BONUSMATKALLA UGANDASSA 15 VUOTTA SITTEN

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ 
Edelliset postaukset: 
ETIOPIAA 15 VUOTTA SITTEN - Klassinen Pohjoisen kierros – /
ETIOPIAN HARARIN & AWASHIN KIERROS 2006 /
Etiopian kuvia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / ETIOPIA / 
Ugandan kuvia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / UGANDA /
Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / 
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia: 
OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SNmatkakuvaaja

Vuodenvaihteen 2006-07 Etiopian matkamme sai jatkoa, kun Ethiopian Airlines tarjosi Tukholma-Addis Abeba -lennon bonuksena edestakaisen maksuttoman lennon johonkin Afrikan maahan. Me valitsimme Ugandan, jonne lensimme uudenvuodenaattona 2006.

Saimme vinkkinä Fidan lähetystyössä Ugandan pääkaupungissa Kampalassa toimivan ja 44 vuotta Afrikassa asuneen Pertti Söderlundin yhteystiedot. Hän järjestikin hotellimajoituksemme ja hänen ystävänsä hoitivat kuljetuksemme ja retkemme.

Entebbe ja Victoriajärvi

Entebbe on noin 70 000 asukkaan kaupunki Victoriajärven rannalla 36 kilometriä pääkaupunki Kampalasta lounaaseen. Se toimi Brittien Ugandan pääkaupunkina vuoteen 1958 asti. Entebbessä sijaitsee Ugandan kansainvälinen lentoasema.

Entebben keskustaa.

Victoriajärvi on Afrikan suurin järvi, laajin trooppinen järvi maailmassa ja pinta-alaltaan toiseksi suurin makean veden järvi maailmassa. Se on kuitenkin melko matala, minkä johdosta se on vesimäärältään vasta seitsemänneksi suurin makean veden järvi. (Wikipedia)

Victoriajärven Ssese Gateway Beach Entebbessä.

Toni oli meitä vastassa lentoasemalla. Hänen kanssaan ajoimme Victoriajärven rannalle ja tutustuimme Entebben keskustaan ennen ajoa Kampalaan. Speke-hotellissamme tapasimme Pertin ja sovimme ohjelmastamme ja sen kustannuksista.

Ohjelman viimeistelyä hotellillamme.

Jinja ja Niilin alkulähde

Lähdimme Tonin kanssa iltapäiväretkelle Niilin alkulähteelle. Niilin lyhyemmän haaran, Sinisen Niilin alkulähteeseen Tanajärveen tutustuimme jo Etiopiassa. Valkoisen Niilin alkulähde on Ugandassa, Victoriajärvessä Jinjan kaupungin kohdalla. Alueella on runsas lintukanta, kuvasimme kuningaskalastajia, haikaroita ja merimetsoja (kuva).

Valkoisen Niilin alkulähde Victoriajärvessä Jinjassa.
Silkkihaikara ja kirjokalastajat Niilin alkulähteellä.

Jinja on Ugandan Itäisen hallintoalueen suurin kaupunki, jossa on lähes 100 000 asukasta. Brittien vuonna 1901 perustamassa kaupungissa on lukuisia kolonialistisia rakennuksia sekä intialaisia temppeleitä (kuva).

Jinjan keskustaa.

Käyntimme aikaan Jinjan lähellä vielä pauhasivat Bujagalin putoukset, mutta kymmenen vuotta sitten (marraskuussa 2011) ne valjastettiin voimalaitokseksi.

Bujagalin putoukset silloin kun ne vielä olivat putoukset.

Hotellimme parvekkeelta seurasimme uudenvuoden ilotulitusta.

Päiväntasaajan yli kohti kansallispuistoa

Uudenvuoden päivänä lähdimme Augustinin nelivedolla Ugandan osuutemme pääkohteeseen. Kampalasta on matkaa maanteitse Queen Elizabethin kansallispuistoon yli 400 kilometriä. Tie lähtee pääkaupungista lounaaseen kulkien useiden kylien ja kaupunkien kautta. Ensimmäinen pysähdyksemme oli pian Buwaman kaupungin jälkeen Kayabwessa, jossa tie ylittää päiväntasaajan. Paikalla on tietysti turisteille tehty taukopaikka, jossa voi kuvauttaa itsensä kummalla pallonpuoliskolla tahansa tai vaikka molemmilla yhtä aikaa.

Niin lähellä, niin kaukana – rinnakkain eri pallonpuoliskoilla Ugandan päiväntasaajalla. Nimikirjaimeni olivatkin jo valmiina jalustassa.

Tie kulki Lake Mburon kansallispuiston sivuitse. Auton ikkunasta näimme antilooppeja, seeproja, Ugandan kansallislintuja eli kruunukurkia ja muitakin lintuja.

