LUOTEIS-ITALIAA PORTOVENERESTÄ JA CINQUE TERRESTÄ IVREAAN

Blogin takana    SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ 
Kesän 2022 roadtripin edelliset postaukset: 
TOSCANAN MAAILMANPERINTÖÄ ITALIASSA / 
LATIUM ROOMAN YMPÄRILLÄ /
ITALIAN CAMPANIAA AMALFIN RANNIKOLTA VESUVIUKSELLE VIA CAPRI  
ITALIAN ITÄPUOLTA MARCHESTA APULIAAN JA BASILICATAAN /
KOILLIS-ITALIAN ROADTRIP FRIULISTA SAN MARINOON / 
ITÄVALTAA WACHAUSTA GRAZIIN KESÄN ROADTRIPILLÄ / 
TŠEKIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA 2011 & 2022 / 
ROADTRIP ETELÄÄN VIA KAUNAS / 
Matkan Italian kuvia: ITALIA 2022 / 
Italian kuvia 1983-2010: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / ITALIA 
Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / 
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / 
SNmatkakuvaajan biografia: 
OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SNmatkakuvaaja

Kesän 2022 automatkaamme oli kestänyt neljä viikkoa, kun lähdimme viimeiseltä Toscanan leirintäalueelta kohti pohjoista. Maksullisilla moottoriteillä matka sujui Ligurian alueen La Speziaan ja Italian Rivieralle.

Italian Rivieraa ja vuoristoa

La Speziasta jatkoimme huomattavasti hitaammin serpentiinitietä Portovenereen. Olimme käyneet idyllisessä satamakaupungissa jo vuoden 1983 automatkallamme, muttei se näyttänyt paljoakaan muuttuneen kuluneen neljän vuosikymmenen aikana.

Portoveneren satama 1983.

Portoveneren keskiaikainen kaupunki sijaitsee vaikeakulkuisella kallioniemellä La Spezian lahden länsipäässä. Kaupunki on aikaisemmin saanut toimeentulonsa merenkulusta ja kalastuksesta eivätkä yhteydet maitse ole nykyäänkään hyvät. Matkailu on tänä päivänä kaupungin tärkein elinkeino. Sen värikkäät ja kapeat talot ja niiden väliset keskiaikaiset kujat muodostavat pittoreskin kokonaisuuden. Niemen kärjessä sijaitsee vanha kirkko 1100-luvulta. Kukkulalla lähempänä keskustaa on Castello Dorian genovalaislinna, joka on alunperin 1100-luvulta, mutta nykyasu on 1400-luvulta. Portovenere muodostaa lähialueineen 47 neliökilometrin laajuisen suojelukohteen, johon kuuluvat Portoveneren lisäksi Cinque Terren rannikkoalue sekä Tinon, Palmarian ja Tinetton saaret. Alue on kuulunut UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuodesta 1997.

La Spezian lahtea Portoveneren edustalla.

Kaupunkiin johtavan tien varret olivat täynnä autoja, mutta vähän ennen keskustaa löytyi Multivanin kokoinen vapaa tila, josta kävelimme kaupunkiin. Rantaan päästyämme näytti lohduttomalta, sillä se oli tupaten täynnä ihmisiä. Pian tilanne kuitenkin helpottui, sillä tuo valtava ihmismassa sulloutui rantaan saapuneeseen turistialukseen. Sen jälkeen saimme melko rauhassa kävellä rantakatua ja kaupungin keskustaa.

Portoveneren turismia.

Portoveneren rantaa (Passeggiata Aldo Moro).

Keskustan Piazza Giacomo Bastreri Porta del Borgolta Castello Dorialle, välistä pilkistää Chiesa di San Pietro.

Vanhan kalastajakylän symboli.

Portovenerestä jatkoimme Cinque Terren idyllisiin rannikkokyliin tai -kaupunkeihin. Jyrkällä rannikolla ei kuitenkaan ole suoraa tietä, vaan pitää koukata provinssin pääkaupungin La Spezian kautta. Emme ajaneet sen keskustaan, mutta ylätieltä sai panoraamakuvaa kaupunkiin.

Provinssipääkaupunki La Spezia.

Cinque Terren viidestä kaupungista itäisin ja eteläisin eli tulosuunnastamme lähin on Riomaggiore. Täällä ei kaupunkia lähestyvän tien varrella ollut parkkipaikkoja ja pian olimme vain rajoitetun liikenteen sallivan keskustaan johtavan kadun luona. Kaikki parkkiruudut alueella olivat varattuja, joten jätimme auton hetkeksi turisti-infon edustalle luodaksemme pikaisen katsauksen kaupunkiin.

Riomaggiore ylätieltä…

…ja kaupungin sisääntuloväylältä.

