BANGLADESHIA RUUHKISSA SEISTEN JA HURJASTELLEN

Bangladeshin kuvat (550): BANGLADESH 2018 / Matkan edelliset postaukset: BHUTAN – MYSTINEN LOHIKÄÄRMEEN MAA / PALUU NEPALIN DEMOKRAATTISEEN LIITTOTASAVALTAAN / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT

Brittien hallitseman Intian itsenäistyttyä ja hajottua toisen maailmansodan jälkeen muodostettiin muslimienemmistöisistä osista Pakistanin valtio. Se ei ollut alueeltaan yhtenäinen, vaan sen Bengalin osaan muodostui Itä-Pakistaniksi kutsuttu erillisalue. Pakistanin hallitus ei ollut kiinnostunut sen kehittämisestä. Tyytymättömyys johti 1960-luvun lopulla kansannousuun, jonka Pakistan yritti tukahduttaa hyökkäämällä Itä-Pakistaniin. Siitä alkanut Bangladeshin itsenäisyyssota päättyi Pakistanin häviöön itäosan saatua apua Intian armeijalta.

Bangladeshin itsenäistyminen 1971 osui ajankohtaan, jolloin opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kansainvälinen solidaarisuusliike tuki itsenäisyys- ja vapaustaisteluita eri puolilla maailmaa. Bangladeshin perustajan ja kansakunnan isän Sheikh Mujipur Rahmanin nimi ja kuva tulivat tutuiksi sen ajan median kautta. Hänen kuviinsa ja patsaisiinsa törmää maassa kaikkialla. Niiden vaikutus ainakin itseeni oli samaa luokkaa kuin Che Guevaran kuvilla Kuubassa tai Ho Chi Minhin kuvilla Vietnamissa. Vuonna 1975 murhatun Mujipur Rahmanin perustama Awamiliitto on jälleen Bangladeshin valtapuolue.

BD_180323 Bangladesh_0161 Pääministeri Sheikh Hasina ja Mujipu
Bangladeshin nykyinen pääministeri Sheikh Hasina on maan isän Mujipur Rahmanin tytär ja hänen perustamansa Awamiliiton nykyinen puheenjohtaja. Maan lipun punainen vapauden aurinko kuvaa vapaustaistelussa annettua veriuhria. Vihreä taas kuvaa maan rehevyyttä (Wikipedia).

Bangladesh on tullut tunnetuksi merkkivaatevalmistajien käyttämänä halpatyövoimamaana. Vaikka maalla on vanhat tekstiiliteollisuusperinteet, ovat työolot siellä saaneet voimakasta kritiikkiä. Viisi vuotta sitten sattunut tehdaspalo vaati yli 1100 kuolonuhria. Onnettomuuden seurauksena työoloja alettiin parantaa ja tuloksiakin on syntynyt, kertoo Ylen tuore uutinen.

Bangladesh on ylittänyt uutiskynnyksen myös naapurimaa Myanmarin vainoamien ja karkottamien rohingya-muslimien vastaanottajamaana. Bangladeshilla on tärkeä rooli myös YK:n rauhanturvaoperaatioissa.

Käyntimme aikaan maaliskuussa 2018 Bangladesh juhli näyttävästi saavutuksia, joiden ansiosta maa on nousemassa vähiten kehittyneiden maiden kastista kehittyvien maiden luokkaan. Syynä tähän on YK:n julkaisema raportti, jonka mukaan maan bruttokansantuote on ylittänyt vaaditun rajan. Sen kunniaksi pääkaupunki Dhaka kylpikin värivaloloistossa.

BD_180323 Bangladesh_0661 Uudelle tasolle nousun juhlavalaistust
Kehitysmaasta kehittyväksi maaksi.

Bangladesh ei todellakaan ole mikään turistimaa. Sen saimme kokea heti maahantulossa. Virkailijat eivät tienneet, mitä ison turistiryhmämme kanssa pitäisi tehdä. Meille todettiin, että olemme kyllä tervetulleita Bangladeshiin, mutta… Siinä sitten odottelimme kun virkailijat miettivät miten asia hoidetaan. Jonkin ajan päästä saimme nipun kaavakkeita täytettäväksemme, minkä jälkeen passit leimattiin ja alkoi tutustuminen maahan.

Maallista ja hengellistä Dhakaa

Aluksi tutustuimme pääkaupunki Dhakan ruuhkaan, joka olikin omaa luokkaansa. Sille ei pärjää edes Intian Delhin tunnetusti takkuinen liikenne.

