JÄRVI-SUOMEN ROADTRIP – PÄIJÄNTEELTÄ KOLILLE

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / 
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Edellinen postaus: VARSINAIS-SUOMEA JUHANNUSAIKAAN
Matkan kuvia: SUOMI 2020
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Euroopan maarajojen aukeamista odotellessa meillä oli kolme vaihtoehtoa: Pohjois-Norja, Baltia ja kotimaa. Pari vuotta sitten ajoimme toisen kerran Norjan etelästä pohjoiseen ja Baltia on viime vuosikymmeninä koluttu aika tarkkaan, joten valintamme kohdistui koti-Suomeen. Valitsimme viikon kansallispuistopainotteisen roadtripin lähinnä Järvi-Suomen maisemissa

Päijänteen kansallispuisto

Päijänne ei ole kaukana Helsingistä. Tuleehan meidän juomavetemmekin sieltä 120 kilometriä pitkää Päijännetunnelia pitkin. Ensimmäisenä päivänä ajoimme aluksi Asikkalaan, jonka kuntakeskus Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä Salpausselän kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Keskustassa sijaitsevalla 1,3 kilometrin pituisen Vääksyn kanavan ainoalla sululla liikenne oli vilkasta perjantai-iltapäivänä.

FI_200703 Suomi_0036 Vääksyn kanava Asikkalassa Päijät-Häme
Vääksyn kanava yhdistää Vesijärven Päijänteeseen.
FI_200703 Suomi_0012 Vääksyn kanava Asikkalassa
Vääksyn kanavasulun perjantailiikennettä.

Keskustasta ajoimme kahdeksan kilometriä pitkää Pulkkilanharjua Päijänteen kansallispuistoon. Olemme aiemmin ajelleet sen länsipuolta ja käyneet puiston opastuskeskuksessa Padasjoella. Nyt saavuimme kansallispuistoon itäpuolelta.  Pulkkilanharju on yksi Etelä-Suomen kuuluisista kulttuurimaisemista. Sillä on ainoastaan yksi pysähdyspaikka, kahvila-ravintola Reimari, ja sen levähdysalue luontopolkuineen. Yöksi ajoimme naapurikunta Sysmän keskustassa sijaitsevalle leirintäalueelle.

FI_200703 Suomi_0091 Päijänteen kansallispuistoa Pulkkilanharj
Päijänteen kansallispuisto…
FI_200703 Suomi_0040 Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuisto
…alkaa Pulkkilanharjulta
FI_200703 Suomi_0046 Päijänteen kansallispuiston Pulkkilanharj
Pulkkilanharjun loisto.
FI246118 Suomi Päijänteen kansallispuisto Padasjoella 1996
Päijänteen kansallispuistoa Padasjoella vuonna 1996.
FI_200704 Suomi_0012 Camping Sysmä Päijät-Hämeessä
Camping Sysmä Päijänteen rannalla.

Vuonna 1993 perustettu Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella. Puiston pinta-ala on 14 neliökilometriä. Varsinainen Päijänne-kohteemme oli Sysmässä sijaitseva Päijätsalo. Sen luontopolun vetonaula on 1800-luvulla rakennettu näkötorni, josta sanotaan aukeavan kaunis näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Toisen käden tietoa siksi, että näkötorni oli suljettu korjaustöiden vuoksi kesä-heinäkuussa. Ei ehkä paras mahdollinen korjausaika nyt, kun kotimaanmatkailua suositellaan. Näkyi Tehinselkä näkötornin juureltakin. Pituutta keskivaativalla Tornipolun ja Paluupolun yhdistelmällä on 2,2 kilometriä. Pidempikin koko saaren kiertävä lenkki (4,1 km) on valittavissa.

FI_200704 Suomi_0037 Päijänteen kansallispuiston Päijätsalo
Värikkäitä linnunpönttöjä Päijätsalon luontopolun varrella.
FI_200704 Suomi_0090 Päijätsalon näkötorni Päijänteen kans
Päijätsalon näkötorni oli remonttisuljettu…
FI_200704 Suomi_0084 Päijänteen kansallispuiston Tehinselkä P
…mutta Tehinselkä näkyi sen juureltakin.
FI_200704 Suomi_0046 Kurjenkelloja Päijänteen kansallispuiston
Kurjenkelloja Päijätsalon luontopolun varrella.

Maaningan Korkeakoski

Päijät-Hämeestä reittimme jatkui Pohjois-Savoon ja sen pääkaupunkiin, jota kuntaliitosten vuoksi voi kutsua Suur-Kuopioksi. Kohteemme oli Maaningan Korkeakoski.

