KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ Matkan aiemmat postauksset: TUKHOLMASTA VÄSTERBOTTENIIN via HÖGA KUSTEN / SAAMELAISTEN JA KAIVOSTEN RUOTSIN LAPPI / Matkan Ruotsin puoleiset kuvat: RUOTSI 2021 / Matkan Suomen puoleiset kuvat: SUOMI 2021 / Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SNmatkakuvaaja
Kesän 2021 toinen roadtripimme kiersi Pohjanlahden Ruotsista Suomeen. Ylitimme rajan Suomen Lappiin Pellossa, josta camping-yöpymisen jälkeen jatkoimme Rovaniemelle.
Arktikumin ja Aallon Rovaniemi
Rovaniemen pääkohteemme oli tiedekeskus Arktikumin päivittäminen viime vuosituhannelta tähän päivään. Vuonna 1992 valmistuneessa rakennuksessa toimivat Arktinen keskus ja Lapin maakuntamuseo. Pysyviä näyttelyitä on neljä.
Arktisen keskuksen Muuttuva Arktis -näyttely esittelee pohjoisten alueiden olosuhteita, luontoa ja kulttuureja sekä arktista tutkimusta. Teemoina ovat mm. jääkarhu, revontulet ja alkuperäiskansat. Polar Opposites -videoesitys vie matkalle Lapin luontoon läpi neljän vuodenajan.
Lapin maakuntamuseon näyttely Pohjoiset keinot tuo esiin Lapin historiaa, ihmisiä, pohjoista luontoa ja eläimiä. Vuosina 1920–1940/1944 Suomeen kuuluneen Petsamon historiasta kertoo pysyvä näyttely Suomi Jäämeren rannalla (kuva).
Vaihtuvista näyttelyistä mielenkiintoisin oli Tiina Itkosen valokuvanäyttely Piniartoq – Metsästäjä. Hän on viettänyt aikaa Grönlannissa ja dokumentoinut saarta ja sen asukkaita kamerallaan vuodesta 1995 lähtien. Tiina Itkonen toivoo että näyttely herättäisi ihmisiä toimimaan omassa elämässään ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja arktisen alueen suojelemiseksi. Näyttely on Arktikumissa 30.1.2022 saakka.
Samassa pihapiirissä Arktikumin kanssa on kymmenen vuotta sitten avattu Metsähallituksen tiedekeskus Pilke. Se on vuorovaikutteinen käyntikohde ja oppimisympäristö kaikenikäisille. Rakennus on esimerkki ekologisesta puurakentamisesta ja suomalaisesta arkkitehtuurista. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Teemu Palo ja projektiarkkitehtina arkkitehti Juhani Suikki. Metsänhoitajaliitto ry palkitsi Pilkkeen Vuoden metsätekona 2011.
Rovaniemi tunnetaan myös yhtenä Alvar Aallon kaupungeista. Lapin sodassa saksalaiset hävittivät Rovaniemen kauppalan lähes täydellisesti. Sodan jälkeen perustetun Jälleenrakennustoimiston työtä Lapissa johti arkkitehti Alvar Aalto, joka suunnitteli myös Rovaniemen uuden Poronsarvi-asemakaavan.
Keskustan eteläosassa sijaitseva Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Aalto-keskuksen kolme rakennusta – kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo – sijoittuvat avaran, pitkänomaisen alueen ympärille. Ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1968. Lappia-talo valmistui vuonna 1975, ja se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Siinä toimii mm. Rovaniemen teatteri ja Lapin musiikkiopisto. Kaupungintalon suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen puolisonsa, arkkitehti Elissa Aalto. Kaupungintalo valmistui vuonna 1986. Kesällä 2021 kaupungintalon ympäristö oli remontissa ja rakennuksista avoinna vain kirjasto (kuva). Kesällä 1994 pääsin tutustumaan lähemmin Lappia-taloon ja kesällä 2006 kirjastoon.
Suomen maailmanperintökomitea päivitti tänä vuonna esityksensä suomalaiskohteista UNESCOn maailmanperintölistalle. Suomen esityksessä on 13 Alvar Aallon suunnittelemaa kohdetta, joista mikään ei kuitenkaan sijaitse Rovaniemellä.
Kemijoen rannalla Jätkänkynttilä-sillan läheisyydessä vietetyn leirintäalueyön jälkeen tutustuimme vielä Rovaniemen taidemuseoon Kulttuuritalo Korundissa. Se toimii vuonna 1933 rakennetulla postiautovarikolla, joka on yksi harvoista Rovaniemen rakennuksista, joka ei tuhoutunut toisessa maailmansodassa. Vuonna 1986 se remontoitiin Kulttuuritalo Korundiksi. Korundin suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa, ja sen tiloissa toimivat Rovaniemen taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri.
Rovaniemen taidemuseossa oli kesällä kolme näyttelyä. Jälkiä -näyttely on koottu Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta juhlistamaan Korundin 10 vuoden taivalta. Näyttelyyn on valittu teoksia Korundin avajaisnäyttelystä juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi esillä on Wihurin rahaston uusimpia hankintoja.
On the Edge – Äärellä on materiaalikeskeinen näyttely joka tarjoaa laajan katsauksen kotimaisen keramiikkataiteen huipputekijöiden tuotantoon. Monipuolisessa näyttelyssä nähdään, miten keramiikan perinteiset työtavat, taidot ja materiaaliosaaminen taipuvat uudenlaiseen ilmaisuun.
