KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ Edelliset postaukset: ETIOPIAA 15 VUOTTA SITTEN - Klassinen Pohjoisen kierros – / ETIOPIAN HARARIN & AWASHIN KIERROS 2006 / Etiopian kuvia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / ETIOPIA / Ugandan kuvia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / UGANDA / Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SNmatkakuvaaja
Vuodenvaihteen 2006-07 Etiopian matkamme sai jatkoa, kun Ethiopian Airlines tarjosi Tukholma-Addis Abeba -lennon bonuksena edestakaisen maksuttoman lennon johonkin Afrikan maahan. Me valitsimme Ugandan, jonne lensimme uudenvuodenaattona 2006.
Saimme vinkkinä Fidan lähetystyössä Ugandan pääkaupungissa Kampalassa toimivan ja 44 vuotta Afrikassa asuneen Pertti Söderlundin yhteystiedot. Hän järjestikin hotellimajoituksemme ja hänen ystävänsä hoitivat kuljetuksemme ja retkemme.
Entebbe ja Victoriajärvi
Entebbe on noin 70 000 asukkaan kaupunki Victoriajärven rannalla 36 kilometriä pääkaupunki Kampalasta lounaaseen. Se toimi Brittien Ugandan pääkaupunkina vuoteen 1958 asti. Entebbessä sijaitsee Ugandan kansainvälinen lentoasema.
Victoriajärvi on Afrikan suurin järvi, laajin trooppinen järvi maailmassa ja pinta-alaltaan toiseksi suurin makean veden järvi maailmassa. Se on kuitenkin melko matala, minkä johdosta se on vesimäärältään vasta seitsemänneksi suurin makean veden järvi. (Wikipedia)
Toni oli meitä vastassa lentoasemalla. Hänen kanssaan ajoimme Victoriajärven rannalle ja tutustuimme Entebben keskustaan ennen ajoa Kampalaan. Speke-hotellissamme tapasimme Pertin ja sovimme ohjelmastamme ja sen kustannuksista.
Jinja ja Niilin alkulähde
Lähdimme Tonin kanssa iltapäiväretkelle Niilin alkulähteelle. Niilin lyhyemmän haaran, Sinisen Niilin alkulähteeseen Tanajärveen tutustuimme jo Etiopiassa. Valkoisen Niilin alkulähde on Ugandassa, Victoriajärvessä Jinjan kaupungin kohdalla. Alueella on runsas lintukanta, kuvasimme kuningaskalastajia, haikaroita ja merimetsoja (kuva).
Jinja on Ugandan Itäisen hallintoalueen suurin kaupunki, jossa on lähes 100 000 asukasta. Brittien vuonna 1901 perustamassa kaupungissa on lukuisia kolonialistisia rakennuksia sekä intialaisia temppeleitä (kuva).
Käyntimme aikaan Jinjan lähellä vielä pauhasivat Bujagalin putoukset, mutta kymmenen vuotta sitten (marraskuussa 2011) ne valjastettiin voimalaitokseksi.
Hotellimme parvekkeelta seurasimme uudenvuoden ilotulitusta.
Päiväntasaajan yli kohti kansallispuistoa
Uudenvuoden päivänä lähdimme Augustinin nelivedolla Ugandan osuutemme pääkohteeseen. Kampalasta on matkaa maanteitse Queen Elizabethin kansallispuistoon yli 400 kilometriä. Tie lähtee pääkaupungista lounaaseen kulkien useiden kylien ja kaupunkien kautta. Ensimmäinen pysähdyksemme oli pian Buwaman kaupungin jälkeen Kayabwessa, jossa tie ylittää päiväntasaajan. Paikalla on tietysti turisteille tehty taukopaikka, jossa voi kuvauttaa itsensä kummalla pallonpuoliskolla tahansa tai vaikka molemmilla yhtä aikaa.
Tie kulki Lake Mburon kansallispuiston sivuitse. Auton ikkunasta näimme antilooppeja, seeproja, Ugandan kansallislintuja eli kruunukurkia ja muitakin lintuja.
Menomatkan pisimmän tauon pidimme Mbararassa, josta oltiin tuolloin tekemässä Ugandan kakkoskaupunkia. Rakennuksia nousikin joka puolelle. Vuonna 2014 se saavutti Ugandan asukasluvultaan toiseksi suurimman kaupungin statuksen.
Ajoimme vehreiden banaaniviljelysten halki ja monessa kylässä olikin banaanimarkkinat, Rwentuuhassa ostimme niitä itsekin. Katungurussa ylitimme Edward- ja George-järvet yhdistävän Kazingan kanavan ennen saapumista Queen Elizabethin kansallispuiston Katungurun portille. Ugandassa siirtomaa-aikaiset nimet ovat yhä käytössä.