Seuraavana sijaitsevaan Manarolaan pääsi suhteellisen helposti autollakin, vaikka tunnetuin yhteys kaupunkien välillä on Via dell’Amoren (Rakkauden polku) kävelyreitti. Ennen kaupungin keskustaa oli useita pysäköintialueita, joten Manarolasta tuli meidän Cinque Terre -kaupunkimme. Manarola lienee vanhin Cinque Terren kaupungeista, ja sen San Lorenzon kirkko on peräisin vuodelta 1338. Manarolan pääelinkeinot ovat perinteisesti olleet kalastus ja viininvalmistus. Paikallinen viini, nimeltään Sciacchetrà, on erityisen tunnettu. Jo roomalaiset tunsivat alueella tuotetun viinin korkean laadun. Viime vuosina Manarolasta ja sen lähikaupungeista on tullut suosittuja matkailukohteita erityisesti kesäkuukausina.

Manarolan ympäristöä…

…ja kaupunkia ylhäältä.

San Lorenzon kirkko ja sen kellotorni.

Via Antonio Discovolo…

…ja Via Renato Birolli.

Manarolan rantaa.

Cinque Terren kolme muuta kaupunkia, Corniglia, Vernazza ja Monterosso al Mare olisivat olleet liian hankalien serpentiiniteiden takana, joten ajoimme Levantoon, jossa olivat lähimmät leirintäalueet. ACSI-apin johdattama camping oli täysi, joten ajoimme lähellä sijaitsevaan huomattavasti väljempään Camping Cinque Terreen.

Netistä löytyy upeita panoraamakuvia Cinque Terren kaupunkeihin. Ne on yleensä otettu mereltä, tien päältä ei pääse vastaaviin kuvakulmiin. Parhaat yleiskuvat saimme ylhäällä kiemurtelevalta tieltä Riomaggioreen (otsikkokuva).

Levantosta ajoimme serpentiinitietä pohjoisempana kulkevalle ss1-tielle, joka johti Passo del Braccon (615 m) kautta Sestri Levanteen. Jatkoimme maksullista moottoritietä Ligurian pääkaupunki Genovaa sivuten Piemonten alueelle. Seuraava pikkutie vei Ronseccon riisinviljelyalueelle, jossa isot linnutkin näyttivät viihtyvän.

Passo del Braccon maisemaa.

Ronseccon riisiviljelmillä esittäytyivät harmaahaikara, silkkihaikara ja haukka.

1900-luvun teollisuuskaupunki Ivrea

Viimeinen varsinainen Italian kohteemme oli Torinon metropolialueella sijaitseva entinen teollisuuskaupunki Ivrea. Ajoimme illansuussa kaupunkiin, muttemme löytäneet sieltä leirintäaluetta, joten jatkoimme runsaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Settimo Vittonen Camping Mombaroneen. Aamulla palasimme Ivreaan.

Via Francigena, yksi Euroopan tärkeimmistä pyhiinvaellusreiteistä, joka vie Englannin Canterburystä Rooman Pietarinaukiolle ja sieltä edelleen Jerusalemiin, kulkee myös Settimo Vittonen leirintäalueen kautta.

Ivrean kaupungin perusti kelttiläinen salassien heimo jo viidennellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Roomalaiset valtasivat sen vuonna 100 eaa. Kun Länsi-Rooman valtakunta kukistui, Ivreasta tuli samannimisen Lombardian herttuakunnan pääpaikka 500–700-lukujen ajaksi. Frankkien valtakaudella 800-luvulla Ivrea oli kreivikunta. Toisella vuosituhannella kaupungin omistuksesta taisteltiin toistuvasti. Napoleonin kukistuttua Ivrea palasi vuonna 1814 Savoijin ja Viktor Emanuel I:n alaisuuteen.

Tämän päivän Ivrea on ainakin UNESCOn maailmanperintökohde, Via Francigenan pyhiinvaellusreitin välietappi ja Italian kirjapääkaupunki 2022.

Merkittävä teollisuuskaupunki Ivreasta tuli, kun Camillo Olivetti perusti vuonna 1908 kirjoituskoneita, mekaanisia laskimia ja toimistotietokoneita valmistavan Olivetti S.p.A. -teollisuuslaitoksen. Ivrean teollisuuskaupunki suunniteltiin enimmäkseen vuosina 1930–1960 poliittisen yhteisöliikkeen (Movimento Comunità) ajatusten pohjalta. Camillon kuoleman jälkeen yhtiön johtoon tuli hänen poikansa Adriano, joka kehitti ja laajensi Olivetti-yhtiötä. Yhteisöliikkeen ohjelman mukaisesti hän lyhensi työtunteja ja nosti työntekijöiden palkkoja ja luontoisetuja ja otti myös työntekijöiden edustajan yhtiön hallintoon. Hänen toimintansa ei ilmeisesti miellyttänyt kaikkia. Adriano Olivetti kuoli yllättäen junassa ylitettyään Sveitsin rajan vuonna 1960. Hänen kuolinsyytään ei koskaan tutkittu, mikä on aiheuttanut epäilyjä kuoleman luonnollisuudesta. Joidenkin arvioiden mukaan hänen kuolemansa takana olisi ollut CIA (Wikipedia). Ennen yhdistymistään Telecom Italian kanssa vuonna 2003 Olivetti oli myös tunnettu tietokonevalmistaja. Omakin tutustumiseni pöytätietokoneisiin joskus 1980-luvulla tapahtui Olivetti-koneilla.