Keskustelu -näyttelyssä oli esillä dokumentaarisia tallenteita, taiteellisia tutkimuksia ja taideteoksia kolmesta aihepiiristä: metsäkiistat, kaivoskonflikti sekä luonnon voimat. Näyttelyssä nähtiin myös iranilaisen Amir Abdin ja Linus Westerlundin kuvaamia videoita sekä Touko Hujasen valokuvia. Näyttelyn taiteellisena johtajana toimi kuraattori, kuvataiteilija ja symposiumin luoja Katja Juhola.
Jälkiä on nähtävissä 13.3.2022 saakka ja On the Edge – Äärellä 10.10.2021 saakka. Keskustelu on jo päättynyt.
Riisitunturin ja Pentikin Posio
Rovaniemeltä ajoimme 130 kilometriä Posiolle, joka tunnetaan Riisitunturin kansallispuistosta ja Pentikin kotikuntana. Yövyimme Lomakeskus Himmerkin leirintäalueella Kitkajärven rannalla.
Vuonna 1982 perustetun Riisitunturin kansallispuiston pinta-ala on 77 neliökilometriä. Puisto on tunnettu kostean ilmaston luomista rinnesoistaan ja talvisista tykkymuodostelmista. Riisitunturin luonto on innoittanut luonnontutkijoita ja erityisesti suotutkijoita, ja alue on Oulangan tutkimusaseman tutkimuskohde. Se valittiin Vuoden Retkikohteeksi vuonna 2010.
Käyntimme aikaan elokuun puolivälin jälkeen kansallispuiston pääparkkiin johtava tie oli suljettu kunnostustöiden vuoksi. Poikkesimme vanhassa koulussa toimivassa Korpihillan kartanokahvilassa ja Riisitunturin Herkkupuodissa. Korpihillan Kuohuva kuusenkerkkä oli mielenkiintoinen tuttavuus. Se on ensimmäinen suomalainen kuusen vuosikasvuista eli kuusenkerkistä valmistettu alkoholiton kuohuviini, joka on palkittu Suomen parhaana juomana vuonna 2005. Korpihillan kultaiset Hillamarmeladit valmistetaan käsityönä Lapin marjoista. Puodin hyllyiltä löytyvät myös Korpihillassa valmistetut käsintehdyt Artesaaniherkut. Kartanokahvila on tunnelmallinen vanhanajan kahvi- ja teehuone. Sen edustalla on englantilainen puutarha.
Saimme Korpihillasta vihjeen Riisitunturin kansallispuiston toisesta parkkipaikasta. Tie sinne oli erittäin huonokuntoinen ja välillä piti avata tien ylittävä porttikin perille päästäkseen. Lopulta tulimme Noukavaaran pienelle, täysin tyhjälle parkille, josta lähtee vaellusreitti Riisitunturille.
Posion kuntakeskuksen pääkohde on Kulttuurikeskus Pentik-mäki keramiikkatehtaan vieressä. Lasikäytävillä toisiinsa yhdistetyt rakennukset muodostavat 2 500 neliömetrin suuruisen yhtenäisen kokonaisuuden tehtaanmyymälöineen, museoineen, näyttelyineen ja kahviloineen. Pentik Vintage -kaupassa on myynnissä Pentikin 70- ja 80-luvun keramiikkaa. Anu Pentik Galleriaa koristaa 8 metriä korkea ja 20 metriä leveä keramiikkataideteos Posion Voima. Galleria on keramiikkataiteelle ja suomalaiselle muotoilulle omistettu taidegalleria.
Pentik Kotimuseo 1973 on Anu ja Topi Pentikäisen perheen entinen kelohirsinen kotitalo, joka rakennettiin vuonna 1973. Pentikäisten perhe asui hirsitalon yläkerrassa samalla, kun alakerrassa toimi keramiikkapaja, myymälä ja kahvio. Siitä sai alkunsa nykyinen Pentik-mäki. Kotimuseo näyttelyssä on Pentikin varhaistuotantoa ja yrityksen alkuaikoina valmistamia nahkatuotteita, keramiikkapajan työvälineitä ja materiaaleja. Kulttuurikeskuksessa ovat myös näyttelyt Muistoja maalta ja Vanhaa keramiikkaa sekä Kahvikuppimuseo. Kaikkiin Pentik-mäen kohteisiin on vapaa pääsy.
Jatkoimme kuntakeskuksesta etelään ja viimeinen Lapin pysähdyksemme oli Posion eteläosassa sijaitseva Livojärvi. Lapin Rivieraksi kutsuttu Säikänsalmen upea uimaranta on kesäisin suosittu paikka, mutta elokuun jälkipuoliskolla jo täysin autio.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA 146 MAASTA
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Kuvasivu
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta
SAKUVA-BLOGI – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
KYMMENEN MATKAA MAAILMALLA 2009-2012:
https://sakuva.simplesite.com/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772
SNmatkakuvaaja 
Posion Pentik-mäellä minäkin haluaisin vielä käydä. Itse asiassa kolmesti on tullut käytyä Posiolla, mutta aika on tullut vietettyä Riisitunturin kansallispuistossa ja Kirintövaaran suojelualueella. Eiköhän seuraavalla kerralla ehditä tutustumaan Pentikin syntypaikkaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Pentik-mäki yllätti monipuolisuudellaan. Se ei myöskään ollut niin kaupallinen kuin luulimme.
TykkääTykkää