VOODOON JUURILLA BENINISSÄ

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
Beninin kuvat: BENIN 2019 / Edelliset Länsi-Afrikan postaukset: GUINEANLAHDEN ORJARANNIKKOA VIA TOGO / LINNASTA LINNAAN GHANAN KULTARANNIKOLLA / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Voltajoelta Ghanasta alkava vanha Orjarannikko jatkuu Nigerjoelle Nigeriassa. Niinpä se kulkee Togon lisäksi myös Beninin halki. Nykyisestä Beninin alueesta tuli 1894 Ranskan Dahomey, joka itsenäistyi vuonna 1960. 1975 se otti nimekseen Benin. Ranskalaiset, hollantilaiset ja englantilaiset kävivät Dahomeyn rannikolta kukoistavaa orjakauppaa 1700-luvun alusta 1800-luvun loppupuolelle saakka sen virallisesta kieltämisestä huolimatta.

BJ_190110 Benin_0190 Ouidahin Voodoo-festivaalit
Beninin lippu on Ghanan ja Togon tavoin panafrikkalainen trikolori. Vihreä kuvaa maan vehreyttä ja toivoa. Punainen ja keltainen kuvaavat vaurautta (afrikkalaista yhtenäisyyttä) ja kansallista rohkeutta (kansallistuntoa) (Wikipedia).

Tulimme illalla Beninin länsirajalla sijaitsevaan Grand Popoon. Se oli 1600-luvulta lähtien yksi orjakaupan keskuksista. Siirtomaa-aikana Grand Popo oli aluksi tärkeä hallinnon ja kaupan keskus, mutta Cotonoun syväsataman rakentamisen jälkeen sen satama suljettiin ja kaupunki menetti kaupallisen merkityksensä.

Suomalaisille Benin ja Grand Popo ovat tunnettuja siellä sijaitsevasta suomalais-afrikkalaisesta kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi Villa Karosta. Tarkoituksena on rakentaa siltaa suomalaisten ja afrikkalaisten taiteilijoiden ja kulttuurivaikuttajien välille. Ensisijaisena tehtävänä on tarjota suomalaisille taiteilijoille, tutkijoille ja opettajille sekä muille kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaisille residenssimahdollisuus Afrikkaan. Lisäksi pyritään kutsumaan afrikkalaisia kulttuurialan ammattilaisia Suomeen (Wikipedia).

BJ_190110 Benin_0027 Villa Karo Grand Popossa
Suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo.

Villa Karossa vieraillut kuvataiteilija Riiko Sakkinen viehättyi kylässä käsin maalatuista parturikylteistä. Hän sai idean teettää paikallisen kylttimaalarin maalaaman, maailman mahtihenkilöiden kasvoja esittelevän näyttelyn Bad Hair Day Leaders (Maailman kuvalehti).

Villa Karo on toiminut kesästä 2017 alkaen yhteistyössä ripulirokotetta tutkivan Helsingin yliopiston tutkimusryhmän kanssa ja siihen tulee osallistumaan yhteensä 800 suomalaista.

Tavoitteena on kehittää lääke, joka auttaa ennen kaikkea kehitysmaiden lapsia. Lääkettä on suunniteltu myös matkailijoiden käyttöön.

Kävimme Villa Karossa, mutta aikataulumme kireyden vuoksi emme ehtineet tutustumaan tarkemmin sen toimintaan. Samaan aikaan Beninissä vierailleet Pirkko ja Lasse kertovat Meriharakka -blogissaan suomalaisten rokotustutkimuksesta. Beninin lisäksi samoja matkakohdemaitamme olivat Ghana ja Togo. Meriharakka-blogissa voit vertailla ohjelmiemme eroja ja yhtäläisyyksiä.

Päivän pääkohteemme oli voodoo-uskonnon henkinen pääkaupunki, mutta myös Beninin alueen merkittävin orjakaupan keskus, Ouidah. Kaupungin historiallinen museo sijaitsee portugalilaisten perustamassa São João Baptista de Ajudá -linnoituksessa. Museossa sisällä kuvaaminen on kielletty. Kaupungin keskusaukion laidalla on Ouidahin katedraali ja tien toisella puolella voodoo-uskon Pytontemppeli, jossa on 60 kuningaspytonia vaikka turistin kaulan ympärille kiedottavaksi.