Ivrean hautausmaan portti, jonka kartassa on myös Adriano Olivettin haudan sijainti.

UNESCOn mukaan Ivrean viime vuosisadan kaupunkikokonaisuus sisältää teollisuus-, asuin- ja julkisia rakennuksia ja ilmaisee modernia näkemystä teollisen tuotannon ja arkkitehtuurin välisestä suhteesta. Ivrean teollisuuskaupunki valittiin vuonna 2018 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Joen pohjoispuolista teollisuusaluetta.

Saimme auton parkkiin postitalon edustalle. Sieltä kävelimme ensin 1900-luvun teollisuusalueella ja sitten vanhan kaupungin läpi Piazza Castellolle, jolla on vuonna 1358 valmistunut Castello Sabaudo di Ivrean linna. Se on nelikulmainen tiilirakennus, jonka kulmissa on neljä pyöreää tornia. Aiemmin vankilana toimineessa linnassa järjestetään näyttelyitä. Sen naapurina on katedraali, jonka juuret ovat 400-luvulla. Nykyinen uusklassinen julkisivu on rakennettu 1800-luvulla. Linna oli suljettu, mutta katedraaliin pääsimme sisään.

Ivrean vanhaa kaupunkia.

Pier Alessandro Gardan kaupunginmuseo on Piazza Ottinettilla vanhassa kaupungissa. Garda oli ivrealainen poliitikko, jonka taidelahjoituksista museo sai alkunsa. Hänetkin on haudattu Ivrean hautausmaalle, kuten sen portin infosta näkyy.

Castello Sabaudon nelitorninen linna.

Ivrean pramea Duomo.

Ajoimme vielä joen (Fiume Dora Baltea) eteläpuolen teollisuusalueelle, jossa Olivettinkin tehtaat aikoinaan sijaitsivat. Kaupungilla näkyi suunnitelmia UNESCO-statuksen hyödyntämisestä matkailussa, muttemme mitään konkreettista siihen liittyvää löytäneet.

Eteläpuolen pääkatu Corso Costantino Nigra liputti maailmanperintöä.

Ivrean rautatieasema sijaitsee eteläisellä teollisuusalueella lähellä Olivettin entistä tehdasta.

Eteläpuolen uutta arkkitehtuuria edustava Galleria Ferrero syntyi vanhan Villa Nesin yhteyteen vuonna 2010.

Lombardian kautta Sveitsiin

Ivreasta ajoimme yöksi Lombardian Lavena Ponte Tresaan. Sen International Camping sijaitsee Luganojärven rannalla aivan Sveitsin rajalla.

Luganojärvi Lavena Ponte Tresan leirintäalueelta.

Lopuksi vielä jouluterveiset Italiasta. Joulupostiaikaan tipahti postiluukusta Alankomaiden kautta kierrätetty kirjattu kirjelähetys. Se osoittautui Italiassa jo alkumatkasta tapahtuneen ylinopeuden sakkolapuksi. Nopeutemme 70 km/h alueella oli ollut 77 km/h. Tästä 10 prosentin ylinopeudesta määrättiin sakkoa 72€50. Juuri päättyneen mustan tarjousviikon hengessä tästäkin tarjottiin 30% alennusta viiden päivän ajan. Niinpä maksettavaa jäi lopulta 59€90.

Viimeinen Italian osuus San Giuliano Termestä Lavena Ponte Tresaan, 654 km kolmessa päivässä. Polizia del Deltan tervehdyksessä joulunpunainen Multivan kiitää ylinopeutta Italian itärannikolla puoli vuotta sitten.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 146 (enemmän tai vähemmän itsenäisestä) MAASTA
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/ 
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/ 
Kuvasivu
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta 
SAKUVAMATKOJA MAAILMALLA - aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
SNmatkakuvaaja  –  blogipostauksia vuodesta 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani
https://sakuva.wordpress.com/about/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista
https://sakuvat.blogspot.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNmatkakuvaaja Facebookissa:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva Twitterissä:
https://twitter.com/sakuva
sakuvat Instagramissa:
https://www.instagram.com/sakuvat/
sakuvat Pinterestissä:
https://fi.pinterest.com/sakuvat/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772