BD_180319 Bangladesh_0239 Dhakan ruuhkaa
Dhakan liikenteessä ei kiire kannata.

Bussin ikkunasta liikennettä seuratessani huomasin, että nopeimmin pääsi eteenpäin kävellen, mutta ihmeen ketterästi puikkelehtivat myös kaupungin kuuluisat riksat. Bussimme eteni maltillisemmin ja parin tunnin päästä saavuimme ensimmäiselle varsinaiselle kohteellemme eli maan parlamenttiin.

Bangladeshin parlamenttirakennus valmistui yli kaksikymmentä vuotta kestäneen rakentamisen jälkeen vuonna 1982. Sisätilan jotkut käytävät näyttivät edelleen keskeneräisiltä. Joka tapauksessa Louis Kahnin suunnittelema kokonaisuus on yksi maailman suurimmista parlamenttikomplekseista. Kuvaaminen sisällä parlamentissa oli kielletty.

BD_180319 Bangladesh_0024 Maan parlamentti Dhakassa
Bangladeshin parlamenttirakennus Jatiya Sangsad kuuluu Saarenmaalla syntyneen yhdysvaltalaisarkkitehdin Louis Kahnin merkittävimpiin töihin.

Lähes tunnin ruuhkapäivityksen jälkeen pysähdyimme Dhakan yliopistolla. Vuonna 1921 perustettu yliopisto on Bangladeshin vanhin ja suurin. Sillä ja sen opiskelijoilla oli iso merkitys maan itsenäisyysliikkeessä. Yliopistokampuksella on patsaspuisto, jossa myös korostuu itsenäisyysteema. Pysähdyimme pikaisesti myös Shaheed Minarilla, joka on maan tärkeimpiä kansallisia muistomerkkejä. Sekin liittyy Dhakan yliopistoon, jonka opiskelijoiden kieliliike vaati bengalin kielelle samaa asemaa kuin Pakistanissa puhutulla urdulla oli. Pakistanin poliisit kuitenkin kukistivat liikkeen verisesti. Nykyinen muistomerkki pystytettiin sen uhreille 1972.

BD_180319 Bangladesh_0077 Dhakan yliopisto
Dhakan yliopisto kuuluu Etelä-Aasian tärkeimpiin. Sen kampuksella sijaitseva kieliliikkeen muistomerkki Shaheed Minar on Bangladeshin tärkeimpiä, jonka kopioita on eri puolilla maata.

Yliopiston jälkeen olivat vuorossa uskonnolliset kohteet. Intian jaon mukaisesti Bangladesh on muslimienemmistöinen maa. Ensin tutustuimme kuitenkin Dhakeshwarin kansalliseen hindutemppeliin. Se on 11 prosentin hinduvähemmistön tärkein temppeli Bangladeshissa ja valtion omistamana kansallisena temppelinä osoitus maan suvaitsevasta suhtautumisesta eri uskontoihin.

BD_180319 Bangladesh_0128 Dhakeshwarin kansallinen hindutemppeli
Dhakeshwarin kansallinen hindutemppeli.

Bangladeshin asukkaista 88 prosenttia on muslimeja, valtaosaltaan sunneja. Toinenkin temppelikohteemme kuului vähemmistölle, sillä vierailimme Dhakan tärkeimmässä shiialaisessa moskeijassa Hossaini Dalan Jame Masjidissa. Alunperin 1600-luvulla rakennettu moskeija sijaitsee kauniilla paikalla lammen rannalla.

BD_180319 Bangladesh_0173 Dhakan Hoseni Dalan (shiiamoskeija)
Dhakan Hoseni Dalan shiiamoskeija.

Koko päivä Dhakasta Bograan

Seuraavan päivän ohjelmassa oli ajo Bogran kaupunkiin. Lähdimme liikkeelle jo aamuvarhaisella välttääksemme kaikkein pahimmat ruuhkat. Silti kesti pari kolme tuntia ennen kuin liikenne helpottui. Nyt paljastui Bangladeshin liikennekulttuurin toinen puoli. Kun esteet loppuivat, nousivat nopeudet käsittämättömän suuriksi. Meidänkin kuskimme näytti ajotaitojaan niin, että jotkut ryhmästämme jo pyysivät häntä hiljentämään. Vastaus oli, ettei perille ehditä milloinkaan, ellei ruuhkattomuutta käytetä hyväksi. Bangladeshin teillä ei ollut kovin paljoa henkilöautoliikennettä, joten ne olivat raskaan kaluston temmellyskenttää. Ja kyllä niillä vauhtia riitti vielä meidänkin bussiamme enemmän. Meidät ohitettiin niin oikealta kuin vasemmalta. Vastaankin tultiin useampaa kaistaa väistäen vasta viime tipassa.

