KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
Beninin kuvat: BENIN 2019 / Edelliset Länsi-Afrikan postaukset: GUINEANLAHDEN ORJARANNIKKOA VIA TOGO / LINNASTA LINNAAN GHANAN KULTARANNIKOLLA / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA
Voltajoelta Ghanasta alkava vanha Orjarannikko jatkuu Nigerjoelle Nigeriassa. Niinpä se kulkee Togon lisäksi myös Beninin halki. Nykyisestä Beninin alueesta tuli 1894 Ranskan Dahomey, joka itsenäistyi vuonna 1960. 1975 se otti nimekseen Benin. Ranskalaiset, hollantilaiset ja englantilaiset kävivät Dahomeyn rannikolta kukoistavaa orjakauppaa 1700-luvun alusta 1800-luvun loppupuolelle saakka sen virallisesta kieltämisestä huolimatta.
Tulimme illalla Beninin länsirajalla sijaitsevaan Grand Popoon. Se oli 1600-luvulta lähtien yksi orjakaupan keskuksista. Siirtomaa-aikana Grand Popo oli aluksi tärkeä hallinnon ja kaupan keskus, mutta Cotonoun syväsataman rakentamisen jälkeen sen satama suljettiin ja kaupunki menetti kaupallisen merkityksensä.
Suomalaisille Benin ja Grand Popo ovat tunnettuja siellä sijaitsevasta suomalais-afrikkalaisesta kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi Villa Karosta. Tarkoituksena on rakentaa siltaa suomalaisten ja afrikkalaisten taiteilijoiden ja kulttuurivaikuttajien välille. Ensisijaisena tehtävänä on tarjota suomalaisille taiteilijoille, tutkijoille ja opettajille sekä muille kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaisille residenssimahdollisuus Afrikkaan. Lisäksi pyritään kutsumaan afrikkalaisia kulttuurialan ammattilaisia Suomeen (Wikipedia).
Villa Karossa vieraillut kuvataiteilija Riiko Sakkinen viehättyi kylässä käsin maalatuista parturikylteistä. Hän sai idean teettää paikallisen kylttimaalarin maalaaman, maailman mahtihenkilöiden kasvoja esittelevän näyttelyn Bad Hair Day Leaders (Maailman kuvalehti).
Villa Karo on toiminut kesästä 2017 alkaen yhteistyössä ripulirokotetta tutkivan Helsingin yliopiston tutkimusryhmän kanssa ja siihen tulee osallistumaan yhteensä 800 suomalaista.
Tavoitteena on kehittää lääke, joka auttaa ennen kaikkea kehitysmaiden lapsia. Lääkettä on suunniteltu myös matkailijoiden käyttöön.
Kävimme Villa Karossa, mutta aikataulumme kireyden vuoksi emme ehtineet tutustumaan tarkemmin sen toimintaan. Samaan aikaan Beninissä vierailleet Pirkko ja Lasse kertovat Meriharakka -blogissaan suomalaisten rokotustutkimuksesta. Beninin lisäksi samoja matkakohdemaitamme olivat Ghana ja Togo. Meriharakka-blogissa voit vertailla ohjelmiemme eroja ja yhtäläisyyksiä.
Päivän pääkohteemme oli voodoo-uskonnon henkinen pääkaupunki, mutta myös Beninin alueen merkittävin orjakaupan keskus, Ouidah. Kaupungin historiallinen museo sijaitsee portugalilaisten perustamassa São João Baptista de Ajudá -linnoituksessa. Museossa sisällä kuvaaminen on kielletty. Kaupungin keskusaukion laidalla on Ouidahin katedraali ja tien toisella puolella voodoo-uskon Pytontemppeli, jossa on 60 kuningaspytonia vaikka turistin kaulan ympärille kiedottavaksi.
Jonkin matkan päässä keskusaukiosta on Place Chacha, joka tunnetaan myös nimellä Orjatori. Sen laidalla on tunnetuimman orjakauppiaan Don Francisco de Souzan talo ja torilla Unohtamisen puu, joka orjien piti kiertää moneen kertaan unohtaakseen kaiken siihenastisen. Täältä alkoi heidän kolmen ja puolen kilometrin orjareittinsä odottaville laivoille.
Kaupungin laidalla on Kpassén salainen metsä. Metsässä on alueen historiaa kuvaavia puu- ja metalliveistoksia sekä kuningas Kpassén puuna tunnettu vanha irokopuu. Tarinan mukaan xweda-kansan kuningas pakeni Dahomeyn kuningasta tähän metsään ja tämän joukkojen saavuttua sinne muutti itsensä irokopuuksi. Metsää käytetään myös voodoo-rituaaleihin ja osa siitä onkin suljettu yleisöltä.
Beninin ja koko matkankin pääkohde oli vuotuiset voodoo-festivaalit aina tammikuun 10. päivänä. Festivaaliareenan keskellä on symbolinen Portti jolta ei ole paluuta -muistokaari. Saavuimme alueelle kun monet ryhmät valmistautuivat esityksiinsä. Oppaamme mukaan meidän ei kuitenkaan kannattanut jäädä odottelemaan festivaalin huipennusta, vaan lähteä tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin. Hänen mukaansa juhlat areenalla kestäisivät iltaan saakka.
