NIZZA & CÔTE D’AZUR 2023 osa 1
Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Matkan kuvat: RANSKA 2023 /
Aiempia Ranskan kuvia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / RANSKA /
Kuvia 147 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA /
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia:
SNmatkakuvaaja / SNmatkakuvaaja 2000
Nykyisen Alpes-Maritimesin departementin pääkaupunki Nizza perustettiin vuosien 260-154 eaa välillä kreikkalaisena siirtokuntana nimellä Nikaia, joka viittaa voittoon. Myöhemmin kaupungista tuli roomalainen kaupunki, latinaksi Nicaea. Keskiajalla asutus vetäytyi rannalta linnavuorelle ja 1200-luvulla kaupunki joutui Provencen kreivien hallintaan. Vuodesta 1388 Nizza kuului Savoijiin, josta myöhemmin muodostettiin Sardinian kuningaskunta, ja Nizzasta tuli siihen kuuluneen Nizzan kreivikunnan pääkaupunki. Vuonna 1860 Nizza liitettiin Ranskaan (Wikipedia). Suomessa kaupunki, jonka ranskankielinen ja englanninkielinen nimi on Nice, tunnetaan edelleen italiankielisellä nimellä Nizza.
Departementtia paremmin Nizza tunnetaan Ranskan Rivieran eli Côte d’Azurin (Sininen rannikko) keskuspaikkana. Nizzassa on hyvin säilynyt keskiaikainen vanhakaupunki (Vieux Nice) Linnavuoren (Le Château) juurella. Itse linna on tuhoutunut 1700-luvun alussa. Merenrantaa pitkin kulkee useiden kilometrien pituinen palmupuiden reunustama rantabulevardi Promenade des Anglais. Kaupunki tunnetaan myös upeista museoistaan. Nizza valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2021.
Kävimme Nizzassa eka kerran ensimmäisellä VW Kleinbus -matkallamme 40 vuotta sitten. Kesän 1983 automatkamme kulki puolen silloisen Euroopan maan (16/32) kautta. Tulimme Rivieraa Italiasta Ranskaan, jossa ensimmäiset kohteemme olivat itsenäinen Monaco ja Nizza. Toisen kerran kävimme Nizzassa kesällä 1989, jolloin tulimme sinne laivalla Korsikalta. Kesän 2023 40-vuotis-VW Kleinbus-matkamme kulki osittain samaa reittiä kuin 1983, mutta Nizzan ohitimme nyt parinsadan kilometrin etäisyydeltä, sillä lentoliput sinne oli varattu jo ennen automatkan alkua.
Viime keväänä (2023) Finnair heikensi kanta-asiakasohjelmaansa siten, että palkintomatkoihin ja tasokorotuksiin tuli pistemääräkorotuksia ja niiden lisäksi tarvitaan vielä rahaakin. Meille oli kertynyt Finnair Plus -pisteitä kahden Euroopan matkan ja kahden Pohjoismaiden lentojen verran. Uudet rajat tulivat voimaan kesäkuun puolivälissä, joten matkavaraukset piti tehdä ennen sitä. Elokuussa teimme pisteillämme Reykjavikin matkan ja syyskuussa lensimme Nizzaan.
Nizzan Côte d’Azurin lentokenttä sijaitsee vain kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta, jonne on vuonna 2019 avattu suora metromainen raitiotieyhteys. Majapaikkamme (Nice Carré d’or – studio Gubernatis) sijaitsi ihan Durandyn aseman vieressä. Kesän pitkän automatkan vuoksi majoituksen varaaminen jäi turhan myöhäiseksi. Tarjolla oli enää lähinnä apartementteja, joista valitsimme sijainniltaan parhaan vaihtoehdon. Sijainti olikin hyvä kävelyetäisyydellä niin vanhaan kuin uuteenkin keskustaan, mutta asunnon tarjoajan suhtautuminen asiakkaisiinsa oli hyvin välinpitämätöntä (kuulimme siitä myös naapureilta). Kun varauksen jälkeen emme saaneet mitään ohjeita, otimme Booking.comin kautta yhteyttä, johon saimme vastauksen, että meitä odotetaan asunnolla klo 16. Tapoimme aikaa runsaat kolme tuntia ennen asunnolle menoa. Siellä ei kuitenkaan ollut ketään. Jonkin ajan kuluttua soitimme saamaamme numeroon, ja puhelimeen vastannut mies sanoi lähettävänsä jonkun paikalle. Pian ilmestyikin nainen, joka johdatti meidän asunnolle, jonka ovet olivat auki ja avaimet pöydällä. Olimme varanneet asunnon yhdeksäksi yöksi.
Nizzan vanhaa kaupunkia Garibaldin aukiolta linnavuorelle
Ensimmäisenä kokopäivänämme lähdimme vanhaan kaupunkiin (Vieux Nice). Kävelimme sen pohjoisosassa sijaitsevalle Garibaldin aukiolle. Se on nimetty Italian yhdistäjän, Nizzassa syntyneen Giuseppe Garibaldin mukaan. Aukio rakennettiin 1700-luvun lopulla ja toimi kaupungin sisäänkäyntiporttina ja Torinosta tulevan tien päätepisteenä. Aukion keskellä seisoo patsas Garibaldista, joka kannatti Nizzan liittämistä Italiaan. Alueen äskettäinen uudelleenjärjestely toi sinnekin uuden raitiolinjan ja teki aukiosta jalankulkijaystävällisemmän.
