POHJANMAAN KAUTTA

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Matkan aiemmat postaukset: 
TUKHOLMASTA VÄSTERBOTTENIIN via HÖGA KUSTEN /
SAAMELAISTEN JA KAIVOSTEN RUOTSIN LAPPI / 
SUOMEN LAPPIA ROVANIEMELLÄ JA POSIOLLA
Matkan Ruotsin puoleiset kuvat: RUOTSI 2021 / 
Matkan Suomen puoleiset kuvat: SUOMI 2021 /
Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / 
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT 
SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SNmatkakuvaaja

Kesän 2021 toinen automatkamme jatkui Lapista Pohjanmaalle. Viime kesän Lapin matkamme kulki edestakaisin Pohjanlahden rannikkoa, joten tällä kertaa ohjelmassamme oli Pohjanmaan kohteita viime kesää vähemmän.

Syötteen kansallispuisto Taivalkoskella ja Pudasjärvellä

Reittimme Posiolta Ouluun kulki Syötteen kansallispuiston kautta. Vuonna 2000 perustettu puisto sijaitsee Pudasjärven kaupungin sekä Posion ja Taivalkosken kuntien alueella. Pinta-alaltaan se on 299 km². Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen mukaan.

Syötteen kansallispuiston portti…
…ja suomaastoa.

Tie 862 kulkee Syötteen alueen läpi, jossa se myös ylittää Taivalkosken ja Pudasjärven kunnanrajan. Syötteen luontokeskus (kuva) oli käydessämme jo sulkenut ovensa. Sana syöte on saamea ja tarkoittaa pyhää paikkaa. Saamelaisten asuttaessa seutua he pitivät Isoa-Syötettä seitapaikkana eli uhri- ja palvontapaikkana. Nyt Iso-Syöte tunnetaan kuitenkin laskettelurinteistään. Näkymä paljaaksi hakatulle tunturille ei ollut mitenkään mieltä ylentävä.

Iso-Syötteen parturoitua rinnettä.

Kulttuuria ja markkinahumua Oulussa

Hupisaarten puisto ja suihkulähteet.

Parin päivän pysähdys systerin luona Oulussa toi tauon ajamiseen. Ohjelmassamme oli kaupungin museotarjonta. Maakuntapääkaupunkina Oulussa on Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo. Vuonna 1896 perustettu museo sijaitsee Ainolan puistossa Hupisaarilla Myllytullin kaupunginosassa Oulun keskustassa. Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Oiva Kallio, ja se on valmistunut vuonna 1931. Vuosina 1911–1929 museo toimi vanhassa Åströmin perikunnan lahjoittamassa Ainola-huvilassa, joka tuhoutui tulipalossa 9. heinäkuuta 1929. Palossa tuhoutui myös osa museon kokoelmia. (Wikipedia)

Museo on kulttuurihistorian museo, jonka perusnäyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun historiaa. Museossa on myös lapsille tarkoitettu Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäki-osasto. Valokuvanäyttely Oulu sodissa – valokuvat kertovat esittelee talvisodan ja jatkosodan aikaisten valokuvien avulla elämää sota-ajan Oulussa. Museossa järjestetään lisäksi vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.

Pohjois-Pohjanmaan elämää perinteisestä karjataloudesta…
…muutaman vuosikymmenen takaiseen nuorisokulttuuriin.
Oulu oli osa Suomen puhelinteollisuuden kulta-aikaa.

Viime syksystä alkaen on maakuntamuseossa ollut näyttely De Urbe Uloa – maalauksia Oulun kaupungista.  Se esittelee Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa olevia maalauksia, joista suurin osa ei ole ollut aiemmin esillä.

Oulua maalauksin ja LEGO-palikoin.

Pienoisnäyttely Palikka palikalta – LEGO-harrastajien kokoelmien helmiä on esillä 9.1.2022 saakka. Esillä on muun muassa palikoista rakennettu Oulun ydinkeskusta.

Oulun taidemuseon nykyiset tilat on saneerattu entisen Åströmin nahkatehtaan rakennukseen.

Maakuntamuseon lisäksi kävimme Oulun taidemuseossa, joka sekin sijaitsee Myllytullin kaupunginosassa Hupisaarten kaupunginpuiston laidalla. Nykyisin museo toimii vuonna 1990 saneeratussa entisessä teollisuusrakennuksessa. Siellä on 17.10 2021 saakka koko museon kattava näyttely SUPERNATURAL Samassa maailmassa. Se pohtii ihmisyyttä ja sen tulevaisuutta, ihmisen suhdetta muihin elollisiin ja teknologisesti tuotettuihin kumppaneihin.

SUPERNATURAL

Osuimme Ouluun viikonloppuna, jolloin Kansainvälisten suurmarkkinoiden kiertue oli neljä päivää kaupungissa. Tällä kertaa markkinat olivat nimeltään Kansainväliset & suomalaiset suurmarkkinat. Mukana oli yrittäjiä 25 eri maasta ja 15 Suomen eri maakunnasta. Osastoja oli yhteensä yli 120. Kojuissa myytiin muun muassa ruokaa, taidetta, käsitöitä ja kukkia. Markkinapaikkana oli Kauppatorin seutu.

Järjestystä Kansainvälisillä markkinoillakin valvoi tuttu Oulun Toripoliisi.
Oulun tunnetut ranta-aitatkaan eivät näy säästyvän uudisrakentamisen uhalta.

Raahea ovien ulkopuolelta

Oulusta lähtömme viivästyi sen verran, että ehdimme Raaheen vasta kaupungin sulkemisaikaan klo 16. Viime minuuteilla ehdimme turistitoimistoon, josta saimme monenlaista materiaalia kaupungin mielenkiintoisiin kohteisiin. Niitä sitten katselimme ulkopuolelta, kun näimme ovien sulkeutuvan ja henkilökunnan poistuvan työpaikoiltaan.