Pytontemppeliin olimme jo tutustuneet, joten nyt suuntasimme orjatorille, pyhään metsään ja portugalilaisen linnoituksen Ouidahin historian museoon. Tältä kierrokselta palasimme festivaaliareenan ohi, jossa juhlat olivat täydessä käynnissä. Meidät vietiin kuitenkin lounaalle, jonka jälkeen ilmoitettiin, että halukkaat voivat käydä festivaaliareenalla, olihan meillä sinne rannekkeetkin. Kun viimein pääsimme sinne, olivat juhlat jo lopuillaan ja vastaamme tuli sieltä poistuvaa festivaalikansaa. Silloin jouduimme vain toteamaan, ettei ghanalaisen paikallisoppaamme paikallistuntemus riittänyt Beniniin asti, ei ainakaan voodoo-festivaaleille.
Festivaalin päätyttyä ajoimme kahdeksi seuraavaksi yöksi Beninin suurimpaan kaupunkiin Cotonouhun. Se ei kuitenkaan ole virallinen pääkaupunki, vaikka maan hallitus istuukin siellä. Seuraavana päivänä suuntasimme pääkaupunki Porto-Novoon. Se on maan toiseksi suurin kaupunki mutta kaupallisesti vähemmän merkityksellinen kuin Cotonou.
Tutustuimme Da Silva- museoon, joka esittelee Beninin historiaa ja afrobrasilialaista kulttuuria. Se sijaitsee Brasiliasta orjuuden lopettamisen jälkeen palanneen Da Silvan 1870 valmistuneessa afrobrasilialaisessa talossa. Kävimme myös Etnografisessa museossa, jossa on paljon joruba-kansan taidetta ja käyttöesineitä sekä myös pappien seremonioissa käyttämiä välineitä.
Vierailimme myös kuningas Tofan (tai Toffan) talossa ja Porto-Novon kuningas Tofa IX tulikin meitä tapaamaan. Beninissä on useita vanhoja kuningaskuntia, joiden hallitsijoilla ei kuitenkaan tasavallassa ole poliittista valtaa.
Porto-Novon Suurta moskeijaa ei heti mieltäisi moskeijaksi. Se onkin entinen brasilialaistyylinen kirkko. Vierelleen se on saanut enemmän moskeijalta näyttävän lisärakennuksen. Moskeijan ympärille on levittäytynyt pääkaupungin päätori Grand Marché. Pysähdyimme vielä maan parlamenttitalolla, jonka valokuvaamisesta saimme ristiriitaista tietoa.
Pääkaupunkiretken jälkeen teimme hotellin rannasta veneretken Nokoué-järvessä sijaitsevaan veden päälle rakennettuun Ganvien kylään. Sen perusti 1500-1600-luvuilla tofinu -kansa paetessaan mantereelta orjakauppiaita. Nyt se on 20 000 asukkaan Afrikan suurin järveen rakennettu kylä. Turismista on tullut kalastuksen lisäksi tärkeä elinkeino kyläläisille. Poikkesimme maissa pari kertaa, käsityökaupassa ja baarissa.
Aamulla lähdimme kohti Nigerian rajaa. Se oli matkamme ainoa raja-asema, jossa molempien maiden rajamuodollisuudet hoidettiin saman katon alla.
Beninin kahdesta nykyisestä maailmanperintökohteesta ei kumpikaan osunut matkallemme, mutta käymistämme kohteista kolme, Ouidah, Porto-Novo ja Ganvien kylä asetettiin kaikki UNESCOn maailmanperinnön ehdokaslistalle jo vuonna 1996.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA 144 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/
SNmatkakuvaaja 
Vaikkakin kiersimme tuolla eri matkanjärjestäjien reissuilla ja eri reittejä, niin toki monta yhtymäkohtaakin löytyy. Melkein teidänkin matkaa näiden juttujesi kautta seurattuani voisin väittää, että Arial Travelin matkassa kiersitte paikkoja tarkemmin kuin Aventuran matkassa – jostain syystä tällä reissulla Aventura pani turhankin paljon painoa sille, että matkaan mahtui lepo- ja rantapäiviä riittävästi!
Kiitos linkeistä!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi. Arialin matka oli tosiaan varsin tiivis. Itse olisimme käyttäneet siihen muutaman lisäpäivän. Nyt meille ei jäänyt missään omaa aikaa. Aventuran matka oli niin pitkä, että yhtä tiiviillä ohjelmalla se olisi varmaan ollut melko mahdoton toteuttaa. Turhan tiukkaohjelmallisia ovat olleet myös viime aikoina käyttämämme Mandalan matkat. Ajankäytöltään sopivimpia ovat olleet viimeisimmät räätälöidyt matkamme Kuubaan ja Vietnamiin sekä tietysti omatoimimatkat.
TykkääTykkää