BD_180320 Bangladesh_0082 Karjakuljetuksia Tangailin eteläpuole
Tien päällä olivat niin ihmiset kuin eläimetkin.

Parin virkistystauon jälkeen poikkesimme Tangailin piirikuntapääkaupungissa sijaitsevaan hindukylään. Silloin runsaan 80 kilometrin matkaan oli aikaa kulunut lähes kuusi tuntia. Tangail on tunnettua kankaankudonta-aluetta ja sen sarikankaat ovat maailmankuuluja. Vierailukylämmekin on erikoistunut sarikankaan tuotantoon ja markkinointiin. Saimme seurata sen koko prosessia.  Edullisten ostosten lisäksi nautimme myös kyläläisten vieraanvaraisuudesta teetarjoiluineen.

BD_180320 Bangladesh_0104 Sarikankaan kudontaa hindukylässä Ta
Sarikankaita valmistuu Tangailin kylissä.
BD_180320 Bangladesh_0205 Naiset hindukylässä Tangailissa
Vieraanvaraisen kylän nuoret emännät.

Pian Tangailin jälkeen ylitimme Jamunajoen lähes viisi kilometriä pitkää Bangabandhun siltaa pitkin. Samalla siirryimme Dhakan alueelta Rajshanin alueelle. Ruuhkat eivät ole Dhakan yksinoikeus, vaan niitä on monien asutuskeskusten kohdalla, meidän reitillämme pahimmat kohdekaupunkimme Bogran seudulla.

BD_180320 Bangladesh_0222 Bangabandhun sillan maksukopit Jamunaj
Jamunajoen ylityksestä näyttäisi armeijakin maksavan.

Ohitimme ajomatkallamme laajoja riisipeltoja ja lukuisia tiilitehtaita. Bogran piirissä oli myös monia puuverstaita. Ihmiset näyttivät kaikkialla olevan ahkerasti töissään.

BD_180320 Bangladesh_0334 Puutyöverstas ja Shaheed Minar Bogran
Puutyöverstaalla näyttää olevan oma Kieliliikkeen muistomerkkinsä.

Ajoimme Bogran pohjoispuolella sijaitsevalle Mohasthangarhin arkeologiselle alueelle. Siellä sijaitsi kolmannelta vuosisadalta eaa ollut Bengalin vanhin tunnettu kaupunki. Aluksi pysähdyimme Gokulin kylässä, jossa on Gokul Medhin arkeologinen alue, mutta sen portit olivat jo sulkeutuneet. Yllättävää kylässä oli osien vaihtuminen, kun paikalliset nuoret miehet ryntäsivät kännyköineen kuvaamaan meitä ja ottamaan selfieitä meidän kanssamme. Itsekin jouduin useamman kerran kameran väärälle puolelle.

BD_180320 Bangladesh_0379 Gokulin kylä Bogran piirissä
Gokulin innokkaita kännykkäkuvaajia.

Nyt nähtävillä olevat Mahasthangarhin muurit ja linnoituksen rauniot ovat alueen myöhemmältä ajalta. Näiden ja vanhan hindutemppelin (Govinda Bhita) raunioiden lisäksi Mahasthangarh tarjosi meille päivän päätteeksi komean auringonlaskun ennen paluuta Bograan, jossa majoituimme pariksi yöksi (ainakin paikallisen kriteerin mukaan) viiden tähden hotelliin. Kahdensadan kilometrin matkaamme oli kulunut 13 tuntia, josta ohjelman mukaiset kohteet veivät vain pari tuntia ja ruokailu- ja virkistystauot tunnin verran. Matkaa siis teimme sinä päivänä keskimäärin kahdenkymmenen kilometrin tuntinopeudella.

BD_180320 Bangladesh_0424 Auringonlaslu Mahasthangarhilla
Auringonlasku Mahasthangarhin linnoituksella toi mieleen Bangladeshin lipun.

