ALPPIEN SIIMEKSESSÄ SVEITSISSÄ, ITALIASSA JA RANSKASSA

MULTIVANLIFE EUROOPPA 2023  – 40 vuotta VW Kleinbus -matkoja    
Blogin takana    SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / 
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Edellinen postaus: MAAILMANPERINTÖÄ JA NOSTALGIAPÄIVITYSTÄ POHJOLASTA SAKSAAN JA TŠEKKIIN
Alppimaiden kuvatSVEITSI 2023 / ITALIA 2023 / RANSKA 2023 
Kuvia 147 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA /
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia: 
SNmatkakuvaaja / SNmatkakuvaaja 2000

Kesän 2023 nostalgisen 40 vuotta VW Kleinbus-matkoja -roadtripin ensimmäiset puolitoista viikkoa kuluivat lähinnä nostalgiakohteissa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Tšekissä. Sen jälkeen matkamme jatkui alppimaisemissa Sveitsissä, Italiassa ja Ranskassa. Alppimaisemissa ajelimme myös vuonna 1983, mutta silloin eri seuduilla.

Sveitsiä pohjoisesta Glarusin Alpeille

Glarusin Alpeille tulimme Näfelsissä, joka nykyään on osa Nord Glarusin suurkuntaa.

Tulimme Sveitsiin sen pohjoisimman kantonin Schaffhausenin kautta, jonka samannimisestä pääkaupungista ylitimme Reinin Zürichin kantoniin. Tänä kesänä meillä ei ollut Sveitsin moottoritietarraa, sillä ajelimme alueilla joilla ei ollut paljoa moottoriteitä. Suorin tie vei lähinnä kaakkoon Zürichin ja Thurgaun (kantonien) läpi St.Gallenin kantoniin ja Alppien alueelle, jossa ensimmäinen leirintäalueemme oli Camping Bächli Neckertalissa.

Eka aamiainen alppimaisemissa St Gallenin Neckertalissa.

Ajoimme idyllisten alppikylien läpi maiseman käydessä entistä jylhemmäksi. Ensimmäisen tien korkein kohta oli Wasserfluh Pass, 848 metriä. Pian edessä näkyivät Glarusin Alpit, kun ajelimme St.Gallenista Glarusin kantoniin. Se oli tähän saakka Sveitsin kantoneista se, jossa olimme käyneet vähiten, lähinnä ajelleet Walenseen rantatietä länteen.

St Peterzell oli matkamme ensimmäinen alppikylä ja Wasserfluh-Pass ensimmäinen alppisola.

Nyt teimme kuvauskierroksen kantonin samannimisessä pääkaupungissa Glarusissa. Itse kaupungissa ei ole mitään erityisiä nähtävyyksiä eikä se siten ole varsinainen turistikohdekaan.

Glarusin Rathausplatz.
Glarusia puistosta Glarner Stadtkirchelle.

Glarusin Alpit sijaitsevat neljän kantonin alueella. Ne kuuluvat (ainakin suurimmaksi osaksi) UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2008 valittuun kohteeseen nimeltään Sveitsin tektoninen areena Sardona.
Glarusin Alppien Panoramapoint Stichplattenkehre Glarus Südissä.

Urin kantonin puolella maisemaan ilmestyivät alppilehmät ja alppijuuston myynti. Kävimmekin juusto-ostoilla Urnerboden Alpkäsereissa. Klausenpassessa oltiin jo 1 952 metrin korkeudessa.

Urin kantonissa ilmestyivät alppilehmät maisemaan, mikä ei liene ihme, sillä onhan kantonin lipussakin häränpää.
Urnerboden on Spiringenin kunnan erillinen alue (eksklaavi) jonka läpi kulkeva Klausenstrasse on yleensä suljettu loka-toukokuussa. Silloin alueelle pääsee vain idästä Linthalin kautta, mikä sisältää noin 126 kilometrin pituisen kiertomatkan kunnan kahden puoliskon välillä.
Urnerboden Alpkäserei.
Serpentiinitietä…

…ja vesiputousia Urnerbodenissa.

Klausenpass lähes kahden kilometrin korkeudessa.
Vesiputouksia Unterschächenissa edelleen Urin kantonissa.

