VIISISATAA MAAILMANPERINTÖKOHDETTA

Inkojen Machu Picchu Perussa on kuulunut ikonisiin maailmanperintökohteisiin vuodesta 1983 alkaen. Kuva vuodelta 1997.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / 
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
UNESCOn maailmanperintökohteita käsitteleviä postauksia:
SNmatkakuvaaja_avainsana UNESCO / 
kuvia UNESCOn maailmanperintökohteista / 
sakuva_UNESCOn maailmanperintökohteet / 
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / 
SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on vuodesta 1978 alkaen nimennyt vuosittain maailmanperintölistalleen merkittäviä kulttuuri- ja luontokohteita, joiden suojelulla ja säilyttämisellä on erityinen merkitys ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle. Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1 092 kohdetta, joista 845 on kulttuurikohteita, 209 luontokohteita ja 38 molempiin ryhmiin kuuluvia (viimeiset lisäykset kesällä 2018).

Ensimmäisen maailmanperintökohteeni kuvasin kesällä 1980. Teimme silloin blogin toisen tekijän SVmatkakumppanin kanssa ensimmäisen yhteisen matkamme junalla Pohjoismaihin ja Saksaan. Vaikka olin aiemmin käynyt useissa nykyisin UNESCOn listalle kuuluvissa paikoissa, oli Bergenin Bryggen Norjassa ensimmäinen kohteeni, joka oli ensimmäisenä Pohjoismaista jo vuotta aiemmin tämän statuksen saavuttanut.

Ensimmäinen maailmanperintökuvani Bergenin Bryggenissä kesällä 1980.

Kesällä 1982 teimme ensimmäisen Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen roadtripin Pariisiin PV-Volvolla ja soputeltalla. Matkamme varrelta UNESCO oli jo ehtinyt valita listalleen Amiens´n katedraalin Ranskasta. Pariisissa majapaikkamme oli leirintäalue Versailles´ssa, siis ihan maailmanperintökohteeksi valitun palatsin ja puiston naapurissa.

Kesän 1982 leirintäalueemme naapuri Versailles´n palatsi ja puisto oli lisätty viiden muun ranskalaiskohteen kanssa maailmanperintöluetteloon vuonna 1979.

Kesällä 1983 aloitimme jokakesäiset VW Kleinbus -matkat eri puolille Eurooppaa ja joskus vähän pidemmällekin. Heti ensimmäisenä vuonna suuntana oli puoli Eurooppaa, joten maailmanperintökohteitakin reitin varrelle osui useita.

Arles´n roomalainen amfiteatteri kesällä 1983. Arles´n roomalaiset ja romaaniset monumentit lisättiin UNESCOn maailmanperintölistalle 1981.

Ensimmäisen Euroopan ulkopuolisen maailmanperintökohteeni kuvasin kesällä 1987, kun Pyreneitten niemimaata ajellessamme päätimme hetken mielijohteesta ajaa Marokkoon, jossa Fèsin medina oli jo ehditty listata UNESCOn toimesta. Myöhemmin samana vuonna vuorossa olivat Egyptissä Islamilainen Kairo sekä Memfis nekropoleineen ja Gizan pyramidit, ei kuitenkaan tällä kertaa omalla autolla.

Fèsin medina Marokossa vuonna 1987, maailmanperintökohde vuodesta 1981.

Gizan pyramidit ja niitä vahtiva sfinksi valittiin maailmanperintökohteeksi 1979, kuva 1987.

1990- ja 2000-luvuilla kuvasin oppi- ja tietokirjoihin, jolloin kysytyt kuva-aiheet olivat usein UNESCOn maailmanperintölistalla. Vähitellen niistä on tullut useimpien matkojemme mielenkiintoisimpia kohteita.

Nomadmanian ja MTP:n ylläpitämien listojen mukaan 500. maailmanperintökohteeni oli Timgadin roomalaiskaupungin rauniot maaliskuun 2019 Algerian matkallamme. Samalla matkalla tuli vielä pari lisää. Maailmanperintöä on odotettavissa lähiaikoinakin, toukokuussa Libanonissa ja kesä-heinäkuussa Karpaateilla, Balkanilla ja Alpeilla, jonne viidentenä matkabussinamme aloittava VW Multivan meidät vie.