Puthian temppeleillä

Seuraavan päivän kohteemme oli hindutemppeleistään tunnettu Puthian kylä lähellä aluepääkaupunkia Rajshania. Näkymät matkan varrella vaihtelivat tuttuun tapaan riisipeltojen, tiilitehtaiden, puutyöverstaiden ja kylien välillä. Matkan edetessä lisääntyivät myös banaaniviljelmät. Kuskin asioinnin vuoksi pysähdyimme joksikin aikaa piirikuntapääkaupunki Natoressa.

BD_180321 Bangladesh_0541 Riisipeltoa Natoren ja Bogran välill
Riisipeltoa Bograsta länteen.

Kartalla Puthian kylä/pikkukaupunki on vain pieni piste, jota ympäröivät useat nähtävyysmerkit. Puthian vuonna 1895 rakennettu mahtava palatsi toimii nykyään oppilaitoksena eikä siten ole avoinna yleisölle. Sen pihapiirissä on 1800-luvulta peräisin oleva Govindan temppeli, jonka seinät on koristeltu terrakottaveistoksin, joista useimmat kuvaavat Radhan ja Krishnan rakkaussuhdetta.

BD_180321 Bangladesh_0351 Puthian kylä Rajshahin alueella
Puthian keskustaa, vasemmalla Dol Mondir -temppeli ja oikealla Puthian palatsi.
BD_180321 Bangladesh_0293 Puthian Govinda Temple Rajshahin aluee
Govindan temppeli.

Kävimme myös niinikään terrakottakoristellulla Gopal Mandirin temppelillä sekä juuri saneeratulla Shiva-temppelillä, joka toimii porttina Puthian kylään.

BD_180321 Bangladesh_0397 Puthian Shiva -temppeli Shyam Sarobari
Shiva-temppeli lammen vastarannalla.

Puthian kylä on viehättävä ja rauhallinen paikka kuljeskella kujilla ja idyllisen lammen rannalla, jolla on myös vanha naisten uimala. Kylän raitilla silmiin osuu myös pyramidimainen Dol Mondir -temppeli. Pieni moskeija ei juuri erotu ympäristöstään.

BD_180321 Bangladesh_0390 Puthian kylä Rajshahin alueella
Puthian rauhallista kylänraittia, oikealla sunnimoskeija.

Puthiasta palattiin samaa tietä takaisin. Bogran laidalla kävimme basaaritorilla ja kaupungissa posliinitehtaalla. Tajma Ceramic Industry Ltd on Bangladeshin vanhin keramiikkatehdas, jonka tuotanto menee lähinnä kotimaan markkinoille. Ennen paluuta hotellille kävimme vielä makeiskonditoriassa ostamassa kaupungin oman jogurttikakun (Bograr Doi).

BD_180321 Bangladesh_0565 Basaaritori Bograssa
Basaaritori Bograssa.
BD_180321 Bangladesh_0733 Tajman keramiikkatehdas Bograssa
Bangladeshin vanhin keramiikkatehdas Tajma Ceramic Industry Ltd.
BD_180321 Bangladesh_0809 Bogran Akboria Exclusive Sweets
Makeiskonditoria ja Bogran oma jogurttikakku Bograr Doi.

Maailmanperintökohteen kautta takaisin Dhakaan

Parin yön jälkeen jätimme Bogran ja edessä oli taas pitkä ajomatka takaisin pääkaupunki Dhakaan. Emme kuitenkaan suunnanneet suoraan sinne, vaan ohjelmassa oli ensin käynti Paharpurin maailmanperintökohteella, joka sijaitsee 60 kilometriä päinvastaiseen suuntaan kuin Dhaka. Pian Bogran jälkeen pysähdyimme perunamarkkinoille, emme ostoksille vaan valokuvaamaan. Täälläkin kuvaaminen oli molemminpuolista. Riisi- ja banaaniviljelysten, tiilitehtaiden ja puuverstaiden jälkeen tulimme UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluvaan Paharpurin rauniokaupunkiin.

BD_180322 Bangladesh_0026 Perunamarkkinat Bogran länsipuolella
Perunamarkkinat Bogran lähikylässä.
BD_180322 Bangladesh_0467 Tiilitehdas Bogran länsipuolella
Tiilitehdas matkalla Paharpuriin.

