PUNAMULTIN EKA ROADTRIP SAVO-KARJALAAN

Kotimaan tämän vuoden kuvat: SUOMI 2018 / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Vuonna 2010 hankittu ja nyttemmin ViherMultiksi nimetty ahtamaton VW Multivan Allstar -dieselbussimme on palvellut uskollisesti mutta vähän laiskanlaisesti roadtripeillämme yhdeksänä kesänä. Menneen kesän Skandinavian kierroksestakin se selvisi kunnialla, vaikka Skandien vuoristossa ylämäet eivät oikein tuntuneet maistuvan. Auto kiihtyi kyllä alamäessä ja ylämäessä kuskikin yritti olla kiihtymättä.

Suunniteltu kesän 2019 roadtrip vie vuoristoihin Karpaateilla, Balkanilla ja Alpeilla. Sitä varten tarvitsemme ärhäkämmän retkibussin, johon löytyi vähän uudempi bensakäyttöinen PunaMultiksi nimetty VW Multivan Classic.

FI_180910 Suomi_0004 Multivanit Nummelassa V-S Pöytyällä
VW Multivanit kuin veljekset landellamme Kurjenrahkan kansallispuiston naapurissa.

Kaapisto siirrettiin edellisestä ja vuodemekanismi on samanlainen, mutta erojakin on. Auton mukana seurasivat mm. sen alkuperäiset neppikiinnitteiset verhot, joiden toimivuutta piti kokeilla aidolla camping-matkalla. Se riittikin tekosyyksi lämpimän syksyn kotimaan roadtripille. Suomessa valitettavasti valtaosa leirintäalueista sulkee porttinsa koulujen alkaessa tai viimeistään elokuun lopussa. Nettihaulla löysin sopivalla etäisyydellä sijaitsevan Punkaharju Resortin, joka on avoinna läpi vuoden. Todella sopiva valinta parin päivän retken väliseksi yöksi, sillä valittiinhan Punkaharju Suomi 100 -juhlavuoden kotimaiseksi retkikohteeksi.

Matkaa Helsingistä Punkaharjulle tulee noin 350 kilometriä, joten tälle välille mahtui pari muutakin kohdetta, joiksi valitsimme Etelä-Karjalan molemmat kaupungit. Ensin ajoimme maakunnan pääkaupunkiin Lappeenrantaan. Sen mielenkiintoisin nähtävyys on kaupungin vanhimmassa osassa sijaitseva linnoitus, joka kuuluu Museoviraston luetteloon Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa. Kristiinankatu kulkee linnoituksen halki etelästä pohjoiseen. Sen varren museoista ehdimme käydä Lappeenrannan taidemuseossa, jossa oli esillä mm. Juho Rissasen seinämaalausluonnoksia näyttelyssä Nuorten naisten sunnuntainen vierailu.

FI_180921 Suomi_0044 Lappeenrannan linnoituksen Kristiinankatu
Kristiinankatu halkoo Lappeenrannan linnoitusta etelästä pohjoiseen.
FI_180921 Suomi_0086 Lappeenrannan linnoituksen Kehruuhuone
Linnoituksen Kehruuhuoneen ulkorekvisiittaa.
FI_180921 Suomi_0066 Juho Rissasen Kylpijät Lappeenrannan taide
Juho Rissasen Kylpijät Lappeenrannan taidemuseossa..

Lappeenranta on merkittävä Saimaan satamakaupunki, josta tehdään myös viisumivapaita risteilyjä Pietariin. Sataman tunnetuin laiva lienee Prinsessa Armada, joka toimii ravintolana. Edelliskerran tavoin oli tarkoituksemme ruokailla siellä, mutta kesäkauden mentyä on sen tarjoilulistalla vain juomia.

FI_180921 Suomi_0014 Prinsessa Armada Lappeenrannan satamassa
Lappeenrannan sataman maamerkki Prinsessa Armada.

Linnoituksen pohjoispuoleiselle rannalle rakennetaan joka kesä Suomen suurin hiekkalinna. Nyt sen paikalla oli iso hiekkakasa odottamassa ensi kesän taiteilijoita.