Timgadin roomalaiskaupungin rauniot Algerian vuoristossa maaliskuussa 2019 oli 500. maailmanperintökohteeni.

Maailmanperintökohteita epäreilusti

Maailmanperintökohteet eivät jakaudu tasapuolisesti eri maiden ja maanosien osalle. Maakohtaisia listoja silmäillessä saa helposti sen kuvan, että maailmankulttuurin kehto on Länsi-Euroopassa. Siellä nimittäin on UNESCOn valitsemia kohteita ylivoimaisesti eniten muihin maailman kolkkiin verrattuna. Italiassa niitä on 54, Espanjassa 47, Saksassa 45 ja Ranskassa 44. Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti) on saanut maailmanperintökohteita 31. UNESCOn päämaja on Pariisissa ja maailmanperintökohteiden jakaminen näyttää olevan helpointa juuri naapurimaihin.

Monet Italian maailmanperintökohteista liittyvät antiikin Rooman valtakuntaan. Rooman historiallinen keskusta valittiin listalle vuonna 1980. Kohteista kai tunnetuin, Ikuisen kaupungin Colosseum, kuvattuna viimeisimmällä Rooman matkallamme vuonna 2010.

Toistaiseksi viimeisin Euroopan uusi maailmanperintökohde oli Elchen palmumetsä Alicanten Elxissä (espanjaksi Elche) Espanjassa helmikuussa 2019.

Vuonna 1986 listalle noussut viisituhatvuotias Stonehenge Englannin Wiltshiressä kuuluu mystisiin maailmanperintökohteisiin. Kuva ekalta käynniltämme kesällä1995, jolloin alueella sai vielä liikkua vapaasti. Viime käynnillämme 2015 alue oli aidattu ja sinne pääsi vain Visitor Centren järjestämällä kuljetuksella.

Pohjoismaista maailmanperintökohteita on eniten Ruotsissa, yhteensä 15. Norjassa niitä on 8, Suomessa ja varsinaisessa Tanskassa 7 (tosin UNESCO laskee Tanskan kohteiksi myös 3 Grönlannin kohdetta) ja Islannissa 2. Vuonna 1991 Suomi ja Ruotsi saivat ensimmäiset maailmanperintökohteensa, Suomi Suomenlinnan ja Vanhan Rauman sekä Ruotsi Drottningholmin linnan. Siihen saakka Pohjoismaissa oli vain neljä norjalaista UNESCO-kohdetta. Niiden myöntämisessä Pohjoismaat ovat olleet eri lähtökohdissa Länsi-Euroopan maiden kanssa. Kun Vanha Rauma valittiin listalle, katsottiin sen edustavan kaikkia pohjoismaisia puukaupunkeja. Länsi-Euroopan maissa sen sijaan monet luostarit ja kirkot ovat omia kohteitaan, vaikka niistä ei olisi jäljellä kuin portinvartijan asunto kuten saksalaisessa Lorschin luostarissa.

Vanha Rauma oli Suomen ensimmäinen maailmanperintökohde yhdessä Suomenlinnan kanssa. Vanha-Rauma (kuva 2012) edustaa listalla kaikkia pohjoismaisia puukaupunkeja…

…mutta Lorschin luostarin säilynyt osa Saksassa (kuva 2011) on oma maailmanperintökohteensa.

Drottningholmin kuninkaallinen linna oli Ruotsin ensimmäinen maailmanperintökohde samana vuonna kuin Suomi sai sinne Suomenlinnan ja Vanhan Rauman. Kuva kesältä 1995.

Politiikallakin on ollut osuutensa kohteiden valinnassa. Itä-Euroopasta UNESCO ei reaalisosialismin aikana juurikaan löytänyt maailmanperintöä mutta sitä enemmän 1990-luvulta lähtien. Vasta Venäjä on 28 kohteellaan ylittänyt 20:n rajan.

Moskovan Kreml ja Punainen tori yhdessä Pietarin historiallisen keskustan ja monumenttien, Kiovan katedraalin ja luostarin sekä Uzbekistanin Hivan vanhan kaupungin kanssa olivat Neuvostoliiton ensimmäiset maailmanperintökohteet vuonna 1990. Kuva viime Moskovan käynniltämme 2015.

