KOTIMAAN ROADTRIP PIRKANMAALLA & KESKI-SUOMESSA – kansallispuistoja & Alvar Aaltoa –

MULTIVANLIFE 2/2023 – pieni kiertomatka kotimaan luontoon ja kulttuuriin
Blogin takana    SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Kotimaan uusimmat kuvatSUOMI 2023
Kuvia 147 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA /
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia:
SNmatkakuvaaja / SNmatkakuvaaja 2000

Kesän 2023 ainoaksi kotimaan automatkailuksi jäi neljän päivän kiertomatka Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen. Ensimmäinen kohteemme oli kauppalasta kaupungiksi muuttunut Ikaalinen, joka elämäni ensimmäisenä vuotena oli muutaman kuukauden kotipaikkakuntanikin. Suomen luonnon päivänä (26.8.) kävimme Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa. Keski-Suomessa pääkohteenamme oli 125-vuotisjuhliaan viettävän Alvar Aallon arkkitehtuuri Jyväskylässä ja siihen liitetyssä Säynätsalossa. Maakunnan luontokohteemme oli Leivonmäen kansallispuisto.

Suomen luonnon päivää vietettiin Koveron perinnetilalla Seitsemisen kansallispuistossa.

Suomen vanhin ja pienin kauppala Ikaalinen

”Keisari Aleksanteri II:n vuonna 1858 perustamaa Wanhaa Kauppalaa kutsutaan Suomen vanhimmaksi, pienimmäksi ja kauneimmaksi. Sen arvokas, vanha rakennuskanta on säilynyt varsin hyvin. Lehtevät jalopuubulevardit ja humisevat puistot houkuttelevat retkelle Kauppalan kujille” (Visit Ikaalinen). Ikaalisten kunnasta erotettiin vuonna 1858 yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi. Tuolloin perustettu kauppala käsitti vain sen alueen, jota nykyisin kutsutaan Wanhaksi kauppalaksi eli Vanhakauppalan kaupunginosan. Alkuvaiheessa siellä oli vain muutamia kymmeniä asukkaita, jotka olivat pääosin hyvin toimeentulevia virkamiehiä ja ruotsinkielisiä säätyläisiä. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi se, että se oli epäitsenäinen kauppala, jolla oli vain rajoitettu itsehallinto-oikeus. Ikaalisten maalaiskunta verotti myös kauppalan asukkaat, joilla oli vastaavasti äänioikeus kunnallisvaaleissa sekä kauppalassa että maalaiskunnassa. Vuonna 1972 koko Ikaalisten kunta muutettiin itsenäiseksi kauppalaksi, josta vuonna 1977 tuli kaupunki (Wikipedia).

Wanhan kauppalan portti johtaa suoran kaupungintalolle. Ikaalisten yhdistyessä sen vaakunaksi tuli maalaiskunnan vaakuna (portin yläosassa).
Nykyään Ikaalinen tunnetaan lähinnä vuonna 1884 perustetusta kylpylästä, nykynimeltään Ikaalinen Spa & Resort, joka on Pohjoismaiden suurin monitoimikylpylä.

Ikaalinen liittyy myös pieneltä osin omaan historiaani. Väestökirjanpidon mukaan muutin puolivuotiaana Helsingin Töölön seurakunnasta Ikaalisten seurakuntaan. Tätä ikaalislaisuuttani kesti tasan kymmenen kuukautta, kunnes minua vietiin taas uusiin maisemiin. Ikaalisissa asuva serkkuni tiesi talon, jossa silloin asustelin. Se oli tosiaan vielä jäljellä, mutta viimeistenkin asukkaiden lähdöstä näytti olevan vuosia. Ikaalisissa oloni syykin löytyi, Ikaalisten yhteiskoulun vanha rakennus, jossa isäni silloin aloitteli opettajan uraansa.

Isäni entinen työpaikka ja silloinen kotimme kauan sitten. Vanhan kauppalan kyltissä on kauppalan vanha vaakuna (ennen yhdistymistä).

Suomen luonnon päivää Pirkanmaan kansallispuistoissa

Suomen luonnon päivää vietetään joka vuosi elokuun viimeisenä lauantaina, vuonna 2023 26.8. Me suuntasimme Ikaalisten ja Ylöjärven nykykaupunkien alueille levittäytyvään Seitsemisen kansallispuistoon, aluksi Saari-Soljosen parkkiin, josta kävelimme Saari-Soljosen järvenrantaa Kirkas-Soljosen rannalle.

Soljosen esteetön reitti vie Saari-Soljosen rantaa…
…soisessa maastossa Kirkas-Soljoselle.