Yöksi ajoimme Urin pääkaupungin Altdorfin Remo Campingiin, samaan jossa yövyimme myös kesän 2019 automatkalla. Silloin tutustuimme laajemmin myös Altdorfin kaupunkiin, johon myös Wilhelm Tellin legenda sijoittuu. Hänen patsaansa sentään kuvasimme nytkin.

Legendan mukaan Wilhelm Tell ampui omenan poikansa pään päältä Altdorfin Ratkausplatzilla. Siitä muistuttamaan on paikalle pystytetty patsas.

Glarusin Alpit jatkuivat vielä etelään Andermattiin saakka. Se on suosittu hiihtokeskus (Ski Arena). Koska Andermatt sijaitsee lähellä neljää suurta alppisolaa – Susten, Oberalp, St Gotthard ja Furka – se on hyvä tukikohta patikointi-, pyörä- ja bussimatkoille. Andermattista on junayhteys lähes Matterhornin juurelle.

Maantie ja rautatie kiemurtelevat Glarusin Alpeilla Andermattissa.
Matterhorn Gotthard Bahn vie Andermattista Matterhornin juurelle Zermattiin.

Kaikkiaan ajoimme koko Glarusin Alppien länsireunan 105 kilometriä Näfelsistä Andermattiin.

Altdorfista lounaaseen kohti Matterhornia

Andermattista luoteeseen seurasimme Urin Alppien eteläreunaa. Altdorfista Gothardstrassena alkanut tie muuttuu pian Furkastrasseksi edessä olevan solan ja tien korkeimman kohdan mukaan. 2 436 metrin korkeudella sijaitseva Furkapass on myös Urin ja Valais´n kantonien raja. Tie kulkee Rhônen suuntaisesti, milloin lähempänä, milloin kauempana joesta.

James Bond Strassen Goldfinger -näköalapaikka. Nimet johtuvat paikalla kuvatusta Kultasormi-elokuvasta.
Furkapassissa 2 436 metrin korkeudessa sijaitsevalla Urin ja Valais´n kantonien rajalla…
…lumikin oli läsnä.

Pian solan jälkeen on Belvédère Rhonegletscherin taukopaikka monine palveluineen, mm. jääluola. Rakennuksen parvekkeelta on näkymä Rhonen jäätikölle.

Urin Alppeja Valais´n kantonissa.
Rhonegletscher on jäätikkö Urin Alpeilla.

Gletschissä tulimme Bernin Alpeille, joiden itäreunaa ajoimme ensin Vispiin saakka. Brigissä tien eteläpuolelle ilmestyivät Valais´n Alpit. Altdorfista Brigiin (vähän ennen Vispiä) ajoimme samaa reittiä kuin kesällä 2019, mutta nyt päinvastaiseen suuntaan. Reitti kulkee upeiden alppikylien läpi, joista pysähdyimme Münsterissä ja Reckingenissä.

Reckingenin alppikylä Bernin Alpeilla.

Bernin Alpit sisältävät toisen Sveitsin alppimaailmanperintökohteen, nimeltään Jungfraun–Aletschin alppialue. Kesällä 2019 käännyimme Bettenissä Furkastrasselta serpentiinitielle, joka johti Betten Dorfiin. Sieltä jatkoimme kaapelivaunuilla Bettmeralpiin ja 2 647 metrin korkeudella sijaitsevaan Bettmerhorniin. Sen näköalapaikalta on upea näkymä Alppien suurimmalle jäätikölle Aletschille. Bettmeralpista on näkymä Matterhornille, joka on kuitenkin melko kaukana. Tänä kesänä (2023) ohitimme paikan Aletschin jäätikölle vievän kaapelivaunuradan lähtöpaikan kohdalla.

Aletschjäätikkö kesällä 2019.

Tänä kesänä (2023) käännyimme Vispissä etelään ja ajoimme Täschiin, jossa majoituimme kahdeksi yöksi Camping Alphubeliin. Täsch on Matterhornia lähinnä oleva kylä, johon saa ajaa autolla ja hinnatkin ovat sen mukaisia.

Camping Alphubelissa PunaMulti erottui hymeroidien harmaudesta.
Matterhornin röstiä, ”parasta sveitsiläistä vuoristoruokaa”, Täschin Matterhorn-Innissä. Pannulla paistetuista raasteperunoista koostuva rösti oli alun perin maanviljelijöiden aamiainen saksankielisessä Sveitsissä, mutta nykyään se on sveitsiläinen kansallisruoka, joka on erittäin suosittu kaikkialla maassa. 