Suomen vesiputoukset -sivustolla todetaan: ”Vesi kuohuu kymmeniä metrejä korkeana könkäänä pitkin louhista uomaa, täyttäen pauhinalla syvän kuusikkolaakson…” kuvaili maisemien ikuistaja I. K. Inha Maaningan Korkeakoskea 1900-luvun alussa. Ja aihetta olikin, sillä kyseessä oli ja on edelleen Suomen korkein yhtenäinen vesiputous.

FI_200704 Suomi_0159 Maaningan Korkeakoski Kuipiossa
Korkeakoski, Suomen korkein vesiputous.

Putous nousi laajalti tunnetuksi maisemakohteeksi Zacharias Topeliuksen piirroksin esitettynä Finland framstäldt i teckningar (1845–1852) -teossarjan myötä. Myös Elias Lönnrot lienee 1800-luvun alkupuoliskolla tutustunut koskeen maata kierrellessään. Nykyään putouksen ympäristö on Pohjois-Savon vanhimpiin kuuluvaa luonnonsuojelualuetta, joka perustettiin ensimmäisen kerran v. 1947 sen jälkeen, kun kosken valjastamisesta oli käyty pieni paikallinen mittelö.

FI_200704 Suomi_0137 Korkeakosken vesiputous Kuopion Maaningassa
Koskessa sijaitsi 1700-luvulta lähtien myös vesimylly, joka perimätiedon mukaan huuhtoutui putouksesta alas kevättulvassa 1800-luvun lopulla. Tämän johdosta kosken yläosassa on vielä tänäkin päivänä nähtävissä matalan veden aikaan kaksi myllynkiveä. (Suomen vesiputoukset)

Korkeakoski on kaiken kaikkiaan 36 metriä portaittain putoava koski, joka saa vetensä pienestä Löytynpurosta eli Korkeakoskenjoesta. Maaningan mukana Kuopioon vuonna 2015 liitetyn putouksen luo pääsee autolla tietä 77.

FI_200704 Suomi_0163 Korkeakosken maastoa vesiputouksen luona Ku
Korkeakosken maastoa ja putoukselle johtavat portaat.

Yöksi ajoimme leirintään Kallaveteen liittyvän Juurusveden rannalle.

FI_200705 Suomi_0014 Iso-Kallan Juurusvesi Kuopion Jännevirrass
Iso-Kallaan kuuluva Juurusvesi laskee Kallaveteen.

Outokummun Vanha Kaivos museona

Pohjois-Savosta jatkoimme Pohjois-Karjalaan, aluksi Outokummun kaupunkiin, joka on saanut nimensä kaivokselta. Outokumpu Oyj lienee Suomen tunnetuin kaivosyhtiö. Se aloitti toimintansa kuparikaivoksena Kuusjärven pitäjässä vuonna 1910. Vuonna 1968 Kuusjärvestä tuli kauppala ja se muutti nimensä kaivoksen mukaan Outokummuksi. Vuonna 1977 siitä tuli Outokummun kaupunki. Kaivostoiminta kaupungissa päättyi vuonna 1989, mutta Outokummun kaivosmuseo perustettiin jo vuonna 1982.

FI_200705 Suomi_0188 Outokummun Vanha kaivos - kaivosmuseo
Outokummun Vanha Kaivos.

Vanha Kaivos on nykyään koko perheen toimintakeskus. Kaivosmiesten entisiin pesu- ja pukeutumistiloihin perustettu Kaivosmuseo on jännittävä kokemus koneineen, kivikokoelmineen ja museotunneleineen. Lähes 300 metriä pitkässä tunnelissa saa todenmukaisen käsityksen siitä, minkälaista kaivostyö on aikanaan ollut. Lapsille Vanha Kaivos on elämyksellinen tapa tutustua kaivostoimintaan leikin, tarinoiden ja itse tekemisen kautta. Ravintolapalveluja tarjoavat maanalainen kaivosravintola Karbidi, ravintola Vanha Kaivos ja historiallinen Jauhimo (kokoustila). Kesäaikaan kaivosalueen voi päästä kiertämään jo eläkepäiviään viettävän kaivosjunan kyydissä. Näin ainakin nettisivuilla luvataan. Käydessämme ravintoloista oli auki vain Vanha Kaivos eikä kaivosjunaakaan näkynyt missään. Mielenkiintoista oli se, että kaivostunnelissakin sai kulkea omaan tahtiin. Yleensähän kaivosmuseoissa kerätään ryhmä, jota opas vie läpi tunneleiden, näin mm. viime kesänä niin Puolassa kuin Sloveniassakin.