Suomen luonnon päivää vietettiin Koveron perinnetilalla. Vuonna 1859 perustettu kruununmetsätorppa esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa Seitsemisen saloseudulla. Siellä vaalitaan perinteistä kulttuurimaisemaa vanhan ajan menetelmin. Luonnonpäivänä esiteltiin perinnekädentaitoja kuten villan työstämistä ja kehräämistä sekä villapeitteen kutomista kangaspuilla.

Koveron perinnetila Seitsemisen kansallispuistossa.
Suomen luonnon päivän ohjelmassa oli mm. villan karstausta.
Hanuristi jo viritteli haitariaan pian alkaviin tallitansseihin.

Poikkesimme vielä Seitsemisen luontokeskuksessa mm. Metsän siimes -näyttelyssä ja kalakeitolla ennen kuin jatkoimme matkaa luontopäivän seuraavaan kohteeseemme.

Luontokeskus Kulomäki tarjosi kalakeittoa ja luontonäyttelyn.

Vuonna 1982 perustettu Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee Ruoveden kunnassa. Helvetinjärveä luonnehtivat miljoonia vuosia vanhat rotkolaaksot, jotka luovat pirkanmaalaiseen ikimetsään jylhän ja vaihtelevan luonteen (Wikipedia). Reittimme vuoksi ajoimme Haukanhiedan parkkialueelle, josta kävelimme Haukkajärven rantaan. Haukanhieta on suosittu uintiranta ja telttailualue. Telttailijoita saapuikin koko ajan lisää, sillä 26.8. sattui olemaan myös Nuku yö ulkona -teemapäivä.

Haukkajärvi.
Ulkona yöpyjiä alkoi saapua kansallispuistoon.
Helvetinjärven sienestöä.

Keuruun venetsialaiset ja Vanhaa Keuruuta

Lauantaille 26.8. riitti teemoja, luontopäivän ja ulkona nukkumisen lisäksi vietettiin myös venetsialaisia. Ajoimme yöksi Keski-Suomen Keuruulle Camping Nyyssänniemeen Keurusselän rannalle. Leirintäalueella vietettiin venetsialaisia ja kesäkauden päättäjäisiä kokon leimutessa ja Hausmyllyn vastatessa musiikista.

Keuruun venetsialaisia vietettiin Keurusselän rannalla.

Keuruun vanhan kirkon ja pappilan ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen Keuruun keskustan ytimessä. Sen rakennukset kertovat keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta. 1758 käyttöön otettu Keuruun vanha kirkko on suomalaisen puuarkkitehtuurin helmiä. Se on Keski-Suomen vanhin jäljellä oleva kirkkorakennus. Keuruun pappilamiljöö on hyvin säilynyt kokonaisuus, jonka pihapiiriin kuuluu myös pappilan entinen kivinavetta. Siellä toimii matkailukeskus Kamana ja Keuruun museon näyttelytilat sekä Keuruun matkailuneuvonta.

Keski-Suomen vanhin kirkko.
Keuruun vanha pappila…
…ja sen ulkorakennuksia uusiokäytössä.

Rautatieasema on vuodelta 1897. Tyyliltään asema edustaa kansallisromantiikkaa, ja sen alkuperäinen ulkoasu on säilynyt hyvin. Vuonna 1974 se valittiin Suomen kauneimmaksi asemaksi.

Kauniin aseman takaa kurkottaa Keuruun uusgoottilainen nykykirkko (1889-1892).

Matkalla Jyväskylään pysähdyimme UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluvalla Petäjäveden vanhalla kirkolla, joka valmistui vuonna 1764 (siis kuusi vuotta Keuruun kirkon jälkeen). Olemme aiemmin tutustuneet Petäjäveden kirkkoon kolme kertaa, joten nyt tyydyimme vain ulkokuvaan.

Petäjäveden maailmanperintökirkko.

Alvar Aallon Jyväskylä

Suomi esittää UNESCOn maailmanperintölistalle liitettäväksi 13 Alvar Aallon suunnittelemaa kohdetta sisältävän kokonaisuuden nimeltään Alvar Aallon humaani arkkitehtuuri. Sarjan kohteet sijoittuvat modernin ajan teollistuneeseen ja koneellistuneeseen yhteiskuntaan ja sen haasteisiin maailmanlaajuisesti vastaavan modernin liikkeen ideoihin, todetaan perusteluissa. Kolme näistä kohteista sijaitsee nykyisen Jyväskylän kaupungin alueella, yliopiston kampus sekä Jyväskylään liitetyn Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo.