Sveitsin pääkohteemme Matterhorn

Ennen matkaa selvitimme netistä mistä saa parhaat kuvakulmat Matterhornille. Useimpien lähteiden mukaan se on Zermattin kaupunki, jonne ei kuitenkaan saa ajaa autolla. Läheisessä Täschissä on leirintäalue ja junayhteys Zermattiin. Ratkaisumme oli siis sama kuin monilla muillakin.

Matterhorn Gotthard Bahn liikennöi 140 kilometriä pitkää rautatietä Disentisistä Zermattiin. Viimeistä edellinen asema on Täschissä aivan leirintäalueen vieressä. Junamatka Zermattiin kestää noin 12 minuuttia.

Zermattissa tunsi itsensä heti tervetulleeksi.

Zermatt itsekin on mielenkiintoinen pikkukaupunki, mutta turisteja sinne vetää Matterhorn. Jonkun vihjeen mukaan parhaan kuvan saa kaupunkia halkovan Vispa-joen sillalta, mikä pitikin paikkansa. Zermattissa ei kuitenkaan pidä tyytyä alhaalta kuvaamiseen, sillä yläilmoihin vie useita vaihtoehtoja junasta kaapelivaunuihin.

Zermattin päänähtävyys on Matterhorn…
…mutta on kaupunki itsekin varsin viehättävä.

Valitsimme Lonely Planetinkin hehkuttaman Matterhorn Glacier Paradise -kaapeliradan, joka vie Euroopan köysiradoista korkeimmalle, eli 3 883 metrin korkeuteen. Sieltä avautuvat 360 asteen näkymät 14 jäätikölle ja 38 vuorenhuipulle. Valtakunnanrajakin ylitetään, sillä korkeimmalla sijaitseva Panoramic Platform on jo Italian puolella. Matkalla ylös vaihdoimme pari kertaa kaapelivaunuakin.

Trockener Steg on Matterhorn Expressin korkeimmalla (2 939 m) sijaitseva Sveitsin puoleinen asema. Sen lähellä viihtyivät alppikauriitkin.
3 883 metrin korkeudella sijaiseva Matterhorn Glacier Paradise kuuluu jo Italian Alppeihin.
Sen näköalatasanteen parhaat kuvakulmat suuntautuvat kuitenkin Sveitsiin, Matterhornille (4 478 m)…
… Breithornille (4 164 m) ja monille muille huipuille, kuten Wellenkuppelle (3 903 m), Zinalrothornille (4 221 m), Schalihornille (3 975 m) ja Weisshornille (4 506 m).

Alas tultuamme kuljimme Zermattin kaupungin viehättäviä katuja perinteisine rakennuksineen ennen paluuta junalla Täschiin.

Zermattin vanhaa kaupunkia.

Bernin ja Valais´n Alppien välissä rajasolaan

Palasimme aluksi samaa reittiä Furkastrasselle, joka tosin oli vaihtanut nimensä Kantonsstrasseksi. Täschin ja Vispin välillä pidimme paluumatkallakin muutamia kuvaustaukoja. Staldenin Neubrückenissä oli pari vanhaa idyllistä siltaa.

Neubrückenin idylliset kivisillat.

Vispissä käännyimme Bernin ja Valais´n Alppien välissä kulkevalle Furkastrasse/Kantonsstrasselle, nyt kuitenkin meille aiemmin tuntemattomalle osuudelle länteen. Täälläkin tie kulki yhdessä Rhône-joen kanssa Bernin Alppien etelälaitaa. Pian joka puolella levittäytyivät laajat viiniviljelmät. Olimme tulleet Valais´n ranskankieliselle alueelle ja Sveitsin viinipääkaupunki Sierreen. Tiekin tunnettiin siellä Avenue du Rhônena. Rhônen laakso tuottaa kolmanneksen maan viineistä, joista vain yksi prosentti menee vientiin.

Sierren viiniviljelmiä. Sunnuntaina kaikki kaupat olivat sulki, mutta huoltoasemalta onnistuimme saamaan paikallisviiniä.

