KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/ Aiempia Uzbekistan-postauksia: KESKI-AASIAAN (2015) UUTTA & VANHAA UZBEKISTANIA – HYPPY TAŠKENTISTA HIVAAN (2018) SILKKITIETÄ HIVASTA BUHARAAN JA SAMARKANDIIN (2018) SATUJEN SAMARKAND (2018) KESKI-AASIA UUSIKSI (2019) PALUU TAŠKENTIIN (2019) FERGANAN LAAKSO - TIHEINTÄ KESKI-AASIAA (2019) Uzbekistanin kuvat: UZBEKISTAN 2019 / UZBEKISTAN 2018 / OBJEKTIIVISSA MAAILMA / UZBEKISTAN
Karakalpakstan (tai Karakalpakia) on autonominen tasavalta Uzbekistanin läntisimmässä osassa. Alue on pääasiassa aavikkoa. Vaikka sen pinta-ala on yli kolmannes koko Uzbekistanin pinta-alasta, vain 4% asukkaista asuu tasavallan alueella. Karakalpakit, joita asustaa myös naapurimaissa, ovat turkkilaista karakalpakin kieltä puhuva kansa. Kaikkiaan heitä on noin puoli miljoonaa.
Arial Travelin organisoima matkamme jatkui Ferganan laaksosta Taškentin kautta Karakalpakstanin pääkaupunkiin Nukusiin. Karakalpakstanin kahdesta päivästä ensimmäinen kuului vielä räätälöityyn osaan, jolloin tutustuimme Horezmin muinaisiin aavikkolinnoihin. Toisena päivänä liityimme Turkmenistanista tulleeseen ryhmään ja tutustuimme Nukusin hämmästyttävään taidemuseoon ja teimme retken entiselle Araljärvelle ja laivojen hautausmaalle.
Horezmin valtakunnan muinaiset aavikkolinnat
Antiikin lähteet tuntevat Horezmin (tai Harezmin) nimellä Chorasmia. Se oli osa muinaista Persiaa noin 500–300 eaa, minkä jälkeen alue kuului vaihtelevasti Aleksanteri Suuren seuraajavaltioihin ollen ajoittain myös itsenäinen. Afrighidien suku hallitsi Chorasmian kuningaskuntaa 305–995. Horezm kääntyi islamiin 700-luvulla. 1000-luvun lopulla alueesta tuli itsenäinen Kovaresmian valtio, jonka mongolit tuhosivat 1200-luvulla. Sen jälkeen aluetta hallitsivat vuorollaan il-kaanit, timuridit ja šaibanidit. 1500-luvulla Horezmista tuli Hivan kaanikunnan keskus ja 1873 Venäjän protektoraatti. Venäjän vallankumouksen jälkeen kaanikunnasta muodostettiin lyhytikäinen Horezmin sosialistinen kansantasavalta, joka liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1924. (Wikipedia)
Ensimmäinen kohteemme Chipiqin (Shılpıqin) linnoitus oli alunperin zarathustralaisten hiljaisuuden torni, jonne kuolleiden ruumiit vietiin haaskalinnuille. Ikää sillä on jo yli 2200 vuotta. Arabien saavuttua alueelle 600-luvulla he rakensivat tornin uudelleen ja liittivät sen alueen muiden linnoitusten joukkoon. Kukkulalla on kolmijalka osoittamassa maaseudun korkeinta kohtaa. Paikalliset ovat koristelleet sen nauhoilla, minkä uskotaan tuovan onnea ja onnellisuutta. Auringonnousu Chipiqissa on kuvattu Karakalpakstanin vaakunaan.
Horezmin muinainen pääkaupunki Toprak Kala ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolta on alueen linnoista merkittävin. Se on sekä linnoitus, uskonnollinen (zarathustralainen) keskus että kuninkaallinen palatsi. Rakennusten perustat ovat edelleen selvästi nähtävissä osoittaen silloisen kaupunkisuunnittelu- ja linnoitustaidon. Toprak Kalasta on löytynyt myös ainutlaatuista tietoa muinaisella horezmin kielellä.
Ellikkalan arkeologian ja historian museo alueen pääkaupungissa Bustonissa on osa Karakalpakstanin tasavallan historian ja kulttuurin museota. Se on nimetty neuvostoliittolaiselle tiedemiehelle ja akateemikolle Sergei Pavlovich Tolstoville hänen panoksestaan muinaisen Horezmin historian tutkimuksessa. Museossa on yli 3000 esinettä Horezmin ja Karakalpakstanin menneisyydestä. Monet niistä on löydetty Toprak Kalan ja Ayaz Kalan linnoituksista. Museossa on nähtävissä myös paikallisen väestön etnografista ja soveltavaa taidetta.