FI_200705 Suomi_0036 Outokummun Vanha Kaivos - kaivosmuseo Pohjo
Ken tästä käy…
FI_200705 Suomi_0049 Outokummun Vanha Kaivos - kaivosmuseo Pohjo
…saapuu ensin kaivosmuseoon…
FI_200705 Suomi_0083 Outokummun Vanha kaivos - kaivosmuseo
…ja sitten kaivostunneliin, jossa työt ikäänkuin jatkuisivat edelleen.

Kaivostorni on museoalueen näköalapaikka, kun ensin on kivunnut 40 metriä mäkeä ylös ja 228 rappua tornin huipulle. 74 metrin korkeudelta avautuvat upeat näkymät niin kaivosalueelle kuin Outokummun kaupunkiinkin.

FI_200705 Suomi_0108 Outokummun Vanha Kaivos - kaivosmuseo Pohjo
Kukkulalla sijaitseva kaivostorni, jonka huipulta avautuvat näkymät…
FI_200705 Suomi_0142 Outokummun kaivosmuseoaluetta kaivostornist
…niin kaivosalueelle…
FI_200705 Suomi_0140 Outokummun kaupunkia kaivostornista Pohjois
…kuin Outokummun kaupunkiinkin.

Kolin kansallismaisemissa

Outokummusta ajoimme Kolin kansallispuistoon, jossa olimme aiemmin käyneet pari kertaa. Näkymä Ukko-Kolilta Pieliselle on varmaan Suomen kansallismaisemista tunnetuin. Tiesimme sen olevan koronakesän suosikkikohde ja todennäköisesti tupaten täynnä kotimaan matkailijoita. Olihan siellä sunnuntai-iltapäivänä väkeä, mutta vähemmän kuin olimme pelänneet. Ukko-, Akka- ja Paha-Kolin kautta kulkevalla Huippujen kierroksella oli sopivan väljää eikä kuvauspaikoillekaan ollut liikaa jonoa.

FI175710 Suomi Sateenkaari Kolilla 1994
Sateenkaari Pielisellä Ukko-Kolilta ekalla käynnillämme vuonna 1994.
FI_200705 Suomi_0195 Kolin suuntia Pohjois-Karjalassa
Kolin suuntia.

Nykyään parkkipaikka on alempana ja sieltä noustaan kiskohissillä tasanteelle, jossa on mm. Kolin luontokeskus Ukko ja hotelli Koli.

FI_200705 Suomi_0193 Kolin kansallispuiston Luontokeskus Ukko Po
Luontokeskus Ukko.

Koli iskostui suomalaisten mieliin 1800- ja 1900-luvun taitteessa, kun siellä vierailivat Eero Järnefelt, Juhani Aho, Pekka Halonen, I. K. Inha ja Jean Sibelius. I. K. Inha otti vuonna 1893 ensimmäiset valokuvansa Kolilla. Kuvataiteessa Koli tuli tunnetuksi erityisesti Eero Järnefeltin kautta. Hän kävi Kolilla useita kymmeniä kertoja, ja hänellä on lukuisia Koli-aiheisia maalauksia. Tunnetuin niistä on Syysmaisema Pielisjärveltä (1899), josta tuli suomalaisuuden, autonomian ja itsenäisyyden symboli. Sibeliuksen uskotaan saaneen vaikutteita Kolin-matkastaan neljänteen sinfoniaansa. Järnefeltin jälkeen ehkä tunnetuin Koli-maisema on Pekka Halosen Koli. (Wikipedia)

FI_200705 Suomi_0208 Kolin kansallismaisemaa Ukko-Kolilta Pohjoi
Ukko-Kolin kansallismaisemaa Pieliselle, myös alkukuvassa.
FI_200705 Suomi_0230 Kolin kansallispuiston Akka-Kolin panoraama
Akka-Kolin maisema avautuu metsään.
FI_200705 Suomi_0253 Kolin kansallispuiston Paha-Kolin huippu Po
Paha-Koli on huipuista jyrkin.
FI_200706 Suomi_0006 Kolin keskustaa Pohjois-Karjalassa
Kolin kylän keskusta on idyllinen, mutta kauppareissulle tulee hintaa, ainakin jos on tottunut Helsingin tasoon.

Roadtrip jatkui Pohjois-Karjalasta Etelä-Savoon, jossa kohteina olivat Suur-Saimaan kaksi kansallispuistoa.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 146 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
https://sakuva.simplesite.com/
https://www.123kotisivu.fi/sakuvia   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

 SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/

SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja

SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011

sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva

sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047

Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

Yksi kommentti artikkeliin ”JÄRVI-SUOMEN ROADTRIP – PÄIJÄNTEELTÄ KOLILLE

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s