Eurooppalaisten seuraksi kärkeen on kiilannut vain Kiina, joka 53 kohteellaan on toisella sijalla. Kiinan nousu kärkisijoille on tapahtunut samanaikaisesti sen talousnousun kanssa. Ennen vuotta 1990 Kiinassa oli vain 6 maailmanperintökohdetta ja ennen vuotta 1995 niitä oli 14. Ilmeisesti taloudellinen mahti auttaa myös kulttuuriperinnön löytymisessä. Toinen Aasian uusista talousmahdeista, Intia, on saanut jo 37 maailmanperintökohdetta. Aasian kolmonen on Iran 23 kohteellaan, jolle määrälle ei löytyne sen enempää poliittista kuin taloudellistakaan vetoapua. Vain yhtä kohdetta vähemmän niitä on vanhalla talousmahdilla Japanilla (22).

Kiinan muuri on maan tunnetuin maailmanperintökohde. UNESCOn listalle se lisättiin vasta 1987 ensimmäisenä kiinalaiskohteena viiden muun joukossa. Kuva Badalingin osuudelta ensimmäiseltä Pekingin matkaltamme 1992.

Taj Mahal, jota monet pitävät maailman kauneimpana rakennuksena, valittiin maailmanperintölistalle vuonna 1983 Intian ensimmäisten neljän kohteen joukossa. Kuva ekalta käynniltämme 1994.

Isfahanin Imaaminaukio (Meidan Emam) Iranissa valittiin UNESCOn maailmanperintölistalle ensimmäisten joukossa jo vuonna 1978. Kuva vuodelta 2005.

Muinaisen Kioton historialliset monumentit Japanista valittiin listalle 1994. Kultainen paviljonki (Kinkaku-ji) on yksi sen sisältämästä seitsemästä kohteesta, kuva kesältä 1999.

Poikkeus poliittisen ja taloudellisen vallan vaikutuksesta maailmanperintökohteiden määrään on Iranin lisäksi Yhdysvallat, jolla niitä on vain 23 ja niistäkin yli puolet on luontokohteita. Liekö syynä jenkkien vähäinen kiinnostus kulttuuria kohtaan. Sen köyhempi ja vähemmän vaikutusvaltainen etelänaapuri Meksiko on näitä kohteita onnistunut saamaan 35, seitsemänneksi eniten maailmassa. Etelä-Amerikan mahtivaltio Brasilia on päässyt 21 maailmanperintökohteeseen.

Yhdysvaltain ja maailman vanhin kansallispuisto Yellowstone valittiin UNESCOn maailmanperintölistalle heti ensimmäisenä vuonna 1978. Alueen alkuperäisasukkaana biisoni haluaa osoittaa turistilaumoille kuka täällä oli ensin. Kuva vuodelta 2011.

Meksikon Chichén Itzá on tunnetuin Jukatanin niemimaan monista maailmanperintöluetteloon kuuluvista mayakaupungeista, listalla vuodesta 1988. Kuva viime käynniltämme 2013.

 

Iguassun putoukset Brasilian ja Argentiinan rajalla ovat näkemistäni putouksista kauneimmat. Argentiinan puoli lisättiin UNESCOn listalle 1984, Brasilian puoli vuonna 1986. Kuva Brasilian puolelta vuonna 2000.

Ihmiskunnan kehdon uskotaan olleen Afrikassa. Silti UNESCO on löytänyt sieltä monia muita maanosia vähemmän maailmanperintökohteita. Niistäkin monet liittyvät eurooppalaisen kulttuurin vyörymiseen Afrikan mantereelle sekä hienoihin luonnonpuistoihin. Etelä-Afrikassa on 10 maailmanperintökohdetta, Etiopiassa ja Marokossa 9, Tunisiassa 8 sekä Algeriassa, Egyptissä, Keniassa, Senegalissa ja Tansaniassa 7.

Serengetin kansallispuisto Tansaniassa lisättiin UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 1981. Vaaniva gepardi siellä 1999.

Lalibelan omaperäiset kalliokirkot Etiopiassa valittiin maailmanperintöluetteloon heti 1978. Kuva vuodelta 2006.