Bangladeshissa on kaikkiaan kolme maailmanperintökohdetta, joista vain Paharpur oli ohjelmassamme. Mahayana-buddhalaisten 700-1200-luvuilla asuttama Paharpur on huomattava buddhalaisen arkkitehtuurin muistomerkki, ja merkittävin esi-islamilaisen ajan kohde Bangladeshissa. Sen tärkein rakennus on suuri luostari Sompur Bihara, joka on ollut Etelä-Aasian suurin yksittäinen buddhalaisluostari ja huomattava tiiliarkkitehtuurin saavutus terrakottaveistoksineen. Alueella on myös museo. Luostarialue tarjosi myös matkan runsaimman lintukannan harjalinnusta kotoiseen varpuseen.

BD_180322 Bangladesh_0185 Paharpur vihar (Somapura Mahavihara) N
Sompur Biharan luostari on UNESCOn siipien alla.
BD_180322 Bangladesh_0309 Juhlapukuisia naisia Paharpurin raunio
Paharpur on myös paikallisten suosiossa.
BD_180322 Bangladesh_0120 Pihakottarainen Paharpurissa Naogaonin
Niin myös lintujen, tässä pihakottarainen ja harjalintu.
BD_180322 Bangladesh_0541 Food Village Plus Hatikumrulissa Siraj
Ruokailuun ei pitkän ajopäivän aikana riittänyt paljoa aikaa. Eikä itse ruokailu kauaa kestänytkään, mutta sen jälkeinen laskujen selvittely vei liikaa kallista aikaa. Koska ruoka oli kaikille sama ja sen hintakin vain muutaman euron, olisi kai helpompaa, jos se sisältyisi matkan hintaan tai sitten kerättäisiin erikseen ruokailumaksu. Tässä laskujen selvittämiseen tarvittiin lähes koko henkilökunta.

Jonoissa madellen ja välillä hurjastellen aikaa kiinni ottaen matkasimme kohti pääkaupunkia. Yksi kohde meillä vielä oli matkan varrella. Tangailin Karatiassa poikkesimme jo hieman rapistuneella kartanolla, jossa meille tarjottiin teetä ja välipalaa. Illan pimettyä jatkoimme Dhakaan ja tutulla hotellillamme olimme vasta lähes tunti keskiyön jälkeen. Pituutta tälle päivälle tuli noin 19 tuntia.

BD_180322 Bangladesh_0674 Hieman rapistunut kartano ja moskeija
Kartanon terassilta on suora näköetäisyys moskeijalle.

Entisen ja nykyisen pääkaupungin Highlights-kohteet

Matkan viimeiset kaksi päivää jatkoimme tutustumista Dhakaan ja sen ympäristöön. Kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitseva Sonargaon oli itäisen Bengalin pääkaupunki ennen Dhakaa. Matelimme ruuhkassa sitä kohti, kunnes poliisipäällikkö nousi bussiimme ja opimme taas jotain uutta ja hämmästyttävää Dhakan liikennekulttuurista. Koska ruuhka oli pahinta ajamaamme suuntaan kaupungista poispäin, antoi poliisipäällikkö kuljettajallemme ohjeet ajaa vastaantulijoiden kaistaa. Matka jatkui hurjannäköisesti kohti vastaantulevia autoja, jotka välillä täyttivät kaikki kaistat. Jostain kuitenkin löytyi aina sen verran tilaa, ettei matkantekomme keskeytynyt. Poistuessaan autostamme, poliisipäällikkö antoi kuskille kirjallisen lupalapun jatkaa väärillä kaistoilla. Samanlainen lupa näytti olleen joillain isoilla henkilöautoilla.

BD_180323 Bangladesh_0060 Dhakan liikenteessä väärällä kais
Sopu sijaa antaa väärälläkin kaistalla ajavalle – ainakin Bangladeshissa.

Sonargaon oli Bengalin keskiaikaisten muslimivallanpitäjien hallintokaupunki ja kaupallinen keskus. Paljoa sen loiston ajoista ei enää ole jäljellä. Sen päänähtävyys Folk-Art and Crafts Museum käsittää entistetyn Sardar Bari -palatsin ja uuden museorakennuksen, joka esittelee bengalilaisen elämän eri puolia useassa kerroksessa.

BD_180323 Bangladesh_0075 Sonargaonin Sardar Bari -palatsi
Sardar Bari -palatsi on toinen puoli Sonargaonin Folk-Art and Crafts Museumia.
BD_180323 Bangladesh_0149 Mujipur Rahmanin patsas Sonargaonin Fo
Museon uutta osaa vartioi Mujipur Rahman.