Sierrestä on vain 15 kilometriä Valais´n pääkaupunkiin Sioniin. Kaupungilla on pitkä historia, sen nähtävyyksiä ovat mm. Valèren basilika ja Tourbillonin ja Majorien linnat. 35 000 asukkaan Sion oli sunnuntaina varsin hiljainen ja saimme rauhassa kuljeskella sen kaduilla. Sion on kaupunki, johon kannattaa tutustua joskus paremmalla ajalla.

Sionin Rue du Grand-Pont kulkee kaupungintalon sivuitse.
Majorien linna toimi Sionin prinssipiispojen virallisena asuinpaikkana vuodesta 1373 vuoteen 1788, jolloin se tuhoutui tulipalossa jo toisen kerran, eikä sitä enää silloin kunnostettu.
Valèren basilika sijaitsee samannimisellä kukkulalla.

Seurasimme Rhônen vartta ja Alppien välistä tietä Martignyyn. Aikomuksemme oli jatkaa Ranskaan ja Chamonix´n kaupunkiin upeine Mont Blanc -näkymineen. Sinne johtava tie oli kuitenkin suljettu ja reititimme jatkomme uudelleen Italian kautta. Ajoimme kohti Isoa Sankt Bernhardin solaa (Col du Grand-Saint-Bernard). Sen alittaa vuonna 1964 rakennettu tunneli, jota olemme aiemmin käyttäneet. Nyt valitsimme kuitenkin hitaamman ja kauniimman vaihtoehdon, eli vanhan solatien. Solan korkein kohta, 2 475 metriä, on Sveitsin puolella vähän ennen Italian rajaa.

Iso Sankt Bernhardin sola on vielä Sveitsiä…
…mutta Italia alkaa jo parin mutkan takaa.

Italian Aostan laakso Bernhardin solien välissä

Ison Sankt Bernhardin solan Italian puolella oli turismibisnes paljon Sveitsiä vilkkaampaa. Matkamuistojen pääosassa olivat bernhardinkoirat, joiden alkuperä on täällä sijainneessa Pyhän Bernhardin luostarissa.

Italian puolella bernhardinkoirat on valjastettu turismille.
Aostan laakson Alppeja.

Jatkoimme Italiassakin alppimaisemissa Aostan laakson pääkaupunkiin Aostaan. Edellisestä käynnistämme oli kulunut jo 26 vuotta, joten sitäkin päätimme päivittää, vaikkei Italiaa ollutkaan tämän matkan alkuperäissuunnitelmissa. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat roomalainen Augustuksen kaari, kaupunginportti Porta Praetoria ensimmäiseltä vuosisadalta, Roomalainen teatteri, Aostan katedraali alun perin 300-luvulta ja Sant’Orson kirkko. Useita torneja kaupungin roomalaisista muureista on säilynyt.

Aostan uusklassinen kaupungintalo on vuodelta 1830, katedraalin romaaniset kellotornit 1000-luvulta..
…mutta kaupungin roomalaisaikainen itäinen portti, Porta Praetoria, on ensimmäiseltä vuosisadalta jaa.

Kesän 2023 Italiaan liittyi ajoa vain alle sata kilometriä. Illansuussa saavuimme Pieneen Sankt Bernhardin solaan (Col du Petit Saint-Bernard), jolla silläkin on korkeutta 2 188 metriä. Illalla sola oli ihan tyhjä, mutta paikalla ollut rekvisiitta osoitti, että senkin turismin päähenkilö on bernhardinkoira.

Pienen Sankt Bernhardin solassa 2 188 metriä merenpinnan yläpuolella vaihdoimme taas maata.

Viimeiset alppimaisemat Ranskassa

Pienen Sankt Bernhardin solan Ranskan puolella tulimme Rhônen Alppien Savoijin departementtiin. Ilta oli jo pitkällä eikä meillä ollut tietoa leirintäalueesta. Ajoimme La Rosièren turistikylään (kuva), joka sekin oli jo melko autio eikä leirintääkään löytynyt. Googlesta onnistuimme löytämään läheisen Camping la Forêt´n. Sekin oli jo sulkenut porttinsa parikymmentä minuuttia aiemmin, mutta soitto ovessa olevaan puhelinnumeroon toi paikan pitäjän päästämään meidät sisään.

