AHVENANMAATA MAARIANHAMINASTA LÄNTEEN JA POHJOISEEN

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Edellinen postaus: AHVENANMAATA JUHANNUSAIKAAN - AUTONOMINEN MAAKUNTA JA SEN PÄÄKAUPUNKI / 
Juhannusmatkan kuvat: AHVENANMAA 2021
Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / 
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SNmatkakuvaaja

Juhannusaikaan ajelimme Ahvenanmaata kymmenen päivän ajan. Tukikohtamme oli Gröna uddens camping Maarianhaminan Övernäsbyssä. Pääkaupunki Maarianhaminan lisäksi tutustuimme kymmeneen muuhun Ahvenanmaan kuntaan.

Ahvenanmaalla on kaikkiaan kuusitoista kuntaa, joista seitsemän sijaitsee Manner-Ahvenanmaalla ja kolme muilla saarilla sijaitsevaa on yhdistetty siihen siltayhteydellä. Näiden kymmenen kunnan lisäksi ajelimme yhdessä lauttayhteyden päässä olevassa kunnassa. Viisi kauempana olevaa kuntaa jäi ainakin tällä kertaa väliin.

Maarianhaminan tarjonnasta edellisessä postauksessa AHVENANMAATA JUHANNUSAIKAAN – AUTONOMINEN MAAKUNTA JA SEN PÄÄKAUPUNKI.

Maarianhaminan emokunta Jomala

Maarianhaminan kaupunki perustettiin vuonna 1861 Jomalaan kuuluneeseen Övernäsbyn kylään. Jomalan kuntaan jäänyt pinta-ala on kuitenkin 33 kertaa niin suuri kuin nykyisen pääkaupungin pinta-ala. Jomala onkin Maarianhaminan pääasiallisin maarajakunta.

Jomalan varmaan tunnetuin kohde on Suomen vanhin kirkko. Prästgårdenin kylässä sijaitseva, Ahvenanmaan suojeluspyhimykselle Pyhälle Olaville omistettu kirkko on rakennettu todennäköisesti vuosien 1270 ja 1290 välillä. Se on tyyliltään Suomen ainoa ”aito” romaaninen kivikirkko, mutta siinä on myös goottilaisia yksityiskohtia. Me vierailimme kirkolla viikkoa ennen juhannusta, jolloin siellä harjoiteltiin seuraavan päivän konfirmaatiota. Eräs rippilapsen äiti kertoi ilahtuneena, että koronarajoituksia oli juuri helpotettu.

Jomalan Pyhän Olavin kirkko 1200-luvulta on Suomen vanhin.
Konfirmaatiota harjoittelevat nuoret tiesivät paikkansa.

Jomalan Önningebyn kylässä oli taiteilijasiirtokunta, joka toimi maisemamaalari Victor Westerholmin johdolla vuosina 1886–1914. Önningebystä tuli tärkeä ja innostava taiteilijoiden kokoontumispaikka, jossa harrastettiin ulkoilmamaalausta impressionismin hengessä. Suomalaisten ohella siellä vieraili ruotsalaisia ja myöhemmin myös virolaisia taiteilijoita. Ajankohtaan nähden huomattava osa taiteilijoista oli naismaalareita. Nykyinen Önningebyn taide- ja kulttuurihistoriallinen museo avattiin vuonna 1992 Jonesasin tilan vanhaan navettaan. Vuosisadanvaihteen taiteen lisäksi museossa on esillä esineitä ja kuvia, jotka kertovat taiteilijoiden luomismiljööstä. Käydessämme siellä oli nyt jo päättynyt  Veronica Östermanin näyttely Versus Lux (kuva). Sisään museoon pääsee mm. Museokortilla.

Önningebyn taiteilijoiden töistä nykymuseossa on mm Johan Axel Gustaf Acken Lumen valoa (Nuotan veto)…
…ja Edvard Westmanin Önningeby vuodelta1890.