Ugandan kansallislintu etelänkruunukurki on Wikipedian mukaan erittäin uhanalainen. Tuntuu hieman yllättävältä, sillä näimme kruunukurkia myös Queen Elizabethin kansallispuistossa ja olemme nähneet niitä aiemminkin ainakin Keniassa. Kruunukurki on kuvattuna myös Ugandan lipussa.
Seepra ja impalat Lake Mburun kansallispuiston pohjoislaidalla.

Menomatkan pisimmän tauon pidimme Mbararassa, josta oltiin tuolloin tekemässä Ugandan kakkoskaupunkia. Rakennuksia nousikin joka puolelle. Vuonna 2014 se saavutti Ugandan asukasluvultaan toiseksi suurimman kaupungin statuksen.

Mbararan rakennusbuumi näkyi kaupungilla.

Ajoimme vehreiden banaaniviljelysten halki ja monessa kylässä olikin banaanimarkkinat, Rwentuuhassa ostimme niitä itsekin. Katungurussa ylitimme Edward- ja George-järvet yhdistävän Kazingan kanavan ennen saapumista Queen Elizabethin kansallispuiston Katungurun portille. Ugandassa siirtomaa-aikaiset nimet ovat yhä käytössä.

Ajelimme banaaniviljelyalueella.
Kazingan kanavan rantaa Katungurussa.

Queen Elizabethin kansallispuisto

Kuningatar Elisabethin kansallispuisto (Queen Elizabeth National Park) on 1 978 neliökilometrin laajuinen alue Ugandan länsiosassa. Kuningatar Elisabet II:n mukaan nimetty puisto on perustettu vuonna 1954. Nykyisin se on Ugandan suosituin safarikohde. Puiston alueella on tavattu noin 95 nisäkäslajia ja 612 lintulajia. (Wikipedia)

Ensimmäiset afrikanpuhvelit (kafferipuhvelit) tervehtivät tulijoita jo ennen kansallispuiston porttia (kuva). Pääsylippuselvityksen jälkeen ajoimme Mweya Safari Lodgelle (kuva), joka olisi parin seuraavan yön majapaikkamme.

Queen Elizabethin kansallispuiston Katungurun portti.

Lodgemme sijaitsi upealla paikalla. Terassiltamme oli suora näköala Lake Edwardille, jonka vastarannalla näkyi paljon puhveleita ja virtahepoja. Pihallamme lenteli lintuja ja vilisi seepramangusteja.

Lodgemme näköalassa ei ollut valittamista.
Seepramangustit ja monet linnut toivottivat tervetulleeksi.

Ensimmäinen ohjelmamme oli veneretki Lake Edwardilla. Rantavesissä köllötteli virtahepoja ja puhveleita seuralaisinaan lehmähaikaroita ja loisnokkeleita. Muutenkin lintumäärät rannalla olivat valtavat, eri haikaroita, merimetsoja, iibiksiä, saksinokkia, pitkäjalkoja, tiiroja, hanhia, hyyppiä, pelikaaneja, kuningaskalastajia, kotkia ja varmaan muitakin.

Kirjoantilooppeja ja monia lintuja Queen Elizabethin tasangolla.
Puhveleita pikkuystävineen.
Virtahepojen maailmaa.
Tällä rannalla hallitsevat afrikansaksinokat…
…tällä taas pelikaanit ja merimetsot jakavat rannan.

Rannalla asteli myös ainoa matkalla näkemämme norsu ja vähän taaempana viihtyivät antiloopit. Rannalla paistatteli päivää myös muutama krokotiili.

Arvokkaasti käyskentelevä yksinäinen norsu.
Pitkäjalka ei krokotiilin päiväunia häiritse.

Seuraavana aamuna lähdimme safariajolle jo ennen auringonnousua. Hyeenat olivat varhain liikkeellä ja valon lisääntyessä savanni täyttyi puhveleista ja antiloopeista, lähinnä ugandankobeja, myöhemmin myös vesiantilooppeja. Näimme myös joukon kruunukurkia ja majapaikkamme lähellä pahkasikoja ja pihapiirissä mateli varaanikin.

Auringonnousu kansallispuiston yllä.
Hyeena aamuhämärissä.
Afrikanpuhveleita ja lehmähaikaroita.
Ugandankobi oli antilooppien määrällinen valtias, mutta muutama vesiantilooppikin osui objektiiviin.
Kruunukurkia Queen Elizabethin kansallispuistossakin.

Safariajolla näimme myös leijonia, muttemme olleet ainoat, sillä pian röyhkeimmät jeepit ajoivat meidän ja leijonien väliin eikä Augustin osannut pitää puoliamme. Muutenkaan Augustinin neliveto ilman avattavaa kattoa ei ollut kovin hyvä vaihtoehto safariajoon. Kaikkiaan näimme seitsemän leijonaa, joista suurin osa oli aika etäällä.

