 Saksa_0067 Dachaun keskitysleirin rautaportti Baijeris
Dachaun portti tutuin tekstein 2013. Portti oli auki, vaikka opastuskeskus oli jo suljettu.

Tutustuimme Weimarissa Itä-Saksassa sijaitsevaan Buchenwaldin keskitysleirimuseoon kesällä 1996. Alueelle ei tuolloin ollut mitään maksuja, ei edes pysäköinnistä. Alueeseen ja rakennuksiin sai tutustua itsenäisesti ja täydessä rauhassa. Pienestä myymälästä sai opaskirjoja ja kortteja. Kävijöitä oli täälläkin melko vähän. Vaikka Saksojen yhdistymisestä oli kulunut jo kuusi vuotta, eivät matkailijat ilmeisesti olleet vielä löytäneet keskitysleirejä.

DE232419 Saksa Buchenwaldin keskitysleirimuseo
Buchenwaldin portti 1996.
DE232610 Saksa Buchenwaldin keskitysleirimuseo
Buchenwaldin krematorio 1996.

Ensimmäinen keskitysleirialue, johon tutustuimme, oli vuonna 1981 silloisen Neuvosto-Latvian pääkaupungin Riian lähellä sijainnut Salaspils. Neuvostoarmeijan joukkojen lähestyessä vuonna 1944 evakuoivat saksalaiset sen vangit muille keskitysleireille ja sytyttivät rakennukset tuleen. Niinpä Salaspils onkin keskitysleirimuseon sijasta vuonna 1967 avattu muistoalue massiivisine betoniveistoksineen. Alueella kuuluu sydämensykettä muistuttava ääni, joka hiljenee välillä. Näyttelyssä on esillä mm. esineitä ja valokuvia. Toisen kerran kävimme Salaspilsissä vasta kesän 2019 automatkallamme. Tunnelma oli edelleen yhtä vaikuttava kuin eka kerrallammekin.

LV_190618 Latvia_0070 Salaspilsin keskitysleirin muistoalue Riia
Salaspilsin muistoalue 2019.

Keskitysleiriosuus perustuu pääasiassa viisi vuotta sitten Kriittistä matkaa -blogiin kirjoittamaani postaukseen KESKITYSLEIRISTÄ TURISTIRYSÄKSI.

Dresdenin pommitukset

13-15.2.1945 liittoutuneet tuhosivat Dresdenin. Se oli kaunis ja kuuluisa kulttuurikaupunki eikä sotilaskohteita ollut lähelläkään. Silti Britannian ja Yhdysvaltojen koneet pommittivat kaupungin maan tasalle. Kuolonuhreja on laskettu olleen vähintään 25 000. Tässä linkit Jyrki Saarikosken juttuun YLE Uutisissa 13.2.2020: Dresdenin pommitus 75 vuotta sitten oli yksi maailmansodan mustista hetkistä – mutta oliko se sotarikos? ja Jukka Petäjän juttuun Helsingin Sanomissa 8.5.2020: Tulimyrsky valtasi kauniin Dresdenin toisen maailmansodan lopun jo häämöttäessä – Välillä on hyvä muistuttaa myös saksalaisten siviilien kärsimyksistä.

Kävimme Dresdenissä ensimmäisen kerran kesällä 1983. Kaupungin keskustassakin oli silloin aavemaisia alueita palatsiraunioineen. Dresdenin kuuluisa Frauenkirche romahti pommitusten seurauksena. Sen rauniokasan edessä seisoskeli Luther ja vieressä oli laatta, joka kertoi ”raunioiden kunnioittavan kymmeniä tuhansia kuolleita ja muistuttavan eläviä taistelusta imperialistista barbarismia vastaan rauhan ja ihmiskunnan onnen puolesta”.

DE015822 Saksa Dresdenin Taschenberg Palais DDRssa 1983
Dresdenin Taschenberg Palais´n rauniot DDR:ssä 1983.

Zwinger ja Semper-ooppera sentään oli jo silloin restauroitu. Kävimme Dresdenissä DDR:n aikaan vielä 1986, mutteivät entisöintityöt olleet juurikaan edenneet.

