MADAGASKARIN ELOISAA ITÄÄ 2014

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Edellinen postaus:
MAKIEN JA MUIDENKIN MADAGASKAR 2014
– ALUKSI PÄÄKAUPUNGISTA LÄNTEEN
Madagaskarin kuvia: MADAGASKAR 2014 &
MADAGASKARIN ELÄIMIÄ 2014
Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA /
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia:
OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SNmatkakuvaaja

Madagaskarin vähemmän vieraillun ja huonokuntoisten teiden takana sijaitsevan länsipuolen ja pääkaupunki Antananarivon jälkeen syksyn 2014 kiertomatkamme jatkui itään, jossa sijaitsevat maan tunnetuimmat luontokohteet.

Pääkaupungista itään

Pääkaupunki Tanasta jatkoimme itään kohti Andasibe-Mantadian kansallispuistoa. Kaupungin laidalla pysähdyimme vielä yhdellä näköalapaikalla (kuva) ja kuvattavaa riitti pian sen jälkeenkin, sillä lauantai näytti pitkin matkaa olleen yleinen pyykkipäivä. Ambasimpe-joki olikin valtava pyykinpesutyömaa.

Lauantai oli pyykkipäivä.

Matkalla pysähdyimme Marozevon matelijapuistossa (Réserve Peyrieras Madagascar Exotic), jossa tutustuimme mm. Madagaskarin eri kameleontti– ja gekkolajeihin. Näimme puistossa myös useita perhoslajeja, tomaattisammakon, krokotiilin, puuboan, lepakon, tandekkeja, värikkään tuhatjalkaisen, linnuista ainakin lähes kaikkeen maailmaan levinneen pihamainan (ei siis mitenkään endeeminen) sekä endeemisiä kasveja. Söimme puistossa lounaan.

Matelijapuiston pääosassa olivat kameleontit, joita riittikin jokaisen makuun.
Gekkoja edustivat Madagaskarin päivägekko ja litteäpyrstögekko.
Krokotiili ei välitä erottua taustastaan päinvastoin kuin tomaattisammakko ja tuhatjalkainen. Värikäs puuboakin sulautuu niitä paremmin maisemaansa.
Matelijapuisto oli myös perhospuisto, lajikirjo olikin varsin runsas.
Madagaskarin kuukoi on yksi suurimmista silkkikoista.
Matelijapuiston nisäkkäitä, tanrekki ja lepakko.
Matkustajainpuu syntysijoillaan.

Iltapäivällä saavuimme hotellillemme Andasibeen ja myöhemmin teimme iltakävelyn lähiympäristöön etsien yöaktiivisia makeja ja kameleontteja. Törmäsimme myös Suomen luonnonsuojeluliiton Manondroala -projektiin. Projektin puitteissa Suomen luonnonsuojeluliitto on vuodesta 2011 lähtien toiminut metsien suojelun edistämiseksi Madagaskarilla. 

Andasibe Hotel Andasibe-Mantadian kansallispuistossa.
Yöaktiivisten retkellämme tapasimme hämähäkin, kameleontin, makin ja SLL:n Manondroala -projektin.

Seuraavana aamuna teimme paikallisoppaan kanssa kävelyretken Andasibe-Mantadian kansallispuistossa. Se sijaitsee noin 1000 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella ja on pinta-alaltaan 155 neliökilometriä. Maanviljelysten ympäröimällä suojelualueella elää mm. viehättävä bambumaki sekä suurikokoinen indri. Useimmat makit ovat Madagaskarilla pyhiä eläimiä. Erityisesti Andasiben indrejä pidetään esi-isien henkien asuinpaikkoina.

Andasibe-Mantadian kansallispuiston monipuolista luontoa poikasineen kiipeilevistä sifakoista kieroihin puihin, orkideoihin ja sieniin…
…ja linnuista mustabulbuliin ja madagaskarinharakkataskuuun (suomenkielinen nimihirviö kauniille linnulle).