FI622915 Suomi Lappeenrannan hiekkalinna 2006
Kesän 2006 hiekkalinna oli kuin maailmannäyttely.

Lappeenrannasta on vain muutama kymmenen kilometriä maakunnan toiseen kaupunkiin Imatralle. Ajoimme Imatrankosken kaupunginosaan, jossa sijaitseva idyllinen koski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Viime vuosina vettä on juoksutettu vain näytösluontoisesti kesälauantaisin. Patoremontin vuoksi näitä ei kuitenkaan ole järjestetty vuosina 2017-18.

FI_180921 Suomi_0138 Imatrankoski kuivana
Imatrankoski pysyy kuivana ainakin kesään 2019 saakka.
FI023925 Suomi Imatrankoski 1985
Imatrankosken kuohuista saimme nauttia viimeksi kesällä 1985.
FI_180921 Suomi_0157 Vuoksen kuluttamaa Imatrankosken kalliota
Vuoksi on muovannut Imatrankosken kalliota jo yli 5700 vuotta.

Kaupunginosan toinen nähtävyys on kosken partaalle vuonna 1903 valmistunut Valtionhotelli. Se on Usko Nyströmin suunnittelema jugendlinna, jossa kävimme sisälläkin, vaikkei se tälläkään kertaa ollut yöpymispaikkamme.

FI_180921 Suomi_0125 Imatran Valtionhotelli
Imatran Valtionhotelli on kuin linna jossain ulkomailla.
FI_180921 Suomi_0180 Imatran Valtionhotellin Linnansalonki
Hotellin Linnansalonki kieltämättä houkutti, mutta meillä oli jo varattuna yöpaikka muualla.

Illan pimetessä ajoimme Etelä-Savon puolelle Punkaharju Resortin leirintäalueelle. Ilta ja seuraava aamu olivat vuodenaikaan nähden lämpimiä, vaikka syyspäiväntasaukseen oli aikaa enää vuorokauden verran. Tosin ilman vähittäinen viileneminen alkoi jo ennen puoltapäivää vähäisen sateen ja tuulen merkeissä.

FI_180922 Suomi_0008 Punkaharju Resortin leirintäalue Etelä-Sa
Alkukuvan ilta ja seuraava aamu Punkaharju Resortin leirintäalueella olivat syyskuun loppupuolelle asti venyneen kesäkauden viimeiset lämpimät hetket.

Toisen päivän ohjelmamme alkoi Suomen edellisvuoden matkakohteeksi valittuun Punkaharjuun tutustumalla ja edelliskertojen diakuvien digipäivityksellä. Kaunis Harjutie on valittu Vuosisadan tieksi, eikä turhaan, sillä se kulkee kapealla harjulla, josta on upeat näkymät molempiin suuntiin. Punkaharjullakin on entinen Valtionhotelli, joka valmistui vuonna 1845 metsänvartijan taloksi. 140 vuotta sitten Valtionhotelliksi muutettu nykyinen Hotelli Punkaharju on Suomen vanhin toimiva majoitusliike.

FI_180922 Suomi_0037 Punkaharjun harjutie Etelä-Savossa on Vuos
Suomi 100 -teemaan liittyvässä äänestyksessä valittiin Punkaharjun Harjutie ylivoimaisesti (42%) Vuosisadan tieksi.
FI_180922 Suomi_0075 Punkaharjun maisemaa Harjutieltä Etelä-Sa
Punkaharjun Laukanlahti Harjutieltä.
FI_180922 Suomi_0127 Punkaharjun Kuikonlniemen uimaranta Etelä-
Punkaharjun Kuikonniemen uimaranta.
FI_180922 Suomi_0047 Hotelli Punkaharju (Valtionhotelli) ja sen
Entinen Valtionhotelli ja nykyinen Hotelli Punkaharju sekä sen paljon nuorempi linjuriauto.