Kansallispuiston leijonia.

Aikaisen safariajon jälkeen ehdimme vielä aamiaiselle. Kotieläinjoukkomme oli kasvanut edellispäivästä pahkasioilla, varaanilla ja entistä useammalla linnulla.

Aamiaisensa kullakin.
Kultaselkäkutoja, pahkasika ja niilinvaraani liittyivät luontoystäviimme.

Ohjelmassamme piti olla vielä toinenkin safariajo, jonka Augustin kuitenkin missasi. Sitä selvittelimme paluumatkalla ja esitimme hänelle lähtöhotellilla tehdyn ohjelmapaperin, jota hän ei ilmeisesti ollut nähnyt. Loppupäivän jouduimme viettämään majapaikassamme manaten outoa tilannetta.

Seuraavaksi aamuksi varasimme simpanssiretken. Lähdimme matkaan jälleen ennen auringonnousua. Kohteemme oli Kyambura Gorge, joka on kansallispuiston ainoa alue, jossa voi nähdä simpansseja. Simpanssien lisäksi alueella on kädellisistä guaretsoja (Black-and-white colobus). Näimme täälläkin virtahepoja sekä pari eri kotkaa.

Virtahepoja Chambura Gorgessa.
Chambura Gorge, jossa guaretsat ja simpanssit asuvat.

Alkuperäisessä suunnitelmassamme oli myös gorilloistaan tunnettu Bwindin kansallispuisto. Matkamme varmistuminen venyi kuitenkin niin pitkälle, ettei aika enää riittänyt gorillalupien hakemiseen. Siinä lisäsyy palata taas joskus Ugandaan.

Paluu samaa tietä Kampalaan

Simpanssiretken jälkeen lähdimme paluumatkalle jo tuttua tietä. Pysähdyimme Lyantondessa, joka on tärkeä välipysäkki Kampalasta Ruandan pääkaupunkiin johtavan tien varrella. Se on myös pitkän linjan rekkojen pysähdyspaikka. Toinen pysähdyksemme oli Mpigin rumpupajalla, josta Augustin osti rummut. Kampalan esikaupunkialueiden jälkeen saavuimme iltapäivällä jo tuttuun Hotelli Spekeen.

Pitkänmatkan bussit pysähtyvät Lyantondessa, joten paikalliset kaupustelijat haluavat bisneksestä oman osansa. Oikealla ollaan rumpukaupoilla Mpigissä.
Ankole/watusikarjaa Kampalan länsilaidalla.

Kampalaa omatoimisesti

Ugandan pääkaupunki Kampala on noin 1,7 miljoonan asukkaan suurkaupunki. Sen  metropolialueella väestön määrä on lähes 7 miljoonaa. Kampalan kehitys liittyy alueella sijainneeseen Bugandan kuningaskuntaan, jonka pääkaupunki sijaitsi nykyisen Kampalan paikkeilla. Muslimikauppiaat saapuivat alueelle 1840-luvulla, anglikaanilähetyssaarnaajat 1870-luvun lopulla ja ranskalaiset katoliset lähetyssaarnaajat vähän myöhemmin. Britit tekivät Ugandasta protektoraattinsa vuonna 1890, jolloin Kampalasta tuli sen ensimmäinen pääkaupunki. Pääkaupunki siirrettiin myöhemmin Entebbeen. Ugandan itsenäistyessä vuonna 1962 Kampalasta tuli maan pääkaupunki.

Kampalan ydinkeskusta ei matkailijalle ole kovin kiinnostava. Hotellimme sijaitsi kuitenkin tällä alueella Jubilee Parkin laidalla, joten teimme iltapäiväkävelyn kaupungintalon (kuva), parlamentin ja ministeriöiden sivuitse. Poikkesimme avoinna olevassa katolisessa Christ the King -kirkossa (kuva) sekä kävimme supermarketissa ja kirjakaupassa.

Kampalan keskustaa.
Kampalan Jubilee Park. Urbanisoituneet afrikanmarabut viihtyivät hyvin miljoonakaupungissa.
Ugandan parlamentti.

Kasubin kuningashaudat ja Kampalan kukkulat

Kampala on monien kukkuloiden kaupunki. Se kasvoi 1900-luvun alussa seitsemälle kukkulalle, joilla kaikilla ajelimme Tonin kanssa viimeisenä Ugandan päivänämme ennen Entebben lentokentälle menoa. Useilla kukkuloilla on oma hallitseva rakennuskokonaisuutensa. Kukkuloilta on hienot näköalat kaupunkiin.

Panoraamaa Ugandan kansallismoskeijalle ja Kampalan keskustaan Namiremben kukkulalta.