Iltapäivällä jatkoimme itärannikolle ranskalaisten rakentamalle Canal des Pangalanesille. Pakollinen pysähdys oli Brickavillessä, paikallisemmin Ampasimanolotrassa, jossa EU:n rahoituksella paranneltiin vanhaa Rianila-joen ylittävää siltaa. Korjaustöiden vuoksi ei sillalle päästettu bussia matkustajineen, vaan kävelimme jalankulkuväylää joen yli. Maisemienkin kannalta se oli ihan hyvä vaihtoehto.

EU:n sillankorjausprojekti…
…toi mielenkiintoisia kuvakulmia.

Pian Brickaville-Ampasimanolotran jälkeen käännyimme huonokuntoiselle pikkutielle (kuva), joka kulki järven rantaan idyllisten kylien läpi (kuva).

Canal des Pangalanesin satojen kilometrien kanaalit yhdistävät rannikon pieniä järviä ja niitä pitkin on pystynyt liikkumaan turvassa Intian valtameren tyrskyiltä. Nousimme veneeseen Rasoabejärven rannalta päämääränämme Akanin´ny Nofyssa sijaitseva hotelli Palmarium, joka on entinen tutkimusasema.

Rasoabejärven liikennettä Canal des Pangalanesin reitistössä.
Entinen tutkimusasema ja nykyinen hotelli Réserve le Palmarium.

Suoraan hotellin pihalta lähtevät useat luontopolut makeja vilisevään metsään. Hotellin pihallakin riittää kuvattavaa. Tutkijat istuttivat asemalleen paljon erilaisia kasveja, jotka oli tuotu ympäri Madagaskaria. Monet eläimet vaeltavat pihapiirissä.

Seuraava päivä oli täynnä ohjelmaa. Aamupäivällä teimme luontoretken, jolla tutustuimme sekä flooraan että faunaan. Alueella on erilaisia palmuja, hedelmiä ja mausteita sekä runsaasti endeemisiä kukkia ja muita kasveja, joista jotkut ovat suosittuja huonekasveja ja toiset taas lääkekasveja.

Madagaskarin endeemistä kasvistoa, lihansyöjiin kuuluva kuppikasvi, piikikruunut, ruusukatara, uncarina peltata-kukka, Madagaskarin ragwort ja lääkekasvi felambarika.

Eläinkuntakin alueella on monipuolinen. Näimme eri makeja, mm. nykyisistä puoliapinoista suurimpia, indrejä. Mielenkiintoinen oli endeeminen siniselkäinen Madagaskarin ruokosammakko.

Aamuretken puoliapinoita, oikealla indri, vasemmalla sifaka poikasineen ja punakaulusvari.
Värikäs Madagaskarin ruokosammakko.

Iltapäivällä teimme veneretken läheiseen kylään, jossa tutustuimme kylän elämään käyden mm. kyläkoulussa.

Kohdekylämme Ampitabe-järven rannalla.
Kylän elämää.
Kouluvierailu, opettajan yläpuolella on vain presidentti.

Palattuamme hotellille teimme vielä iltakävelyn metsään, jossa tapasimme hämähäkkien, gekkojen ja isompien makien lisäksi myös pienen hiirimakin ja tanrekin.

Iltaretken tuttuja, Madagaskarin päivägekko ja hiirimaki.

Päivä huipentui afrikkalaiseen iltaan, jossa seurasimme madagaskarilaista kansantanssia.

Madagaskarin folklorea.

Usean tiivisohjelmaisen päivän jälkeen oli matkan ainoa omatoimipäivä. Kuvattavaa riitti entisen tutkimusaseman lähialueellekin. Kävelimme rantaa läheiseen kylään, jossa oli kauppa. Huomasimme muiden suomalaisten kesken, että kaupan hittituote oli madagaskarilainen rommi. Illalla teimme yhteisen auringonlaskuretken.