Jomalan ja Lemlandin kuntien rajana on Lemströmin kanava (kuva), joka aikanaan rakennettiin helpottamaan kauppaa muualle Venäjän keisarikuntaan.

Ykköstietä länteen – aluksi Hammarlandiin

Maarianhaminasta lähtevät Ahvenanmaan päätiet säteittäin. Ykköstie vie länteen Hammarlandiin ja Eckeröön. Ensimmäinen pysähdyksemme Hammarlandissa oli Kattbyn kylässä sijaitseva Pyhän Katariina Aleksandrialaisen kirkolla. Harmaakivikirkko on peräisin 1300-luvun alkupuolelta. Sen vanhin esine on 1200-luvulta peräisin oleva kalkkikivinen kastemalja. Kirkon vieressä on muutamia kirkkotalleja.

Hammarlandin Pyhän Katariina Aleksandrialaisen kirkko.

Hammarlandissa on Ahvenanmaan palomuseo, jota emme kuitenkaan löytäneet. Päätiellä oli museolle viitta, jota seurasimme. Tie teki kuitenkin lenkin ja pian olimme taas päätiellä.

Palatessamme Eckeröstä Hammarlandiin ajoimme pohjoiseen. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Sålisissa, jonne venäläiset rakensivat ensimmäisen maailmansodan alla rannikkotykistön. Suomen itsenäistyttyä sotilasvarustukset purettiin. Tie jatkui Skarpnåtöön, jonka Hembygdsgården on peräisin 1700-luvun alusta ja on yksi Ahvenanmaan vanhimmista ja parhaiten säilyneistä talonpoikaistaloista. Siellä on esillä maatilan vanhoja ja hyvin säilyneitä esineitä. Museorakennukset olivat auki, mutta miehittämättömiä. Täällä luonnonkauniissa ympäristössä kuvattiin osia elokuvasta Myrskyluodon Maija. Varsinaista pääsymaksua museoon ei ole, mutta eteisessä olevaan kirstuun voi jättää parhaaksi katsomansa summan. Autotie päättyy Skarpnåtöön, mutta matkaa voi jatkaa polkupyörälautalla seuraavalle saarelle.

Sålisin rannikkotykistön rekvisiittaa vahtisotilaineen.
Skarpnåtön kylää..
…ja Skarpnåtön kotiseutumuseo.

Keisarikunnan läntinen etuvartio Eckerö

Eckerössäkin ensimmäinen mielenkiintoinen viitta osoitti kirkolle. Pyhän Laurentiuksen kirkko on rakennettu vuosien 1380–1420 välillä. Kellotornin kelloista vanhempi on ajoitettu 1200-luvulle. Kirkossa on keskiaikainen puinen kastemalja sekä neljä puista pyhimysveistosta. Saarnastuolin on suunnitellut arkkitehti C. L. Engel.

Eckerön Pyhän Laurentiuksen kirkko.

Eckerön päänähtävyys on Carl Ludvig Engelin ja Charles Bassin suunnittelema empiretyylinen Eckerön Posti- ja tullirakennus. Se rakennettiin tsaarin Venäjän läntiseksi etuvartioksi ja Venäjän vallan osoitukseksi Ruotsin suuntaan. Se rakennettiin tarkoituksella suureksi ja mahtavaksi, jotta se näkyisi kauaksi merelle ja tekisi vaikutuksen lännestä saapuviin. Talon päätehtävä oli kuitenkin huolehtia posti- ja tullimuodollisuuksista Pietarin ja Tukholman välisellä postireitillä.

Rakennushistorioitsijat pitävät Eckerön Posti & tullitaloa eräänä Engelin arkkitehtiuran tärkeimpiin kuuluvana maallisena rakennuksena (Visit Åland).

Eckerön Posti- ja tullirakennus on vuonna 2021 avoinna 15.5 – 19.9. joka päivä kello 10-18.