Kasubin kukkulalla sijaitsevat Buganda-kuninkaiden haudat. Buganda on 52 paikallisen klaanin kuningaskunta nykyisessä Ugandassa. Bugandan kuninkaat nimittävät itseään kabaoiksi. 1700-luvulta 1900-luvulle asti kuningaskunta hallitsi koko Afrikan keskiosaa. Nykyään se on itsehallinnollinen osa Ugandaa, joka on saanut nimensä Bugandasta. (Wikipedia). Bugandan kuninkaallinen mausoleumi on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2001. Sinne on haudattu neljä Bugandan kuningaskunnan kabakaa, eli kuningasta. Kuningasten hautarakennus tuhoutui lähes täysin tulipalossa maaliskuussa 2010. Sen jälkeen se on lisätty vaarantuneiden maailmanperintökohteiden listaan.

Bugandan kuninkaallinen mausoleumi tammikuussa 2007 kolme vuotta ennen tulipaloa.

Mengon kukkulalla sijaitsevista rakennuksista Bulange on Bugandan kuningaskunnan parlamentti ja Twekobe kabakan virka-asunto.

Bugandan kuningaskunnan parlamentti Ugandan tasavallassa.

Makereren kukkulaa hallitsee Makereren yliopisto. Se on perustettu 1922 alkujaan tekniseksi oppilaitokseksi, joka kasvoi nopeasti ja sai itsenäisen yliopiston aseman vuonna 1970. Nykyään se luetaan Afrikan yliopistojen kärkijoukkoon.

Makereren yliopiston päärakennus.

Rubagan kukkulalla on katolinen Pyhän sydämen katedraali, Namiremben kukkulalla anglikaaninen Pyhän Paavalin katedraali ja Nsambyan kukkulalla katolinen Pyhän Pietarin kirkko (entinen katedraali) (kuva). Näissä kaikissa kolmessa kirkossa kävimme myös sisällä.

Kampalan kirkot eivät ole kovin vanhoja. Tässä katolinen Pyhän sydämen katedraali ulkoa…
…ja anglikaaninen Pyhän Paavalin katedraali sisältä

Kibulin kukkulalla sijaitsevat Kibulin moskeija ja Kibulin (muslimi)sairaala. Bugandan kuninkaallisen perheen prinssi Nuhu Mbogo rakennutti alueelle ensimmäisen moskeijan vuonna 1892.

Kibulin moskeija.
Kibulin kukkulalta avautuu näkymä Kampalan ytimeen, vasemmalla kaupungintalon torni ja oikealla parlamentin torni.
Kampalassa on kirkkojen ja moskeijoiden lisäksi siirtomaa-ajan peruna myös intialaisia temppeleitä, joista näyttävin on Shree Sanatan Dharma Mandal -hindutemppeli. Kolonialismin perintöä on myös kellotorni, joita britit rakennuttivat kaikkialle missä häärivät.

Viimeisenä Kampalan kohteena kävimme Kabakan järven rannalla. Se on vuonna 1880 tehty Ugandan suurin tekojärvi. Järvi oli tarkoitus yhdistää Victoriajärveen, mikä ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Järvi saa vetensä maanalaisista lähteistä.

Kabakan tekojärvi Kampalassa.

Ugandan matkamme päättyi Entebben lentokentälle (kuva), josta lensimme Addis Abeban, Rooman ja Tukholman kautta Helsinkiin.

Viimeinen katsaus Victoriajärvelle koneen jo noustua auringon laskiessa.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 146 MAASTA
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Kuvasivu
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta 
SAKUVA-BLOGI - OBJEKTIIVISSA MAAILMA - aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
SNmatkakuvaaja  –  blogipostauksia vuodesta 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista
https://sakuvat.blogspot.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNmatkakuvaaja Facebookissa:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva Twitterissä
https://twitter.com/sakuva
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

2 kommenttia artikkeliin ”BONUSMATKALLA UGANDASSA 15 VUOTTA SITTEN

  1. Hienoja lintukuvia jälleeen. Itsekin olen hieman ollut yllättynyt kruunukurkien uhanalaisuusstatuksesta, joska niitä tosiaan näkyy varsin usein. Olemme muutamalla pidemmällä safarimatkalla pysähtyneet ensimmäisenä Ugandassa, koska matka-aika on miellyttävämpi kuin eteläiseen Afrikkaan, mutta yhteydet sinne kuitenkin ovat Ugandasta varsin näppäriä. Seuraavaksi tosin on todennäköistä, ettemme pysähdy enää Ugandassa, sillä jostain syystä meidänkään ohjelmat / aikataulut eivät siellä ole ikinä pitäneet.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentistasi. Meille Ugandasta jäi gorillavajaus, jonka haluaisimme joskus täyttää. Ugandan lisäksi vuorigorilloja on Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Ruandasta. Saa nähdä, näemmekö niitä joskus jossain.

      Tykkää

Jätä kommentti