Vapaapäivänämme seurasimme läheisen kylän elämää. Seuraa pitivät myös saaren molemmat medestäjät (sunbird), madagaskarinmedestäjä ja banaanimedestäjä.
Kyläkauppa veti suomalaisiakin puoleensa.
Auringonlasku Ampitabe-järvellä.

Lähtöpäivän aamuna pihapiiriin ilmestyi aiempaa enemmän makeja ikään kuin hyvästelemään meitä.

Lähtöpäivän aamuna monet makit ja varit tulivat hyvästelemään.

Aloitimme paluumatkan samaa reittiä pääkaupunki Antananarivoon. Pysähdyimme ostoksilla ja kuvaamassa Brickaville-Ampasimanolotrassa ja toisessa taajamassa, jossa näytti olevan banaanimarkkinat.

Brickaville-Ampasimanolotran markkinaa.
Banaanimarkkinakylää.

Yöksi ajoimme jo menomatkalta tuttuun, kansallispuistossa sijaitsevaan Andasibe-hotelliin. Siellä lähtöaamuna pihapiiriin ilmestyi lukuisa joukko endeemisiä, yleensä madagaskarin-alkuisia lintuja.

Andasiben endeemiset hyvästelijämme, madagaskarinkutoja, madagaskarinmanikit, madagaskarinrilli, madagaskarin kivisirkku, mustabulbuli, madagaskarinkalastaja, madagaskarinmedestäjä ja madagaskarinvästäräkki,

Viimeisen matkapäivämme ensimmäinen pysähdys oli lounastauko vilkkaassa aluepääkaupunki Moramangassa ja toinen näköalapaikalla Anjiron pikkukaupungissa.

Lounastauolla ehdimme tutustua myös Moramangan kaupunkiin.
Anjiron panoraamaa näköalapaikalta.

Manjakandrianan kaupungin laidalla pysähdyimme riisipellon laidalla kuvaamaan ahkeraa työntekoa. Manjakandriana oli viimeinen suurehko kaupunki ennen Antananarivoa.

Riisipelto työllistää.
Manjakandrianassa katse kiinnittyi 1970-luvun VW Kleinbusiin, jonka yhdennäköisyys ensimmäiseen yhteiseen bussiimme ennen sen tuunausta matkailukäyttöön on ilmeinen.

Pääkaupunkia lähestyttäessä liikennekin vilkastui ja lopulta jouduimme ruuhkaan, joka eteni etanan vauhtia. Pysähdyimme Lisy Art Galleryssa ennen illallista ja lentokenttää, josta meillä oli yölento Pariisin kautta Helsinkiin.

Jälleen ruuhkassa.
Antananarivon Lisy Art Gallery. Prätkän päältä bongasimme suositun rocklaulajan Eric Tselatran.

Madagaskar – moninaisten makien ja makujen maa 7.-17.10.2014
Matkan järjesti SUOMI-SEURAN MATKATOIMISTO

Tämä syksyn 2014 Madagaskar oli viimeinen matkamme ennen helmikuuta 2015, jolloin aloin kirjoittaa SNmatkakuvaaja –blogia. Kaikista sen jälkeisistä matkoistamme onkin blogissa vähintään yksi postaus.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 146 MAASTA
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Kuvasivu
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta 
SAKUVA-BLOGI - OBJEKTIIVISSA MAAILMA - aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
SNmatkakuvaaja  –  blogipostauksia vuodesta 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista
https://sakuvat.blogspot.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNmatkakuvaaja Facebookissa:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva Twitterissä
https://twitter.com/sakuva
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

2 kommenttia artikkeliin ”MADAGASKARIN ELOISAA ITÄÄ 2014

    1. Joo, käyntikohteissamme oli runsaasti makeja ja muita puoliapinoita. Niitä on ilmeisesti aikoinaan tuotu kansallispuistoihin ja tutkimusasemille, jossa ne ovat kesyyntyneet. Ei niillä ainakaan minkäänlaista ihmispelkoa ollut.

      Tykkää

Jätä kommentti