Pysähdyimme Runebergin muistomerkillä ja kävelimme Kuikon Salpa-polkua vanhalle korsulle. Punkaharjun tärkein museo on Suomen Metsämuseo Lusto. Metsämuseo ei etukäteen herättänyt suuria intohimoja, mutta paljastui varsin mielenkiintoiseksi kokemukseksi. Lusto-rakennus on valittu näytteeksi suomalaisesta 1900-luvun modernista arkkitehtuurista, joten museo on rakennuksenakin merkittävä käyntikohde. Lehtikuusella vuoratun betonirunkoisen rakennuksen pääsuunnittelijat ovat arkkitehdit Rainer Mahlamäki ja Ilmari Lahdelma, toteaa Wikipedia. Lustossa on laajasti metsä- ja puutalouteen liittyvää aineistoa ja noin 10 000 esinettä, joista silmiinpistävimpiä ovat suuret metsäkoneet. Museossa on sekä perus- että erikoisnäyttelyitä.

FI_180922 Suomi_0151 Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla Etel
Metsämuseon puuarkkitehtuuria.
FI_180922 Suomi_0184 Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla Etel
Eilisen metsäkoneita Koneaika -perusnäyttelyssä.
FI_180922 Suomi_0214 Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Kor
Korpikuusen kyyneliä; pontikanpoltto on oleellinen osa suomalaista metsäkulttuuria.
FI_180922 Suomi_0221 Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, ITE
ITE Puusta -näyttelyn pressat Niinistö, Trump ja Putin.
FI_180922 Suomi_0228 Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, San
Sanna Vatasen Virkatut moottorisahat.

Metsämuseon naapurissa on Luston asema (entinen Punkaharjun asema). Asemarakennus ei ole enää virallisessa käytössä, vaan Aseman Taidelaituri, jonka ulkopuolella oli Miina Äkkijyrkän lehmäaiheista taidetta ja sisäpuolella punkaharjulaistuneen vanhan ystävämme Marja Ilolan akvarelleja ja gobeliineja.

FI_180922 Suomi_0249 Luston Wanha asema Punkaharjulla
Miina Äkkijyrkän, Vuosaaren aikanaan lähes naapurimme, Peltilehmä Luston Wanhalla asemalla.
FI_180922 Suomi_0259 Marja Ilolan taidetta Luston Wanhalla asema
Marja Ilolan taidetta Luston Wanhan aseman Taidelaiturilla.

Paluumatkalla pysähdyimme Punkaharjun isäntäkaupungissa Savonlinnassa. Olavinlinna oli juuri suljettu, mutta ehdimme käydä sen naapurissa sijaitsevassa Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaaressa. Museotilan lisäksi tutustuimme sen vanhoihin laivoihin. Savonlinnan maakuntamuseo on yksi Suomen suurimmista höyrylaivavarustajista. Riihisaaressa ovat esillä tärkeimmät Saimaan alustyypit: valkokylkinen matkustajalaiva Savonlinna, maailman ainoa aito tervahöyry Mikko ja höyrykuunari Salama, kertoo museon esite.

FI_180922 Suomi_0301 Olavinlinna Savonlinnassa
Olavinlinna on suljettu / Pääsy kielletty, tervehti kyltti sisäänkäynnin edessä.
FI_180922 Suomi_0270 Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaari
Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaaressa.
FI_180922 Suomi_0324 Savonlinnan museolaivat Riihisaaren laituri
Savonlinnan museolaivat Riihisaaren laiturissa.

Matkaa Savonlinnasta kotiin oli vielä yli 300 kilometriä, joten suunnitelmissa olleen maakunnan pääkaupungin Mikkelin päivitys jäi seuraavaan kertaan.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 140 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

 SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/

3 kommenttia artikkeliin ”PUNAMULTIN EKA ROADTRIP SAVO-KARJALAAN

    1. Suomen (sekä muiden Pohjoismaiden ja Baltian) liian aikainen kesäkauden päättyminen on ristiriidassa muun Euroopan kanssa. Länsi- ja Etelä-Euroopassa lomakausi alkaa elokuussa jatkuen syksyyn. Punkaharju Resortin leirinnässä kuulimme, että siellä samaan aikaan yöpyneet hollantilaiset olivat valittaneet sitä, että kaikki paikat on jo kiinni, vaikka heidän lomakautensa vielä jatkuu.

      Liked by 1 henkilö

Jätä kommentti