Panam Nagor (Panam City) on Sonargaonin brittikaudella rakennettu kaupunkikeskus. Sen pääkadun molemmin puolin on puoliksi raunioituneita kaupunkitaloja, joista muutamaan tutustuimme kierroksellamme.

BD_180323 Bangladesh_0210 Sonargaonin Panam Nagor (Panam City) D
Panam Cityn kadut täyttyvät kotimaisista matkailijoista.

Dhakaan palattuamme pysähdyimme satamassa ennen Vaaleanpunaista palatsia (Ahsan Manzil). Vuonna 1872 valmistunut palatsi oli Dhakan nawabin (prinssin) ja kaupungin rikkaimman zamindasrin (maanomistajan) Nawab Abdul Ghanin asunto. Hänen ja poikansa kuoleman jälkeen palatsi autioitui ja rappeutui, kunnes se 1980-luvulla entisöitiin. Nykyään se on Dhakan päänähtävyys.

BD_180323 Bangladesh_0426 Dhakan satamaa
Dhakan satamaa.
BD_180323 Bangladesh_0475 Dhakan Vaaleampunainen palatsi Ahsan M
Vaaleanpunainen palatsi Ahsan Manzil.

Jatkoimme punaisten rakennusten linjalla, sillä seuraava kohteemme oli vuonna 1678 valmistunut Kella Lalbaghin suurmoguliajan linnoitus. Delhin ja Agran linnoitusten tavoin sitäkin kutsutaan Punaiseksi linnoitukseksi. Hyvin hoidettuine puutarhoineen siitä on tullut suosittu paikka paeta Dhakan vanhan kaupungin hälinää.

BD_180323 Bangladesh_0574 Dhakan Kella Lalbaghin suurmogulilinno
Punainen linnoitus Kella Lalbagh.
BD_180323 Bangladesh_0596 Dhakan Kella Lalbaghin suurmogulilinno
Kella Lalbaghin puisto alkoi täyttyä perjantai-iltaa kohden.

Risteilyllä rentoutuen ja romanikylässä vieraillen

Tiivisohjelmaisen pariviikkoisen matkamme viimeinen päivä oli ainakin puolittain rentoutumista. Ohjelmamme viimeinen kohde oli risteily Bangladeshin suurimmalla joella Padmalla. Ajoimme aluksi viisikymmentä kilometriä etelään Mawan satamaan, josta veneemme lähti. Seurasimme vilkasta jokiliikennettä ja alitimme siltaprojekteja, joissa liehuvat Kiinan liput kertoivat niiden rahoituslähteen. Rantauduimme välillä romanikylään, jossa tutustuimme kylän elämään markkinoineen. Pääsimme tutustumaan myös koteihin.

BD_180324 Bangladesh_0487 Padman jokiliikennettä Dhakan piiriss
Padmajoen matkustajaliikennettä.
BD_180324 Bangladesh_0351 Romanikylä Padmajoen rannalla Dhakan
Romanikylän elämää.
BD_180324 Bangladesh_0406 Romanikylä Padmajoen rannalla Dhakan
Lannasta polttoainetta.
BD_180324 Bangladesh_0400 Romanikylä Padmajoen rannalla Dhakan
Kylän rantaa.

Yli viisi tuntia kestäneen purjehduksemme jälkeen palasimme Dhakan hotelliimme, josta jo aamuyöstä siirryimme lentokentälle ja lensimme Istanbulin kautta Helsinkiin.

Vaikka Bangladesh ei tällä hetkellä olekaan matkailumaa, saattaa tilanne vielä muuttua. Tähän tähtääviä suunnitelmia on jo ja nähtävää maassa kyllä riittää. Me näimme niistä vain pienen osan. Suurin este turismin kehittymiselle on maan kaoottinen liikenne. Tähänkin on jo tulossa helpotusta. Wikipedian mukaan Dhakaan on pitkään suunniteltu pikatietä, joka kulkisi pilarien päällä muiden katujen yläpuolella ja helpottaisi ruuhkia. Työt aloitettiin 2011, tien piti valmistua 2014 mutta sen tiedetään myöhästyvän. Ruuhkiin toivotaan helpotusta myös metrosta, jonka rakennustyöt aloitettiin 2013. Sen ensimmäisen osan pitäisi valmistua 2019.

BD_180323 Bangladesh_0416 Dhakan bussikantaa
Metroa odotellessa niin pientä väliä tuskin löytyy, etteivät siitä Dhakan bussit menisi.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 140 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL

SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s