DE028319 Saksa Dresdenin Frauenkirchen rauniot 1986
Dresdenin Frauenkirchen rauniot Lutherin suojeluksessa 1986.
DE028322 Saksa Dresdenin Frauenkirchen muistolaatta DDRssa 1986
Dresdenin Frauenkirchen muistolaatta 1996. DDR:n aikaan kirkon rauniot oli säilytetty sodan ja pommituksen muistomerkkinä.

Sodan tuhoamien palatsien kunnostaminen sai vauhtia vasta Saksan yhdistyttyä. Kesällä 1991 olivat jo jotkut kohteet tellingeissä ja vuonna 1998 oli valmistakin. Kesällä 2002 muutama vuosi ennen valmistumistaan, pilkotti Frauenkirchen muoto rakennustelineiden takaa.

DE493805 Saksa Dresdenin Augustusstraße Frauenkirchen työmaall
Dresdenin Augustusstraße Frauenkirchen uudelleenrakentamistyömaalle 2002.
DE493820 Saksa Dresdenin Kurländer Palais 2002
Kurländer Palais´n uudelleenrakentaminen oli vuonna 2002 vasta alkutekijöissään.

Kuudennella ja viimeisimmällä Dresdenin käynnillämme 2011 kirkko jo hallitsi kaupunkikuvaa. Luther sen edessä näytti olevan sama kuin DDR:n aikaan. Muutenkin kaupunki vaikutti lähes valmiilta.

DE_110717 282 Saksa Dresdenin uudelleen rakennettu Frauenkirche
Vuonna 2011 oli jo valmiina Frauenkirche…
DE_110717 268 Saksa Dresdenin entisöity linna
…alkukuvan Residenzschloss…
DE_110717 272 Dresdenin Grand Hotel Taschenbergpalais
…ja Taschenberg Palais, jonka entisten raunioiden sisältä löytyy nyt viiden tähden Grand Hotel Taschenbergpalais.

13.2.2015, kun Dresdenin pommituksista tuli kuluneeksi 70 vuotta, kirjoitin postauksen DRESDEN 1983-2011. Emme ole kaupungissa sen jälkeen käyneet, joten omat kokemuksemme Dresdenistä ovat edelleen samat.

Suomen toivottavasti viimeinen sota

Suomen ja Neuvostoliiton sotatoimet päättyivät Moskovan välirauhaan 19.9.1944. Saksalaiset miehittivät vielä silloin Lappia ja rauhansopimuksessa olikin kohta, jonka mukaan Suomen oli riisuttava saksalaisjoukot aseista. Tästä alkoi Suomen toivottavasti viimeinen sota. Lapin sodan päättymisen 75-vuotispäivää vietettiin veteraanipäivänä 27.4.2020.

Muistot Suomen osuudesta toisessa maailmansodassa ovat nähtävissä lähinnä eri hautausmaiden sankarihautojen lukuisana määränä. Toisen maailmansodan taisteluissa kuoli yhteensä 96 000 suomalaista.

FI_200501 Suomi_0045 Helsingin Haagan sankarihautausmaa
Helsingin Haagan sankarihautausmaa 2020.
RU_150814 Venäjä_0011 Suomalaisten sotilashautausmaa Venäjän
Suomalaisten sotilashautausmaa Venäjän Sallassa 2015.
FI_200502 Suomi_0087 Lentolaivueen muistomerkki Helsingin Vuosaa
Vuosaaren sotamuistomerkit. Päivittäisten lenkkeilyreittiemme varrella Helsingin Vuosaaressa on kaksi toiseen maailmansotaan liittyvää muistomerkkiä. Ullaksenpuistossa on talvisodan aikaan toimineen lentolaivueen tukikohdan muistomerkki ja Vuosaaren kartanon pihapiirissä on jatkosodan ilmapuolustuspatterin muistomerkki.

Salpalinja oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu 1 200 kilometriä pitkä puolustuslinja. Se kuuluu yhtenä tärkeimmistä toisen maailmansodan linnoitusketjuista myös Museoviraston määrittelemiin Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

FI_150814 Suomi_0029 Salpalinjan jäänteitä Sallan keskustassa
Salpalinjaa Lapin Sallassa 2015.

Lapin sodan jäljiltä on Enontekiön Maunussa saksalaisten 1942-44 rakentaman Järämän linnoitusketjun museoalue.