Suur-Zimbabwen perustivat 1000-luvulla afrikkalainen etninen ryhmä šonat, mutta eurooppalaiset väittivät pitkään sen olleen eurooppalaisten perustama, millä he perustelivat ylivaltaansa alueella. UNESCOn maailmanperintöluetteloon se otettiin 1986. Kuva vuodelta 2001.

Oseanian maailmanperintökohteista suurin osa, 19, on Australiassa. Uudessa-Seelannissa on 3 kohdetta ja muissa saarivaltioissa korkeintaan 1/maa.

Aboriginaalien pyhä vuori Uluru (Ayers Rock) Australian punaisessa keskustassa värjäytyy auringonlaskussa kirkkaan punaiseksi. Maailmanperintökohde siitä tuli 1987. Kuva vuodelta 2012.

Tuli ja tulitus tuhonneet maailmanperintöä

Viimeisin tuhoisa tulipalo UNESCOn maailmanperintökohteessa tapahtui huhtikuun 2019 puolivälissä, kun tuli vahingoitti pahoin yhtä Ranskan tunnetuinta kohdetta, Notre-Damen katedraalia. Täystuhokin oli vain minuuttien päässä.

Notre Dame on ollut ohjelmassamme jollain tavalla kaikilla Pariisin matkoillamme. Kuva Seinen varrelta vuodelta 1994 pari vuotta maailmanperintölistalle pääsyn jälkeen.

Neljä vuotta aiemmin maaliskuussa 2015 tulipalo riehui Moskovan Novodevitšin luostarissa tuhoten sen kellotornin.

2004 UNESCOn listalle lisätty Novodevitšin luostari kesällä 2014, vajaa vuosi ennen tulipaloa.

Maaliskuussa 2010 paloi lähes kokonaan Ugandan pääkaupungin Kampalan lähellä sijaitseva Bugandan kuninkaallinen mausoleumi.

Bugandan kuninkaiden haudat Ugandassa valittiin maailmanperintölistalle vuonna 2001, kuva vuodelta 2007.

Sodatkin ovat tuhonneet mittaamattoman arvokkaita maailmanperintökohteita. Lähinnä muistissa lienevät Isisin tahalliset tuhotyöt Syyrian Palmyrassa.

Isisin terroristit tuhosivat vuonna 2015 tahallaan antiikin Palmyran kaupunkia, joka on ollut UNESCOn maailmanperintölistalla vuodesta 1980. Muutkin Syyrian suojelukohteet ovat kärsineet jo vuosia kestäneestä sodasta. Vuoden 2005 kuvassa terroristien myöhemmin tuhoama Palmyran Baalin temppeli.

Libyan pääkaupungin Tripolin hallinnasta käydään nyt (keväällä 2019) kiivaita taisteluja. Välimeren rannalla sen molemmilla puolilla ovat roomalaiset maailmanperintökaupungit Leptis Magna ja Sabratha. Mikähän lie niiden kohtalo?

Libyan Leptis Magna valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1982. Tällainen se oli vielä vuonna 2003, nykytilasta ei ole tietoa.

Monet luonnonmullistuksetkin ovat olleet kohtalokkaita maailmanperintökohteille. Kävimme Nepalissa ensi kerran vuonna 1994 ja viimeksi 2018. Silloin kuvakulmat UNESCOn suojelemassa Kathmandun laaksossa olivat kevään 2015 maanjäristyksen jäljiltä ankeaa nähtävää edelliskerran kuviin verrattuna, vaikka korjaustyöt olivatkin jo alkaneet.

Kathmandun laakso on ollut UNESCOn listalla vuodesta 1979. Tältä näytti Kathmandun Durbar Square vuonna 2018 kolme vuotta maanjäristyksen jälkeen.

Hyvä hakuteos UNESCOn maailmanperintökohteille on Collinsin yhdessä UNESCOn kanssa julkaisema The World´s Heritage, jonka uusin (viides) painos ilmestyi toukokuussa 2018. Itselläni on kirjan toinen painos vuodelta 2011.

Ensi kesänä maailmanperintöfoorumi pidetään Azerbaidžanin Bakussa 26.6.-4.7.2019. Silloin on taas odotettavissa parikymmentä uutta kohdetta UNESCOn listalle.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 144 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
https://sakuva.simplesite.com/
https://www.123kotisivu.fi/sakuvia   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

 SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/

SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja

SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011

sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva

sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047

Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772