Aamiainen alppimaisemissa Camping la Forêt ´ssa.

Matkan viimeisen alppimaisema-aamiaisen jälkeen jatkoimme jylhissä maisemissa etelään sivuuttaen mm. olympiakaupungit Albertvillen ja Grenoblen. Savoijissa meillä oli muutama kuvaustauko, mutta sen jälkeisen Isèren departementin läpi ajoimme yhden pysähdyksen taktiikalla Etelä-Ranskan Provenceen.

Rhônen Alppeja ja kukkaloistoa Savoijissa.
Ensimmäinen kaupunkipysähdyksemme Ranskassa oli Aimessa, jonka 1000-luvulla rakennetun Pyhän Martin basilikan sanotaan olevan Savoijin romaanisen taiteen helmi.
Matkan viimeinen pysähdys Alppien alueella oli Vifissä Isèren departementissa. Kaupungintalon edustalla on ensimmäisen maailmansodan uhrien muistomerkki.

Alppimaisemissa 40 vuotta aiemmin

Ensimmäinen VW Kleinbus -matkamme läpi puolen Euroopan kesällä 1983 vei myös Alpeille. Ajoimme Saksan Deutsche Alpenstrassea Itävaltaan ja sieltä Italian Dolomiiteille. Niiden jälkeen ajelimme Italiaa Alppien itäpuolella. Kesän 2019 roadtripillä päivitimme tuttuja Dolomiittien solamaisemia.

Dolomiittien Passo Pordoi ja Passo di Sella kesällä 1983.
36 vuotta myöhemmin, kesällä 2019 Passo di Sellan taukopaikka oli lähes ennallaan, mutta Passo Pordoista ei rakennusten kohdalla löytynyt mitään tuttua. Itse vuoret tietenkin olivat ennallaan.

Alpit kuitenkin ulottuvat etelässä Välimerelle asti. Palasimme (1983) Alppien alueelle ajellessamme Rivieraa Italiasta Ranskaan. Meri-Alppien alueella sijaitsevat myös Monacon ruhtinaskunta ja Côte d’Azurin pääkaupunki Nice/Nizza.

Meri-Alppeja Nizzan länsipuolella 1983.

Alppimaisemiin palasimme (1983) uudelleen paluumatkalla Provencesta pohjoiseen. Ajelimme ylös lähes samaa reittiä kuin nyt (2023) etelään. Silloin emme kuitenkaan ohittaneet Grenoblea ja Albertvilleä ilman kaupungeissa käyntiä.

Isèren departementin pääkaupunki Grenoble Isère-joen varrella Rhônen Alpeilla 1983.

Alppien kohokohta paluumatkalla oli kuitenkin Chamonix´n kaupunki upeine kuvakulmineen Länsi-Euroopan korkeimmalle vuorelle Mont Blancille.

Me vallattiin toi ekana, osoittaa Jacques Balmat Mont Blancia Chamonix´ssa. Alppien L´Aiguille du Midi Les Bossonsin Camping les Cimesiltä 1983.

Vaikka Sveitsi tunnetaan alppimaana, ajelimme siellä kesällä 1983 lähinnä muualla, Alppien luoteispuolella. Eräänä perjantai-iltapäivänä Kleinbusilta loppui moottoritiellä veto ja auto hinattiin korjaamolle. Työn alle se saataisiin vasta maanantaina, joten meille tuli ylimääräinen viikonloppu Garage du Lacin pihassa. Bussia ja junaa käyttäen lähdimme Alppien alueella sijaitsevaan Gruyèresin keskiaikaiseen kaupunkiin. Gruyères oli Gruyèren kreivikunnan keskuspaikka vuoteen 1555. Siellä on keskiaikainen Gruyèresin linna, jonka ympärille kylä ja vanha markkinapaikka on kasvanut. Gruyèrejuusto on saanut nimensä Gruyèresin seudun mukaan. Auton korjauduttua suuntasimme pääkaupunki Berniin.

Gruyères oli kesän 1983 automatkamme merkittävin alppialueen kohde Sveitsissä.