FI172812 Suomi Lätäsenon saksalaiset asemat, eli Järämän li
Lätäsenon saksalaiset asemat, eli Järämän linnoitus Enontekiön Maunussa 1994.
FI239707 Suomi Lapin sodan muistomerkki Inarin Kaamasessa 1996
Lapin sodan muistomerkki Inarin Kaamasessa 1996.

Sodan muistoja on ympäri Eurooppaa

Toinen maailmansota kosketti lähes koko Eurooppaa ja sen muistopaikkoja ja -merkkejä löytyy eri puolilta maanosaamme. Balkanilla on yleensä taisteltu aina kun Euroopassa on käyty sotia. Lähinnä mielissä ovat 1990-luvun veriset Jugoslavian hajoamissodat, mutta jo kouluajalta tutussa laulussa kerrotaan taisteluista Balkanin vuorilla ja ensimmäinen maailmansotakin alkoi Sarajevon laukauksista. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Jugoslavian, jonka Titon partisaanit vapauttivat Neuvostoliiton tuella 1944. Balkanin maista Saksa liittolaisineen miehitti myös Kreikkaa ja Albaniaa. Kreikka pysyi saksalaisten hallussa vuoteen 1944 saakka, jolloin puna-armeijan hyökätessä saksalaiset joukot vetäytyivät maasta. Myöhemmin liittoutuneet tekivät maihinnousun maahan ja vapauttivat pääkaupunki Ateenan 13. toukokuuta 1944. Albaniassa sissit vapauttivat maan Titon Jugoslavian tuella. (Wikipedia) Alueen muut maat olivatkin sodassa Saksan liittolaisia.

RS_100710 202 Serbia Belgradin sotamuseo Kalemagdanin linnoituks
Belgradin sotamuseo Kalemagdanin linnoituksella.

Suomi ei ollut ainoa Pohjoismaa, jota toinen maailmansota kosketti. Saksa miehitti vuonna 1940 sekä Tanskan että Norjan, joissa molemmissa syntyi vastarintaliikkeet. Silti niiden miehitykset kestivät Saksan antautumiseen saakka. Monien sotaan liittyvien muistomerkkien lisäksi molempien maiden pääkaupungeissa on vastarintamuseot. Islanti taas joutui vuonna 1940 brittien miehittämäksi, joten Ruotsi oli ainoa Pohjoismaa, joka säästyi toiselta maailmansodalta.

DK020110 Tanska Kööpenhaminan vastarintaliikemuseo 1984
Kööpenhaminan vastarintamuseo vuonna 1984. Museorakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2013, mutta uusi rakennus on jo valmistunut samalle paikalle vaikkei sitä ole vielä avattu yleisölle.
NO_180809 Norja_0148 Vemorkin teollisuuskompleksi Rjukanissa Tel
Norsk Hydron vuonna 1911 rakentama Rjukanin Vemorkin voimalaitos oli yksi maailman suurimpia. Sen yhteyteen tehtiin raskasvesitehdas, jota saksalaismiehittäjät käyttivät toisen maailmansodan aikana kehittääkseen ydinaseen. Vastarintaliikkeen sabotaasi-isku tuhosi suurimman osan tehtaasta eikä Saksa koskaan saanut ydinasetta. Rjukanin–Notoddenin teollisuusperintökohde kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle.

Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa sai elää lähes puoli vuosisataa sodatonta aikaa. Sen katkaisivat vasta Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla, ja ihan viime aikoina on vastakkainasettelu ja sotilaallinen varustautuminen meidänkin maanosassamme lisääntynyt. Toivottavasti koronapandemia jarruttaa tätä intoa.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 146 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
https://sakuva.simplesite.com/
https://www.123kotisivu.fi/sakuvia   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

 SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/

SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja

SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011

sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva

sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047

Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

 

 

2 kommenttia artikkeliin ”TOISEN MAAILMANSODAN PÄÄTTYMISESTÄ 75 VUOTTA

  1. Kiitos kommentistasi. Toivottavasti näiden 75 vuoden takaisten tapahtumien muistelut herättävät myös voittajamaissa muitakin tunteita, kuin voiton huumaa. Menettiväthän nekin toisessa maailmansodassa miljoonia omiakin kansalaisiaan. Joka tapauksessa kaikki 73 miljoonaa kuollutta olivat ihmisiä ja useimmat täysin syyttömiä sotaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s