Pietari Brahen patsas Pekkatorilla on Raahen tunnetuin maamerkki.

Kävelimme Vanhan Raahen puutalokortteleissa ja Pikkulahden rannalla. Raahe on saanut nimensä perustajaltaan Pietari Brahelta ja hänen patsaansa hallitseekin keskeistä Pekkatoria. Raahen museo toimii vuonna 1848 valmistuneessa Tulli- ja pakkahuoneessa, josta syystä sitä kutsutaankin Pakkahuoneen museoksi. Sen välittömässä läheisyydessä Rantakadun vastakkaisella puolella on Soveliuksen talo, 1780-luvulla rakennettu Raahen vanhin säilynyt asuinrakennus. Talo edustaa tyypillistä 1700-luvun porvaristaloa. Sen yläkerrassa sijaitsee Laivapatruunin koti, joka esittelee 1890-luvun laivanvarustajakauppiaan vauraan kodin kaikessa komeudessaan. Se olisi sopinut kesän merenkulkuteemaamme, mutta jäi nyt seuraavaan kertaan. Ovensa oli sulkenut myös Raahen 1912 valmistunut kansallisromantiikkaa ja jugendia edustava Pyhän Kolminaisuuden kirkko (kuva).

Raahen museo entisessä Tulli- ja pakkahuoneessa.
Museoon kuuluu myös 1780-luvulla rakennettu laivanvarustaja Soveliuksen talo.

Raahen vuonna 1839 valmistunut raatihuone oli pressujen alla, mutta Raatihuoneenpuistossa sijaitseva Kari Juvan veistospuisto on avoin ulkoilmataidemuseo. Kesällä 2008 perustettu veistospuisto koostuu yhdeksästätoista kuvanveistäjä Kari Juvan teoksesta.

Kari Juvan veistospuisto, takana peitetty raatihuone.

Kalajoen Vanhasta kaupungista Hiekkasärkille

Kalajoki tunnetaan Hiekkasärkistään, mutta silläkin on oma Vanha kaupunki Plassi kylämiljöineen ja museoineen. Museo oli tosin sulkenut ovensa tältä vuodelta jo elokuun alussa eikä Plassilla muutakaan elämää enää elokuun lopussa ollut.

Kalajoen Plassia.

Plassilta ajoimme yöksi Hiekkasärkille samalle leirintäalueelle, joka viime kesänä toivotti meidät tervetulleeksi 1. kesäkuuta 2021. Nyt se oli auki, mutta niskaamme saimme koko matkan pahimmat sateet.

Hiekkasärkkien autiota rantaa.

Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus ehdolla maailmanperintölistalle

Poikkesimme Rantatieltä sisämaahan Etelä-Pohjanmaan pääkaupunkiin Seinäjoelle. Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on mukana Suomen maailmanperintökomitean päivitetyssä esityksessä  suomalaiskohteista UNESCOn maailmanperintölistalle. Se on yksi kolmestatoista kohteesta Alvar Aallon arkkitehtuuria edustavassa kokonaisuudessa.

Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus. Monipuolisen rakennusvalikoimansa ja eheän toteutuksensa ansiosta Seinäjoen kaupunkikeskus on edustavin esimerkki Alvar Aallon monista, mutta useimmiten suunnitelmiksi jääneistä kaupunkikeskuksista. (https://visit.alvaraalto.fi/fi/kohteet/alvar-aallon-seinajoki)

Alvar Aallon Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskusta, kaupungintalo, Lakeuden risti ja kirjasto.

Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskuksen kuuden rakennuksen kokonaisuuden muodostavat Lakeuden risti (1960) (kuva), Kaupungintalo (1962) (kuva), Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto (1965) (kuva), Seurakuntakeskus (1966) (kuva), Valtion virastotalo (1968) (kuva 1999) ja Teatteritalo (1987) (kuva). Elokuun lopun sunnuntaipäivänä ne kaikki olivat kiinni. Auki oli vain Aallon kirjaston viereen vuonna 2012 valmistunut uusi pääkirjasto Apila. Valtion virastotalo oli remonttipressujen alla ja sama saattaa odottaa muitakin rakennuksia.

Aallon kirjaston yhteyteen vuonna vuonna 2012 valmistunut uusi pääkirjasto Apila.

Lakeuden ristiin ja sen tornista avautuvaan näkymään pääsimme tutustumaan kesällä 1999.

Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus Lakeuden ristin tornista. Edessä kirjasto ja Kaupungintalo, keskellä Kaupunginteatteri ja takana Valtion virastotalo.
Lakeuden risti kesällä 1999.

Monet länsirannikon kaupungit ja muut kohteet päivitettiin jo viime kesänä, joten nyt ajoimme suoraan Turkuun matkan viimeiseksi yöksi.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 146 MAASTA
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Kuvasivu
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta 
SAKUVA-BLOGI - OBJEKTIIVISSA MAAILMA - aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
KYMMENEN MATKAA MAAILMALLA 2009-2012:
https://sakuva.simplesite.com/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

Yksi kommentti artikkeliin ”POHJANMAAN KAUTTA

  1. Käytiin Seinäjokea lukuun ottamatta vuoden 2020 kesällä katsomassa noita paikkoja. Seinäjoella ollaan käyty vain kerran, asuntomessuilla muutamia vuosia sitten.

    Iso-Syöte on tosiaan vähän masentava, mutta onneksi kansallispuiston alueelta löytyy todella kauniitakin paikkoja Syyskuun lomamme viimeiset päivät vietimmekin taas Syötteen kansallispuistossa patikoiden.

    Liked by 1 henkilö

Jätä kommentti