Muuratsalon koetalon kierrokselle piti ilmoittautua etukäteen netissä. Saimme ajan maanantaiksi. Sunnuntaina ajoimme ensin museona toimivalle Säynätsalon kunnantalolle, joka on myös Museokortti-kohde. Rakennuksessa toimii myös Säynätsalon kirjasto (joka ei sunnuntaina ollut auki) sekä majoitusta. Talon rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 ja käyttöönsä kunnantalona se vihittiin vuonna 1952. Kunnantalokäytöstä rakennus poistui vuoden 1993 alussa, kun Säynätsalo liittyi Jyväskylän kaupunkiin. Säynätsalon kunnantalo on Aallon arvostetuimpia töitä, ja se nostetaan usein esille puhuttaessa aikakauden arkkitehtuurista.

Säynätsalon kunnantalo.
Kunnantalon istuntosali…
…ja sinne johtavat portaat.

Säynätsalosta ajoimme Jyväskylän keskustaan, jossa alkuvuodesta 2023 avattiin Alvar Aalto 125 -juhlavuoden kohokohta Aalto2-museokeskus. Se on uudisosan kautta yhdistettyjen Alvar Aallon suunnittelemien Keski-Suomen museon (KeMu) ja Alvar Aalto -museon uusi yhteinen olomuoto. Alvar Aalto -museo on vastuussa Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnöstä, KeMu puolestaan vaalii Keski-Suomen kulttuuriperintöä. Avausnäyttelynä on Ihmisen jäljet – maailmanperintöä 7.1.2024 saakka. Näyttely tuo esille kulttuuriperintöä, joka on merkittävää maailmanlaajuisesti ja paikallisesti. Se esittelee sekä aineellista että aineetonta perintöämme Kiinan muurilta suomalaisen saunakulttuurin kautta moderniin arkkitehtuuriin, liittäen sen Alvar Aallon tuotantoon. Yhdistetyn museon pysyvät näyttelyt ovat Keskisuomalaisuutta etsimässä ja AALTO – työ ja elämä.

Uusi yhdistetty Aalto2 -museo.
UNESCOn maailmanperintökohteita valokuvina, vastapäisellä seinällä Alvar Aallon lasimuotoilua.
Aallon tuoleja, oikealla Aalto-jakkaratorni.
Petäjäveden kirkon verrokkeina ovat Kižin saari Karjalan tasavallassa, Slovakian Karpaattien puukirkot ja Vähä-Puolan puukirkot.
Suomalainen saunakulttuuri osana Maailmanperintönäyttelyä on avoinna 21.1.2024 saakka (eli pari viikkoa myöhempään kuin muu Maailmanperintönäyttely).
Keski-Suomen museo on tyypillinen maakuntamuseo.

Aalto2 -museo on aivan Jyväskylän yliopiston kampuksen vieressä. Olemme tutustuneet siihen jo aiemmin ja nytkin teimme siellä kävelyretken Alvar Aallon hengessä ennen ajoa Camping Metsärantaan.

Jyväskylän yliopiston päärakennus.
Yliopiston kokous- ja juhlatila Lyhty, joka suunniteltiin alun perin henkilökunnan ruokalaksi.

Seuraavan päivän ainoa suomenkielinen Muuratsalon koetalon kierros alkoi 12:30. Maksimimäärä kierrokselle on kymmenen, mutta meitä oli vain kolme, eli meidän lisäksemme yksi henkilö (yksi pari oli joutunut peruuttamaan osallistumisensa). Paikan päällä saimme tietää, että kierrokselle pääsee myös ilman ennakkoilmoitusta, jos tilaa on. Nyt olisi ollut, muttei ollut tulijoita. Koetalon kierrokselle ei Museokortti kelpaa.

Kohteeseen johtavan metsäpolun päässä on kesähuvila ja koetalo.

Koetalo rakennettiin 1952–1953 Säynätsalon Muuratsalon saaren länsirannalle. Aalto kuvaili rakennuskompleksia yhdistelmäksi rauhoitettua arkkitehdin ateljeeta ja kokeilukeskusta, jossa voi tehdä niitäkin kokeita, jotka eivät vielä ole kypsiä muualla kokeiltaviksi, ja jossa luonnon läheisyys voi antaa impulsseja sekä muotoihin että rakenteisiin. Inspiraation tähän projektiin hän sai suunnitellessaan Säynätsalon kunnantalon vuosina 1949–1952.

Koetalon tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna. Hänen itsensä suunnittelema vene on siirretty täältä Jyväskylän satamaan. Muuratsalon koetalo toimi Aallon perheen kesähuvilana vuoteen 1994. Rakennuksen kalusteet ovat Artekin ja Alvar Aallon suunnittelemia. Alvar Aalto -museo huolehtii rakennuksesta ja järjestää sinne opastetut käynnit.

Koetalossa Aalto kokeili mm. erilaisia tiiliratkaisuja.
Koetaloa sisältä.
Koetalon sauna.
Kesähuvilan rantaa, jossa ollut Aallon itse suunnittelema vene on siirretty Jyväskylän satamaan. Jäljelle jäi vain pienoismalli.