Alppien alueelle tulimme taas paluumatkalla, kun ajoimme Zürichistä Liechtensteinin ruhtinaskuntaan, joka on Monacon ohella ainoa maa, joka sijaitsee kokonaan alppialueella. Pysyimme Alppien tuntumassa vielä Itävallan Bregenziin, jonka jälkeen suuntasimme Saksan Baijerin Romantische Strasselle.

Ei ehkä ihan ensiksi tulisi mieleen, että Liechtenstein ja Monaco ovat ainoat kokonaan Alppien alueella sijaitsevat valtiot. Kuvat kesältä 1983.
Alppien alue Wikimatkojen mukaan. https://fi.wikivoyage.org/wiki/Alpit#/map/0
Kesän 2023 roadtrip Alppien siimeksessä oli lähes 1 000 kilometriä.

Kesän 2023 40-vuotis-VW Kleinbus –matkamme jatkui siis Alpeilta Provenceen. Ensimmäinen kohteemme siellä oli Manosquen kaupunki, joka oli tukikohtamme myös vuoden 1983 automatkallamme.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 147 (enemmän tai vähemmän itsenäisestä) MAASTA: https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja: https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Sakuvasivusto - kuvia maista ja matkoilta
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ 
SAKUVAMATKOJA MAAILMALLA – aiempia matkakuvauksia: 
https://sakuva.kuvat.fi/blog/ 
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
https://sakuva.kuvat.fi/snmatkakuvaaja+2000/
SNmatkakuvaaja – blogipostauksia vuodesta 2015: 
https://sakuva.wordpress.com/
Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani
https://sakuva.wordpress.com/about/ 
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista
https://sakuvat.blogspot.com/ 
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi): 
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA: 
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä: 
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/ https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNmatkakuvaaja Facebookissa: 
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel 
@sakuva Twitterissä: 
https://twitter.com/sakuva
sakuvat Instagramissa: 
https://www.instagram.com/sakuvat/
sakuvat Pinterestissä: 
https://fi.pinterest.com/sakuvat/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä 
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa 
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa 
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa 
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi 
https://mtp.travel/users/13772

6 kommenttia artikkeliin ”ALPPIEN SIIMEKSESSÄ SVEITSISSÄ, ITALIASSA JA RANSKASSA

    1. Kiitos kommentista. Vaikka Alpeilla olemme melko paljonkin ajaneet, tuntuvat maisemat aina sykädyttäviltä. Talviaikaan emme ole alueella liikkuneet eikä kaikille teille pääse edes ajamaan. Väliin miettii, miten hankalaa ympärivuotinen asuminen noissa maisemissa on.

      Tykkää

  1. Olipa jälleen fantastinen kokoelma kuvia. Alpit ovat muutaman kerran jo olleet meidänkin matkojemme varrella, mutta tässä olevat paikat olivat melkein kaikki ihan uusia, vaikka olemme Sveitsissäkin viettäneet kaksi noin kuukauden mittaista lomaa. Yllätyinkin siitä. Kiitos ihanasta kirjoituksesta. Aila

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos paljon kommentista. Vaikka Sveitsi on pinta-alaltaan pieni, sopii sinne paljon hienoja luonnonmaisemia vanhojen kaupunkien lisäksi. Matterhorn oli pitkään kiehtonut meitä ja olimme tyytyväisiä kokemaamme. Aiemmin käydyt solatietkin oli kiva nähdä uudelleen.

      Liked by 1 henkilö

  2. Uskomattoman upeita kuvia olette ottaneet Alppien siimeksestä, nämä kuvat herättävät itsessänikin Alppien kutsun! Olemme ystäväni kanssa haaveilleet matkailuautomatkasta Sveitsiin ja muualle Alppien maisemiin, olisi kyllä upeaa nähdä Matterhorn ihan paikan päältä. Nyt täytyykin muistaa varata matkailuautolle aika katsastukseen, jotta olemme valmiina lähtöön, kun sopiva yhteinen reissuaika löytyy.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos paljon kommentista. Mukavaa jos kuvat herättävät matkustusintoa. Meille VW Kleinbus -matkailusta on muotoutunut olennainen osa kesiämme. Usein olemme ajaneet eri alppialueiden kautta. Alpeille lähtiessä kannattaa tarkistaa solateiden aukiolot, niiden suhteen varmin ajankohta on kesä. Hyvää matkailuautoilua sinne!

      Tykkää

Jätä kommentti