BJ_190110 Benin_0304 Ouidahin historian museo portugalilaisessa
Ouidahin historian museo portugalilaisessa linnoituksessa.
BJ_190110 Benin_0130 Ouidahin Pytontemppeli
Voodoo-uskon Pytontemppeli katedraalia vastapäätä.
BJ_190110 Benin_0087 Ouidahin Pytontemppeliin opas pytonit kaula
Kuristajia tarjolla kaulan ympärille.

Jonkin matkan päässä keskusaukiosta on Place Chacha, joka tunnetaan myös nimellä Orjatori. Sen laidalla on tunnetuimman orjakauppiaan Don Francisco de Souzan talo ja torilla Unohtamisen puu, joka orjien piti kiertää moneen kertaan unohtaakseen kaiken siihenastisen. Täältä alkoi heidän kolmen ja puolen kilometrin orjareittinsä odottaville laivoille.

BJ_190110 Benin_0235 Ouidahin Place Chacha eli Orjatori
Orjatori ja unohtamisen puu, takana orjakauppiaan talo.

Kaupungin laidalla on Kpassén salainen metsä. Metsässä on alueen historiaa kuvaavia puu- ja metalliveistoksia sekä kuningas Kpassén puuna tunnettu vanha irokopuu. Tarinan mukaan xweda-kansan kuningas pakeni Dahomeyn kuningasta tähän metsään ja tämän joukkojen saavuttua sinne muutti itsensä irokopuuksi. Metsää käytetään myös voodoo-rituaaleihin ja osa siitä onkin suljettu yleisöltä.

BJ_190110 Benin_0239 Kpassén salainen metsä Ouidahissa
Salaisen metsän portti.
BJ_190110 Benin_0295 Kpassén salainen metsä Ouidahissa
Salaisen metsän keskipiste on irokopuuksi itsensä muuttanut kuningas Kpassé.
BJ_190110 Benin_0271 Lepakoita Kpassén salaisessa metsässä Ou
Salaisen metsän ovat löytäneet myös lepakot.

Beninin ja koko matkankin pääkohde oli vuotuiset voodoo-festivaalit aina tammikuun 10. päivänä. Festivaaliareenan keskellä on symbolinen Portti jolta ei ole paluuta -muistokaari. Saavuimme alueelle kun monet ryhmät valmistautuivat esityksiinsä. Oppaamme mukaan meidän ei kuitenkaan kannattanut jäädä odottelemaan festivaalin huipennusta, vaan lähteä tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin. Hänen mukaansa juhlat areenalla kestäisivät iltaan saakka.

BJ_190110 Benin_0142 Voodoo-festivaaliväkeä Ouidahin keskustas
Festivaaliin valmistautumista Ouidahin keskustassa.
BJ_190110 Benin_0173 Ouidahin Voodoo-festivaalit
Festarin alkutunnelmaa areenalla.
BJ_190110 Benin_0342 Ouidahin Voodoo-festivaalit
Musiikkia ja muuta kentän tuntumassa.
BJ_190110 Benin_0366 Ouidahin Voodoo-festivaalit
Voodoo-festivaalin maamerkki on Portti jolta ei ole paluuta.
BJ_190110 Benin_0391 Ouidahin Voodoo-festivaalit
Objektiivissa kuninkaallisia – kuulemma.
BJ_190110 Benin_0430 Ouidahin Voodoo-festivaalit
Esitys on päättynyt.
BJ_190110 Benin_0438 Ouidahin Voodoo-festivaalit
Väsymystä ja iloista hymyä festareiden jälkeen.