Koetalon jälkeen kävimme vielä naapurikunta Muuramen vuonna 1929 valmistuneella kirkolla. Se on ensimmäinen arkkitehti Alvar Aallon luonnosten mukaan toteutuneista kirkkorakennuksista. Muuramen kirkko kuuluu keskeisesti Aallon varhaistuotantoon ja tyyliltään se edustaa 1920-luvun pohjoismaista klassisismia.

Muuramen kirkko.

Leivonmäen kansallispuistosta kohti kotia

Muuramesta suuntasimme etelään, mutta teimme vielä yhden koukkauksen pohjoiseen kun ajoimme nykyään Joutsan kuntaan kuuluvan Leivonmäen kansallispuiston Selänpohjan parkkipaikalle, josta kävelimme sadesäässä Harjun ja Mäyrän kierroksia Rutajärvelle. Kansallispuiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat, harjumetsät ja kosket. Rutajärvi on puiston merkittävin järvi.

Rutajärvi on Leivonmäen kansallispuiston merkittävin järvi.
Sammaloitunutta pirunpeltoa Leivonmäen kansallispuistossa.

Leivonmäen jälkeen aloimme etsiä ruokapaikkaa, ensin asutuskeskuksista. Ainoa Joutsan keskustasta löytämämme ravintola oli suljettu. Kävelimme naapurissa sijaitsevalle vuonna 1860 valmistuneelle Joutsan kirkolle. Senkin ovet olivat kiinni. Ajoimme vielä Päijät-Hämeen puolella sijaitsevan Hartolan keskustaan samoin seurauksin. Katseen keskustassa vangitsi kansallisromantiikkaa edustava jykevä kirkko. Hartolan kirkko on rakennettu graniitista 1911–1913 ja sen on suunnitellut kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck.

Hartola on jo Päijät-Hämettä. Kansallisromanttinen graniittikirkko seisoo kylän keskustassa, mutta naapurin ravintola oli kiinni. Ruokailu onnistui vasta liikenneasemalla valtatien risteyksessä.

Taas kerran totesimme, että suurten kaupunkien ulkopuolella loppukesän arki-iltapäivänä ruokailupalveluita tarjoavat vain huoltoasemien yhteydessä olevat ravintolat. Ajoimme Nesteen liikenneasemalle, jossa kellon ympäri avoinna oleva Jari-Pekka Hartola tarjosi ihan kunnon fish and chipsit. Kotimatka jatkui runsaassa sateessa, joka kuitenkin vähitellen laantui ennen Helsinkiä.

Kesän 2023 neljän päivän kotimaan roadtripille kertyi pituutta 1 050 kilometriä.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 147 (enemmän tai vähemmän itsenäisestä) MAASTA: https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja: https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Sakuvasivusto - kuvia maista ja matkoilta:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ 
SAKUVAMATKOJA MAAILMALLA – aiempia matkakuvauksia: 
https://sakuva.kuvat.fi/blog/ 
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
https://sakuva.kuvat.fi/snmatkakuvaaja+2000/
SNmatkakuvaaja – blogipostauksia vuodesta 2015: 
https://sakuva.wordpress.com/
Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani
https://sakuva.wordpress.com/about/ 
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista
https://sakuvat.blogspot.com/ 
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi): 
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA: 
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä: 
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/ https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNmatkakuvaaja Facebookissa: 
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel 
@sakuva Twitterissä: 
https://twitter.com/sakuva
sakuvat Instagramissa: 
https://www.instagram.com/sakuvat/
sakuvat Pinterestissä: 
https://fi.pinterest.com/sakuvat/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä 
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa 
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa 
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa 
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi 
https://mtp.travel/users/13772

2 kommenttia artikkeliin ”KOTIMAAN ROADTRIP PIRKANMAALLA & KESKI-SUOMESSA – kansallispuistoja & Alvar Aaltoa –

  1. Paljon tuttuja paikkoja, ja paljon neljässä päivässä ehditte paikkoja katsomaan. Ikaalinen Spa & Resort olisi joskus mukavaa päästä näkemään. Olen ollut siellä reilut 10-vuotta sitten, mutta paikka lienee muuttunut siiitä hyvin paljon. Petäjäveden kirkossa haluaisimme pääästä käymään myös sisäpuolella, me olemme katselleet sitä toistaiseksi vain ulkopuolelta.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista! Ikaalisten kautta olemme aiemmin ajelleet mutta nyt tutustuimme siihen vähän paremmin. Kylpylääkin voisi joskus harkita, se on todella kauniilla paikalla järven rannassa. Petäjäveden kirkko on todella suositeltava käyntikohde.

      Tykkää

Jätä kommentti