Queen Elizabethin kansallispuisto
Kuningatar Elisabethin kansallispuisto (Queen Elizabeth National Park) on 1 978 neliökilometrin laajuinen alue Ugandan länsiosassa. Kuningatar Elisabet II:n mukaan nimetty puisto on perustettu vuonna 1954. Nykyisin se on Ugandan suosituin safarikohde. Puiston alueella on tavattu noin 95 nisäkäslajia ja 612 lintulajia. (Wikipedia)
Ensimmäiset afrikanpuhvelit (kafferipuhvelit) tervehtivät tulijoita jo ennen kansallispuiston porttia (kuva). Pääsylippuselvityksen jälkeen ajoimme Mweya Safari Lodgelle (kuva), joka olisi parin seuraavan yön majapaikkamme.
Lodgemme sijaitsi upealla paikalla. Terassiltamme oli suora näköala Lake Edwardille, jonka vastarannalla näkyi paljon puhveleita ja virtahepoja. Pihallamme lenteli lintuja ja vilisi seepramangusteja.
Ensimmäinen ohjelmamme oli veneretki Lake Edwardilla. Rantavesissä köllötteli virtahepoja ja puhveleita seuralaisinaan lehmähaikaroita ja loisnokkeleita. Muutenkin lintumäärät rannalla olivat valtavat, eri haikaroita, merimetsoja, iibiksiä, saksinokkia, pitkäjalkoja, tiiroja, hanhia, hyyppiä, pelikaaneja, kuningaskalastajia, kotkia ja varmaan muitakin.
Rannalla asteli myös ainoa matkalla näkemämme norsu ja vähän taaempana viihtyivät antiloopit. Rannalla paistatteli päivää myös muutama krokotiili.
Seuraavana aamuna lähdimme safariajolle jo ennen auringonnousua. Hyeenat olivat varhain liikkeellä ja valon lisääntyessä savanni täyttyi puhveleista ja antiloopeista, lähinnä ugandankobeja, myöhemmin myös vesiantilooppeja. Näimme myös joukon kruunukurkia ja majapaikkamme lähellä pahkasikoja ja pihapiirissä mateli varaanikin.
Safariajolla näimme myös leijonia, muttemme olleet ainoat, sillä pian röyhkeimmät jeepit ajoivat meidän ja leijonien väliin eikä Augustin osannut pitää puoliamme. Muutenkaan Augustinin neliveto ilman avattavaa kattoa ei ollut kovin hyvä vaihtoehto safariajoon. Kaikkiaan näimme seitsemän leijonaa, joista suurin osa oli aika etäällä.
Aikaisen safariajon jälkeen ehdimme vielä aamiaiselle. Kotieläinjoukkomme oli kasvanut edellispäivästä pahkasioilla, varaanilla ja entistä useammalla linnulla.
Ohjelmassamme piti olla vielä toinenkin safariajo, jonka Augustin kuitenkin missasi. Sitä selvittelimme paluumatkalla ja esitimme hänelle lähtöhotellilla tehdyn ohjelmapaperin, jota hän ei ilmeisesti ollut nähnyt. Loppupäivän jouduimme viettämään majapaikassamme manaten outoa tilannetta.
Seuraavaksi aamuksi varasimme simpanssiretken. Lähdimme matkaan jälleen ennen auringonnousua. Kohteemme oli Kyambura Gorge, joka on kansallispuiston ainoa alue, jossa voi nähdä simpansseja. Simpanssien lisäksi alueella on kädellisistä guaretsoja (Black-and-white colobus). Näimme täälläkin virtahepoja sekä pari eri kotkaa.
Alkuperäisessä suunnitelmassamme oli myös gorilloistaan tunnettu Bwindin kansallispuisto. Matkamme varmistuminen venyi kuitenkin niin pitkälle, ettei aika enää riittänyt gorillalupien hakemiseen. Siinä lisäsyy palata taas joskus Ugandaan.
Paluu samaa tietä Kampalaan
Simpanssiretken jälkeen lähdimme paluumatkalle jo tuttua tietä. Pysähdyimme Lyantondessa, joka on tärkeä välipysäkki Kampalasta Ruandan pääkaupunkiin johtavan tien varrella. Se on myös pitkän linjan rekkojen pysähdyspaikka. Toinen pysähdyksemme oli Mpigin rumpupajalla, josta Augustin osti rummut. Kampalan esikaupunkialueiden jälkeen saavuimme iltapäivällä jo tuttuun Hotelli Spekeen.
Kampalaa omatoimisesti
Ugandan pääkaupunki Kampala on noin 1,7 miljoonan asukkaan suurkaupunki. Sen metropolialueella väestön määrä on lähes 7 miljoonaa. Kampalan kehitys liittyy alueella sijainneeseen Bugandan kuningaskuntaan, jonka pääkaupunki sijaitsi nykyisen Kampalan paikkeilla. Muslimikauppiaat saapuivat alueelle 1840-luvulla, anglikaanilähetyssaarnaajat 1870-luvun lopulla ja ranskalaiset katoliset lähetyssaarnaajat vähän myöhemmin. Britit tekivät Ugandasta protektoraattinsa vuonna 1890, jolloin Kampalasta tuli sen ensimmäinen pääkaupunki. Pääkaupunki siirrettiin myöhemmin Entebbeen. Ugandan itsenäistyessä vuonna 1962 Kampalasta tuli maan pääkaupunki.