Pytontemppeliin olimme jo tutustuneet, joten nyt suuntasimme orjatorille, pyhään metsään ja portugalilaisen linnoituksen Ouidahin historian museoon. Tältä kierrokselta palasimme festivaaliareenan ohi, jossa juhlat olivat täydessä käynnissä. Meidät vietiin kuitenkin lounaalle, jonka jälkeen ilmoitettiin, että halukkaat voivat käydä festivaaliareenalla, olihan meillä sinne rannekkeetkin. Kun viimein pääsimme sinne, olivat juhlat jo lopuillaan ja vastaamme tuli sieltä poistuvaa festivaalikansaa. Silloin jouduimme vain toteamaan, ettei ghanalaisen paikallisoppaamme paikallistuntemus riittänyt Beniniin asti, ei ainakaan voodoo-festivaaleille.

Festivaalin päätyttyä ajoimme kahdeksi seuraavaksi yöksi Beninin suurimpaan kaupunkiin Cotonouhun. Se ei kuitenkaan ole virallinen pääkaupunki, vaikka maan hallitus istuukin siellä. Seuraavana päivänä suuntasimme pääkaupunki Porto-Novoon. Se on maan toiseksi suurin kaupunki mutta kaupallisesti vähemmän merkityksellinen kuin Cotonou.

BJ_190110 Benin_0487 Cotonoun katedraali Notre Dame de Misericor
Cotonoun katedraali erottuu maisemasta.

Tutustuimme Da Silva- museoon, joka esittelee Beninin historiaa ja afrobrasilialaista kulttuuria. Se sijaitsee Brasiliasta orjuuden lopettamisen jälkeen palanneen Da Silvan 1870 valmistuneessa afrobrasilialaisessa talossa. Kävimme myös Etnografisessa museossa, jossa on paljon joruba-kansan taidetta ja käyttöesineitä sekä myös pappien seremonioissa käyttämiä välineitä.

BJ_190111 Benin_0032 Porto-Novon Musée Da Silva
Da Silvan brasilialaistyylinen talo pitää sisällään hänen nimeään kantavan museon.
BJ_190111 Benin_0070 Porto-Novon Etnografinen museo
Etnografinen museo löytyy siirtomaa-ajan rakennuksesta.
BJ_190111 Benin_0079 Porto-Novon Etnografinen museo
Etnografisen museon muraaleja.

Vierailimme myös kuningas Tofan (tai Toffan) talossa ja Porto-Novon kuningas Tofa IX tulikin meitä tapaamaan. Beninissä on useita vanhoja kuningaskuntia, joiden hallitsijoilla ei kuitenkaan tasavallassa ole poliittista valtaa.

BJ_190111 Benin_0100 Porto-Novon kuningas Tofa IXn talo
Porto-Novon kuninkaan talo ja auto. Vanha kuninkaanpalatsi on nykyään museona eikä siis nykykuninkaan käytössä.
BJ_190111 Benin_0124 Porto-Novon kuningas Tofa IX
De-Gbezé Ayontinmén (eli Porto-Novon) kuningas Tofa IX.
BJ_190111 Benin_0188 Porto-Novon katedraali ja Tofa Ensimmäisen
Porto-Novon katedraali ja kuningas Tofa I, joka teki ranskalaisten kanssa sopimuksen, joka johti Ranskan Dahomeyn perustamiseen.

Porto-Novon Suurta moskeijaa ei heti mieltäisi moskeijaksi. Se onkin entinen brasilialaistyylinen kirkko. Vierelleen se on saanut enemmän moskeijalta näyttävän lisärakennuksen. Moskeijan ympärille on levittäytynyt pääkaupungin päätori Grand Marché. Pysähdyimme vielä maan parlamenttitalolla, jonka valokuvaamisesta saimme ristiriitaista tietoa.