Linnareissumme viimeinen kohde oli Ayaz Kalan linnoitus. Se rakennettiin Kušan-valtakunnan aikaan toisella vuosisadalla osaksi rajalinnakkeiden ketjua vartioimaan Kyzylkumin aavikolta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Puolustuslinnan raunioiden lisäksi alueelta on löydetty useiden asuinrakennusten jäännöksiä.
Horezmin muinaiset autiomaalinnat ovat olleet UNESCOn maailmanperinnön ehdokaslistalla vuodesta 2008 lähtien.
I.V. Savitskylle nimetty Karakalpakstanin tasavallan valtion taidemuseo
Vuonna 1966 avatussa Nukusin taidemuseossa on yli 82 000 esineen kokoelma, joka vaihtelee antiikin Horezmin ajasta Karakalpakstanin ja Uzbekistanin kansantaiteeseen huippuna ainutlaatuinen venäläisen avantgarden kokoelma, joka on maailman toiseksi suurin Pietarin Venäläisen museon jälkeen.
Museo edustaa Igor Savitskyn elämäntyötä. Hänen perintönsä, joka sisältää tuhansia pysyviä näyttelyitä, tekee tästä museosta yhden mielenkiintoisimmista muinaisen ja modernin taiteen arkistoista. Igor Savitsky oli venäläinen maalari, arkeologi ja keräilijä, joka muutettuaan Nukusiin kokosi laajan kokoelman Karakalpakstanin koruja, mattoja, kolikoita, vaatteita ja muita esineitä. Museon perustamisen jälkeen hänet nimitettiin sen kuraattoriksi. Sen jälkeen hän alkoi kerätä keskiaasialaisten taiteilijoiden teoksia ja myöhemmin venäläistä avantgardea, joka oli Neuvostoliitossa kielletty Joseph Stalinin hallinnon aikana ja vielä 1960-luvullakin. (Wikipedia)
Nukusin taidemuseo jakautuu viiteen galleriaan, joista tutustuimme uzbekistanilaiseen ja venäläiseen avantgardeen sekä Karakalpakstanin kansantaiteeseen. Maksamani noin 20 euron suuruinen valokuvausmaksu oli maan hintatasoon nähden erittäin suuri, mutta kännykällä sai kuvata maksutta.
Muinaisen Horezmin ja Karakalpakstanin nykytaiteen osastoihin emme ehtineet tutustua, sillä edessä oli vielä 400 kilometrin edestakainen ajo entiselle Araljärvelle. Kaupungin keskustassa sijaitsevan museon pihassa on karakalpakialaisen runoilijan Ájiniyazin patsas.
Araljärven muisto ja laivojen hautausmaa
Araljärvi oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi. 1960-luvulla se alkoi kutistua, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi järveen laskeneet joet riisi- ja puuvillapeltojen kasteluun. Aiemmasta 67 499 neliökilometristä on jäljellä enää 17 382 neliökilometriä eli runsas neljäsosa.
Mojnaq (Muynak) oli Araljärven satamakaupunki (ja sisämaavaltion ainoa satama), joten sinne johtava tie on edelleen melko hyväkuntoinen. Kalastus ja kalanjalostus työllistivät aikoinaan 30 000 henkeä, mutta nykyään kaupungissa on enää noin 13 500 asukasta. Nyt Mojnaq on 150 kilometrin päässä jäljellä olevasta Araljärvestä (Wikipedia). Lähellä on vain siitä jäljelle jäänyt Rybachiy Zaliv -niminen pikkujärvi ja muutamia lammikoita, joihin on istutettu kaloja.
Tutustuimme aluksi kaupungin keskustan uudessa kulttuurikeskuksessa sijaitsevaan Ekologiseen museoon, joka kertoi niin Araljärven historiasta kuin kansanperinteestäkin.
Entisen sataman kohdalla on vanha majakka kahvilana ja sen pihassa jurttamajoitusta. Näkyvin maamerkki on taivasta piirtävä Araljärven muistomerkki ja sen luona tauluja, jotka kertovan järven kuivumisesta. Samalla kohtaa on pieni Araljärven historian museo.