Sen tarjonta on kuitenkin supistunut aiemmista vuosista. Nyt se tarjoaa vaihtuvien näyttelyiden yläkerran, vaatimattoman museokaupan ja aiempaa vaatimattomamman kahvilan. Rakennuksen näyttelynä on tämän kesäkauden tekstiilikäsityönäyttely Från och till Åland (Ahvenanmaalle ja takaisin), jossa on töitä lähes 30 käsityöläiseltä. Näyttelyn ulkopuolisena asiantuntija-apuna on toiminut ystävämme Marketta Luutonen Helsingistä.

Från och till Åland -tekstiilikäsityönäyttely posti- ja tullitalossa 19.9. saakka.

Eniten jäin kaipaamaan pohjoissiivessä sijainnutta Postiruotumuseota, johon tutustuin edellisellä käynnilläni toistakymmentä vuotta sitten. Se kertoi postiruotulaisten ankarista työolosuhteista lähes 400 vuoden ajan, jolloin postia kuljetettiin meren yli Ruotsista Eckeröön ja sieltä edelleen Turkuun. Nyt museo on kuulemma siirtynyt toisiin tiloihin ja on auki vain ennakkovarauksella.

Eckerön postiruotumuseo vuonna 2004, jolloin se vielä oli posti- ja tullitalon pohjoissiivessä.

Eckerön postilaiturilta alkanut Ahvenanmaan postitie kulki saariston läpi Brändöhön ja sieltä edelleen Turkuun. Nykyään sen linjaus on merkitty maastoon pylväillä.

Eckerön postilaiturin vajoja.

Eckerön kuntakeskuksessa Storbyssä on Labbaksen kotiseutu- ja pankkimuseo. Talo oli kuitenkin suljettu eikä missään ollut mainintaa mahdollisista aukioloajoista.

Labbaksen kotiseutu- ja pankkimuseo sijaitsee Storbyn keskustassa 1810 rakennetussa talossa. Museon mahdollisista aukioloajoista en löytänyt tietoa.

Posti- ja tullitalon ohella toinen Eckerön mielenkiintoisista kohteista on Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo Käringsundin vanhan kalasataman tuntumassa. Museo kertoo entisaikojen ahvenanmaalaisten arkipäivästä, johon kuuluivat metsästys, kalastus ja saaristolaiselämä. Museon on suunnitellut arkkitehti Folke Wickström. Se avattiin vuonna 1995. Museoon pääsee sisälle Museokortilla.

Kalastusalus Svanö ja Käringsundin venevajoja.
Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo.
Kalastusmaja.
Museossa on 28.8. saakka näyttely Johan Karlssonin kierrätysmateriaalista valmistamista eläimistä.

Käringsund tunnetaan myös kauniista venevajamaisemastaan (alkukuva), jonka taiteilijat löysivät jo paljon ennen meidän aikaamme. Siellä on myös Riistasafari, jossa opastetulla kiertoajelulla näkee saksanhirviä, kuusipeuroja, villisikoja ja strutseja sekä lintulammella olevia hanhia ja joutsenia. Siihenkin tutustuin edellisellä käynnilläni.

Anna Wengbergin maalaus Käringsundista vuodelta 1888 on nähtävissä Önningebyn museossa Jomalassa.
Kuusipeuroja ja saksanhirvi (isokauris) Käringsundin riistasafarilla vuonna 2004.

Ajoimme Eckerössä vielä Visit Ålandin suosittelemalle eteläkärjessä sijaitsevalle Degersandin hiekkarannalle, joka ainakaan meidän mielestämme ei vastannut siitä annettua kuvaa (kuva).

Finströmistä virkistystä kesäkuumaan

Valtatie 2 kulkee Maarianhaminasta pohjoiseen. Finströmin kuntakeskuksessa Godbyssä se kääntyy itään ja ylittää Färjsundetin salmen. Salmi on Finströmin ja Sundin kuntien raja. Sen rannalla Finströmin puolella on Uffe på Berget, kahvila ja näkötorni, joka tarjoaa upeita maisemia  Färjsundetin salmelle.