Kampalan ydinkeskusta ei matkailijalle ole kovin kiinnostava. Hotellimme sijaitsi kuitenkin tällä alueella Jubilee Parkin laidalla, joten teimme iltapäiväkävelyn kaupungintalon (kuva), parlamentin ja ministeriöiden sivuitse. Poikkesimme avoinna olevassa katolisessa Christ the King -kirkossa (kuva) sekä kävimme supermarketissa ja kirjakaupassa.
Kasubin kuningashaudat ja Kampalan kukkulat
Kampala on monien kukkuloiden kaupunki. Se kasvoi 1900-luvun alussa seitsemälle kukkulalle, joilla kaikilla ajelimme Tonin kanssa viimeisenä Ugandan päivänämme ennen Entebben lentokentälle menoa. Useilla kukkuloilla on oma hallitseva rakennuskokonaisuutensa. Kukkuloilta on hienot näköalat kaupunkiin.
Kasubin kukkulalla sijaitsevat Buganda-kuninkaiden haudat. Buganda on 52 paikallisen klaanin kuningaskunta nykyisessä Ugandassa. Bugandan kuninkaat nimittävät itseään kabaoiksi. 1700-luvulta 1900-luvulle asti kuningaskunta hallitsi koko Afrikan keskiosaa. Nykyään se on itsehallinnollinen osa Ugandaa, joka on saanut nimensä Bugandasta. (Wikipedia). Bugandan kuninkaallinen mausoleumi on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2001. Sinne on haudattu neljä Bugandan kuningaskunnan kabakaa, eli kuningasta. Kuningasten hautarakennus tuhoutui lähes täysin tulipalossa maaliskuussa 2010. Sen jälkeen se on lisätty vaarantuneiden maailmanperintökohteiden listaan.
Mengon kukkulalla sijaitsevista rakennuksista Bulange on Bugandan kuningaskunnan parlamentti ja Twekobe kabakan virka-asunto.
Makereren kukkulaa hallitsee Makereren yliopisto. Se on perustettu 1922 alkujaan tekniseksi oppilaitokseksi, joka kasvoi nopeasti ja sai itsenäisen yliopiston aseman vuonna 1970. Nykyään se luetaan Afrikan yliopistojen kärkijoukkoon.
Rubagan kukkulalla on katolinen Pyhän sydämen katedraali, Namiremben kukkulalla anglikaaninen Pyhän Paavalin katedraali ja Nsambyan kukkulalla katolinen Pyhän Pietarin kirkko (entinen katedraali) (kuva). Näissä kaikissa kolmessa kirkossa kävimme myös sisällä.
Kibulin kukkulalla sijaitsevat Kibulin moskeija ja Kibulin (muslimi)sairaala. Bugandan kuninkaallisen perheen prinssi Nuhu Mbogo rakennutti alueelle ensimmäisen moskeijan vuonna 1892.
Viimeisenä Kampalan kohteena kävimme Kabakan järven rannalla. Se on vuonna 1880 tehty Ugandan suurin tekojärvi. Järvi oli tarkoitus yhdistää Victoriajärveen, mikä ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Järvi saa vetensä maanalaisista lähteistä.
Ugandan matkamme päättyi Entebben lentokentälle (kuva), josta lensimme Addis Abeban, Rooman ja Tukholman kautta Helsinkiin.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA 146 MAASTA
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Kuvasivu
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta
SAKUVA-BLOGI - OBJEKTIIVISSA MAAILMA - aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
SNmatkakuvaaja – blogipostauksia vuodesta 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista
https://sakuvat.blogspot.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNmatkakuvaaja Facebookissa:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva Twitterissä
https://twitter.com/sakuva
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772
SNmatkakuvaaja 
+2006.jpg){kind=link}
Hienoja lintukuvia jälleeen. Itsekin olen hieman ollut yllättynyt kruunukurkien uhanalaisuusstatuksesta, joska niitä tosiaan näkyy varsin usein. Olemme muutamalla pidemmällä safarimatkalla pysähtyneet ensimmäisenä Ugandassa, koska matka-aika on miellyttävämpi kuin eteläiseen Afrikkaan, mutta yhteydet sinne kuitenkin ovat Ugandasta varsin näppäriä. Seuraavaksi tosin on todennäköistä, ettemme pysähdy enää Ugandassa, sillä jostain syystä meidänkään ohjelmat / aikataulut eivät siellä ole ikinä pitäneet.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi. Meille Ugandasta jäi gorillavajaus, jonka haluaisimme joskus täyttää. Ugandan lisäksi vuorigorilloja on Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Ruandasta. Saa nähdä, näemmekö niitä joskus jossain.
TykkääTykkää