BJ_190111 Benin_0143 Porto-Novon Suuri moskeija
Porto-Novon Suuri moskeija on uskontoaan vaihtanut entinen brasilialaistyylinen kirkko. Vierelleen se on saanut uuden moskeijarakennuksen.
BJ_190111 Benin_0184 Grand Marché de Porto-Novo
Grand Marché levittäytyy Suuren moskeijan ympäristöön.
BJ_190111 Benin_0208 Parlamentti Porto-Novossa
Vaikka Beninin hallitus viihtyy modernimmassa Cotonoussa, kokoontuu maan parlamentti Porto-Novossa. Parlamentin valokuvaamisesta syntyi erimielisyyttä vartiosotilaan kanssa.
BJ_190111 Benin_0195 Zangbeto Porto-Novossa
Zangbeto Porto-Novossa ja alkukuvassa saapumassa Ouidahin voodoo-festareille. Zangbetot ovat perinteisen voodoo-uskonnon yön vartijoita Beninin ja Togon alueiden joruba-uskonnoissa. Heidät tunnetaan nimellä ”yövartijat”. Zangbeton puku muistuttaa heinäsuovaa (Wikipedia).

Pääkaupunkiretken jälkeen teimme hotellin rannasta veneretken Nokoué-järvessä sijaitsevaan veden päälle rakennettuun Ganvien kylään. Sen perusti 1500-1600-luvuilla tofinu -kansa paetessaan mantereelta orjakauppiaita. Nyt se on 20 000 asukkaan Afrikan suurin järveen rakennettu kylä. Turismista on tullut kalastuksen lisäksi tärkeä elinkeino kyläläisille. Poikkesimme maissa pari kertaa, käsityökaupassa ja baarissa.

BJ_190111 Benin_0271 Kalastusta Nokoué-järvellä
Kalastajia…
BJ_190111 Benin_0309 Merimetsot Nokoué-järvellä
…ja kilpakalastajia Nokoué-järvellä.
BJ_190111 Benin_0327 Ganvien kylä Nokoué-järvellä
Ganvien kylä lähestyy.
BJ_190111 Benin_0371 Ganvien kylä Nokoué-järvellä
Matkantekoa…
BJ_190111 Benin_0359 Ganvien kylä Nokoué-järvellä
…ja kauppaa kylänraitilla.
BJ_190111 Benin_0387 Ganvien kylä Nokoué-järvellä
Ganvien keskusaukiolla on ainakin majatalo, baari ja voodoo-temppeli.
BJ_190111 Benin_0442 Ganvien kylä Nokoué-järvellä
Hyvästit Ganvien kylälle ja kyläläisille.

Aamulla lähdimme kohti Nigerian rajaa. Se oli matkamme ainoa raja-asema, jossa molempien maiden rajamuodollisuudet hoidettiin saman katon alla.

Beninin kahdesta nykyisestä maailmanperintökohteesta ei kumpikaan osunut matkallemme, mutta käymistämme kohteista kolme, Ouidah, Porto-Novo ja Ganvien kylä asetettiin kaikki UNESCOn maailmanperinnön ehdokaslistalle jo vuonna 1996.

BJ_190110 Benin_0533 Auringonlasku Cotonoun Hotel du Lacilta
Auringonlasku Cotonoun yllä.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 144 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

 SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/

 

3 kommenttia artikkeliin ”VOODOON JUURILLA BENINISSÄ

  1. Vaikkakin kiersimme tuolla eri matkanjärjestäjien reissuilla ja eri reittejä, niin toki monta yhtymäkohtaakin löytyy. Melkein teidänkin matkaa näiden juttujesi kautta seurattuani voisin väittää, että Arial Travelin matkassa kiersitte paikkoja tarkemmin kuin Aventuran matkassa – jostain syystä tällä reissulla Aventura pani turhankin paljon painoa sille, että matkaan mahtui lepo- ja rantapäiviä riittävästi!
    Kiitos linkeistä!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentistasi. Arialin matka oli tosiaan varsin tiivis. Itse olisimme käyttäneet siihen muutaman lisäpäivän. Nyt meille ei jäänyt missään omaa aikaa. Aventuran matka oli niin pitkä, että yhtä tiiviillä ohjelmalla se olisi varmaan ollut melko mahdoton toteuttaa. Turhan tiukkaohjelmallisia ovat olleet myös viime aikoina käyttämämme Mandalan matkat. Ajankäytöltään sopivimpia ovat olleet viimeisimmät räätälöidyt matkamme Kuubaan ja Vietnamiin sekä tietysti omatoimimatkat.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s