Finströmin eka kohokohta idästä tultaessa on Uffe på Berget näkötorneineen…
…josta aukeavat näkymät Färjsundetin salmelle.

Godbystä pohjoiseen haarautuu valtatie 4. Sen varrella on Ahvenanmaan tunnetuin panimo Stallhagen, jonka tuotteita saa Manner-Suomestakin. Panimo ei ole kovin vanha, sillä se perustettiin vuonna 2004 ja oli Ahvenanmaan ainoa panimo vuoteen 2016, jolloin perustettiin Open Water Brewery.

Stallhagenin Gårdsbutik.

Stallhagenin perusolut on Original, jonka etikettiä koristaa maakunnan lippu. Panimon kotisivujen mukaan se sopii hienosti perinteiseen scandinaviseen makumaailmaan. Stallhagenin tuotannossa on kaikkiaan 14 eri olutta, joista mielenkiintoisin on Historic Beer 1843. Se on autenttinen rekonstruktio maailman vanhimmasta säilyneestä oluesta. Sukeltajat nostivat Ahvenanmaan saaristossa 1800-luvun alussa uponneesta laivahylystä olutpulloja ja shampanjaa kesällä 2010. Stallhagen on onnistunut avaamaan muinaisen reseptin salat ja valmistuttanut 170 vuotta vanhasta oluesta tuoreen version todetaan panimon kotisivuilla.

Stallhagenin myymälästä saa omien tuotteiden lisäksi muitakin Ahvenanmaan tuotteita.

Panimon yhteydessä on myös myymälä Gårdsbutik sekä Pub Stallhagen, jonka terassilla mekin nautimme kelpo aterian.

Pub Stallhagen ja sen terassi.

Jatkettaessa nelostietä pohjoiseen osoittaa viitta Finströmin kirkolle. Pålsbölen kylässä sijaitseva Pyhän Mikaelin kirkko on pääosin harmaakivestä 1400-luvulla rakennettu tornillinen pitkäkirkko. Kirkon saarnastuoli on peräisin 1600-luvulta ja se sijaitsee poikkeuksellisesti alttarin oikealla puolella. Lisäksi kirkossa on useita keskiaikaisia veistoksia sekä 1400-luvulta peräisin oleva alttarikaappi. Arkkitehti Lars Sonckin isä oli Finströmin kirkkoherra ja pojan uskotaan käyttäneen kirkon tornia suunnittelemansa Tampereen tuomiokirkon esikuvana.

Finströmin Pyhän Mikaelin kirkko.

Ahvenanmaa on Suomen omenatarha. Finströmistä Getaan ajettaessa lisääntyvät omenapuutarhat tien varrella. Seuraava Finströmin kohteemme olikin Västanträskin kylässä sijaitseva Grannas äppel, Ahvenanmaan tunnetuin omenamehun tuottaja. Tilan yhteydessä on myös myymälä ja bistro. Grannasin omenamehutölkit ja -pullot ovat tuttu näky Manner-Suomenkin kaupoissa.

Omenatarha Finströmin ja Getan välillä.
Grannas äppel ja sen Bistro.
Bistron yhteydessä on tuotemyymälä.

Finströmissä on myös Ahvenanmaan Valokuvausmuseo, mutta siellä päin ajellessamme se oli maanantaisulki.

Pääsaaren pohjoisin kunta Geta

Getan Pyhän Yrjön kirkko rakennettiin 1400-luvun puolivälissä. Muista Ahvenanmaan kivikirkoista poiketen Getan kirkossa ei ole tornia vaan erillinen kellotapuli, joka on peräisin 1600-luvulta.