Muistomerkiltä alkaa myös laivojen hautausmaa, jossa hiekalla lepää ruostuneita entisiä kalastusaluksia. Osa on aikoinaan paikalle jääneitä, osa myöhemmin näytille tuotuja.
Lonely Planetin Central Asia viiden vuoden takaa antaa Mojnaqista hyvin ankean kuvan aavekaupunkina. Nyt tilanne on kuitenkin päinvastainen, kaupungissa on runsasta rakennustoimintaa moskeijoja myöten. Uusi kulttuurikeskus (jossa ekologinen museokin sijaitsee) ja vastapäinen kaupungintalo antavat tänään kaupungista hyvin modernin kuvan. Laivojen hautausmaa, muistomerkki ja museot vetävät etäisyydestä huolimatta turisteja Nukusista ja Hivasta.
Keski-Aasian mielenkiintoisin maa
Olimme kahdella aikaisemmalla Uzbekistanin matkallamme nähneet maan tunnetuimmat kohteet, pääkaupunki Taškentin ja neljä UNESCOn maailmanperintölistalla olevaa Silkkitien kaupunkia. Tämä kolmas matkamme osoitti, että maassa on paljon muutakin nähtävää ja kuvattavaa niin Ferganan laaksossa kuin Karakalpakstanissakin. Vaikkemme muista Keski-Aasian maista olekaan nähneet yhtä paljon kuin Uzbekistanista, on se mielestämme ehdottomasti alueen mielenkiintoisin maa.
MATKAILUVUOSI 2019
Edellinen matkailuvuotemme 2018 oli hyvin Aasia-painotteinen. Niinpä aloitimme vuoden 2019 Afrikasta. Ensin kuljimme Länsi-Afrikassa Guineanlahden rantaa Ghanasta Togon ja Beninin kautta Nigeriaan. Keväällä oli ensin vuorossa Algeria, jonne osuimme suurten mielenosoitusten aikaan. Algeria on pitkään kuulunut meidän molempien matkasuunnitelmiin eikä se pettänytkään odotuksiamme. Toinen kevään arabimaistamme oli Libanon, johon nyt tutustuimme edelliskertaa perusteellisemmin. Euroopan kohteemme olivat Kaakkois-Espanja, jossa tukikohtamme oli Torreviejassa sekä runsaan viiden viikon roadtrip Karpaateilla, Länsi-Balkanilla ja Alpeilla. Matkailuvuotemme päättyi Uzbekistaniin kuten edellisvuonnakin.
MATKAILUVUODEN 2020 ALKUPUOLI
Pakistania Indus-kulttuurista pääkaupunkiin. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen viimeinen vuosi alkaa taas Aasiasta. Aluksi kuljemme Pakistania etelästä pohjoiseen, joten maan (ainakin meistä) kiinnostavin osa, muinaisen Indus-kulttuurin kaupungit, ovat matkan alkupäässä.
Vuosipäivät Filippiineillä. Vuosi 2020 tuo taas helmikuun 29. päivän, jolloin tulee täyteen neljä vuosikymmentä yhtä matkaa. Pari karkauspäivää myöhemmin Valtiokonttori pakotti avioliittoon ehtona yhteiselle ASP-asuntolainalle. Nämä vuosipäivät vietetään Filippiinien pääsaarella.
Andalusian toinen puoli. Finnairin Plus-pisteitä on taas kertynyt parin edestakaisen Euroopan matkan verran. Tänäkin vuonna lennämme Alicanteen, mutta varsinaiset kohteemme ovat nyt Andalusian länsipuolella.
Britanniaa ennen kovaa brexitiä. Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta 31.1.2020, jota seuraa 11 kuukauden siirtymäaika. Tänä aikana kaiken pitäisi matkailussakin toimia kuten vanhaan hyvään aikaan. Asiantuntijoiden mukaan siirtymäaika ei riitä sopimuksen aikaansaamiseksi ainakaan kaikille aloille, joten edessä saattaa olla kova eli sopimukseton brexit. Se taas saattaa tehdä Yhdistyneestä kuningaskunnasta eronneen kuningaskunnan, jos Skotlanti itsenäistyy ja Irlanti yhdistyy. Jäljelle mahdollisesti jäävä tynkä-Britannia byrokratioineen ei ainakaan meitä innosta. Niinpä ensi kesän roadtripimme suuntaakin Brittein saarille nyt jo kuudennen kerran.
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA 144 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/me
SNmatkakuvaaja 
+Tasavallan+ministeri%C3%B6n+p%C3%A4%C3%A4rakennus+1985.jpg){kind=link}