Getan Pyhän Yrjön kirkko

Getan kohokohta (kirjaimellisestikin) on Getabergen. Merenpinnasta yli sadan metrin korkeuteen kohoava vuori lienee Ahvenanmaan korkein maanteitse saavutettava paikka. Vuorilla olevat näkötorni ja Soltunan matkailumaja on rakennettu 1930-luvun alussa ja ne on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Tornista on näkymät puiden latvojen yli, mutta hyvät panoraamakuvat saa Soltunan kallioiltakin (kuva).

Lars Sonckin kädenjälkeä Getabergenillä.
Panoraamaa Getabergenin näkötornista.

Djupviksgrottanille vievää tietä etsiessämme ajoimme Hällön saarelle, josta matkaa olisi voinut jatkaa vain polkupyörälossilla (kuva). Palatessamme jouduimme jälleen toteamaan, ettei Ahvenanmaan viitoitus ole kovin matkailijaystävällistä.

Vestergetan keskustassa huomasimme, että Geta nostalgi och motormuseumin ovi oli auki. Museota ylläpitävä Anders Jansson sattui olemaan paikalla ja pääsimme tutustumaan upeisiin autovanhuksiin ja muuhunkin moottorinostalgiaan. Museon tarkoituksena on tarjota autoharrastajien kulkupeleille säilytystilaa ja saada siten myös muille tilaisuus tutustua niihin. Niinpä museon esineistö muuttuu sen mukaan kenen auto kulloinkin on paikalla. Käydessämme rakennus oli varsin täynnä, vaikka kesä onkin vanhojen autojen kruisailuaikaa.

Anders Jansson ja Geta nostalgi och motormuseum.
Museon vuoden 1915 T-mallin Ford on ensimmäinen Ahvenanmaalle hankittu auto.
Pohjoisretken juomatuliaiset.

Maarianhaminan ja viiden läntisen ja pohjoisen kunnan jälkeen on vielä jäljellä viisi kuntaa Ahvenanmaan itä- ja eteläosassa.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 146 MAASTA
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Kuvasivu https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta 
SAKUVA-BLOGI – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
KYMMENEN MATKAA MAAILMALLA 2009-2012:
https://sakuva.simplesite.com/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

5 kommenttia artikkeliin ”AHVENANMAATA MAARIANHAMINASTA LÄNTEEN JA POHJOISEEN

    1. Kiitos kommentistasi. Juttu koostuu useammasta retkestä. Yhtenä päivänä ajelimme Hammarlandissa ja Eckerössä, toisena Finströmissä ja Getassa. Jomalan kohteet taas liittyvät pariin muuhun retkeen. Kymmenen päivän aikana teimme joka päivä pitempiä tai lyhyempiä retkiä eri puolille Ahvenanmaata ja vielä jäi paljon näkemättäkin. Milloin olette lähdössä? Koetan saada julkaistua viimeisen Ahvenanmaan postauksen mahdollisimman pian.

      Tykkää

  1. Minulle Ahvenanmaan rakkain kulma on Eckerö, ehkä johtuen siitä, että vietin lapsuudessani yhden täysihoitolakesän sen ison matalan hiekkarannan äärellä. Myöhempinä vuosina Käringsundin satama tuli tutuksi purjeveneestä käsin.
    Pohjoisessakin olemme pistäytyneet niin purjeveneellä kuin autolla, edellinen osana Ahvenanmaan ympäri purjehdusreissua ja jälkimmäinen majoittumalla upeaan Havsvidden -hotelliin. Havsvidden on kyllä parhaimmillaan jos on sen verran porukkaa, että kannattaa vuokrata mökki, hotellihuoneet ovat vähän pieniä – mutta toisaalta ravintola on tasokas (tai oli ainakin muutama vuosi sitten) ja ”merikylpylä” tyylikäs!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentistasi. Ahvenanmaalla on yllättävän paljon nähtävää eikä kaikkeen siihen riittänyt kymmenen päivääkään. Aika yllättävää oli, että monet paikat avautuivat vasta juhannuksen jälkeen. Silti ollaan aika tyytyväisiä tähän matkaamme.

      Tykkää

Jätä kommentti