Eri puolilla Nizzaa on useita kookkaita ja värikkäitä Richard Orlinskin eläinaiheisia veistoksia, joista sininen leijona on Garibaldin aukiolla. Sen sopivuudesta historialliseen ympäristöön voi olla myös erimieltä.
Aukioon yhteydessä on myös kadun päälle rakennettu massiivinen Nizzan nykytaiteen museo (Musée d’art moderne et d’art contemporain, MAMAC). Carraran marmorilla vuorattu nelitorninen taidemuseorakennus avattiin kesällä 1990. Sen sisäpiha on nimetty taidemaalari Yves Kleinin aukioksi.
Vaelsimme vanhan kaupungin kapeita kujia etelään, kunnes tulimme Place Saint-Augustinille. Astuimme sisään aukiota hallitsevaan Pyhän Martin ja Pyhän Augustinuksen kirkkoon (Église Saint-Martin, Saint-Augustin). Alkujaan vuodelta 1424 oleva ja 1600- ja 1700-luvuilla uudistettu tunnelmallinen barokkikirkko, jossa Garibaldikin aikoinaan kastettiin, on yksi vanhankaupungin vanhimmista.
Kirkkoa vastapäätä on Catherine Seguranen muistomerkki liittyen hänen rohkeuteensa turkkilaisten piirittäessä kaupunkia vuonna 1543.
Idyllisten katujen ja aukioiden kautta saavuimme kauniille Place Rossettille. Punaisten ja keltaisten rakennusten ympäröimällä vilkkaalla aukiolla on useita kahviloita, jäätelökauppoja ja ravintoloita. Hallitsevin rakennuksista on kuitenkin länsiosassa sijaitseva barokkinen Nizzan katedraali (Cathédrale Sainte-Réparate). Alkuperäinen katedraali vihittiin tarkoitukseensa jo vuonna 1049, mutta nykyinen rakennus valmistui vuosina 1650-85. Sen viereen rakennettiin näkyvä kellotorni vuosina 1731–57.
Katedraalilta suuntasimme kohti linnavuorta (Colline du Château). Ylös kiivetessä näkymät vanhaan kaupunkiin paranivat koko ajan.
Aluksi tulimme Linnan hautausmaalle (Cimetière du Château). Vuonna 1783 perustetulla kalmistolla on 2 800 hautaa. Hautausmaa kiinnostaa kävijöitä paitsi historiansa, myös sieltä avautuvien mahtavien maisemien vuoksi.
Kiivetessämme yhä ylemmäksi tulimme vesiputoukselle (La Cascade du Château). 1800-luvulta peräisin oleva putous toimii pumpulla, joka nostaa alas valuneen veden uudelleen ylös.
Nizzan linna oli kukkulan huipulle rakennettu sotilaslinnoitus, josta oli näkymät Nizzan lahdelle 1000-luvulta 1700-luvulle. Sitä piiritettiin useita kertoja ennen kuin ranskalaiset joukot valtasivat sen vuonna 1705 ja tuhosivat linnan seuraavana vuonna Aurinkokuningas Ludvig XIV:n käskystä. Osa muureista ja linnan rauniot ovat vielä jäljellä.
Linnavuoren eteläosasta avautuvat näkymät vanhankaupungin lisäksi myös rantabulevardille ja satamaan.
Kukkulalta laskeuduimme vanhaankaupunkiin, jossa vähitellen valmistauduttiin illalliskattauksiin. Kävelimme oikeuspalatsin (Palais de Justice ) ja Palais Ruscan (1775) hallitseman Place du Palais de Justicen kautta Nizzan keskuspuistoon eli Promenade du Paillonille. Vuonna 2013 avattu 12 hehtaarin suuruinen viheralue erottaa kaupungin vanhan ja uuden osan toisistaan. Alueella on tuhansia puita, pensaita ja monivuotisia kasveja sekä Miroir d’eaun suihkulähdealue.
Satamasta vanhaan kaupunkiin ja Enkeltenlahdelle
Seuraavana päivänä teimme ensimmäisen junamatkan Monacoon, mutta sen jälkeen jatkoimme Nizzan kuvauksia. Lentoasemalta lähtevä raitiotie L2, joka siis pysähtyy asuntomme edustalla, johtaa Port Lympian satamaan. Niinpä hyppäsimme kyytiin ja ajoimme satamaan saakka. Päätepysäkkiä vastapäätä on Notre-Dame du Portin kirkko vuodelta 1853. Se on merkitty historialliseksi muistomerkiksi osana Place Île-de-Beautén 1800-luvun arkkitehtonista kokonaisuutta. Kirkon edestä bongasimme toisen Richard Orlinskin veistoksen, nyt valkoisen jääkarhun. Sataman yhdessä kulmassa on Giuseppe Garibaldin syntymäkoti.
Kuljimme sataman rantaa kohti vanhaa kaupunkia. Muistomerkkejä etapilla oli Stéphane Cipren alumiinisesta FIAT 500 -autosta Ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneiden muistomerkkiin ja #ILoveNICE -tekstiin, jonka yhteydessä on Richard Orlinskin sininen gorilla.
Itserakkauskyltiltä laskeuduimme Nizzan kuuluisalle Baie des Angesin (Enkeltenlahden) hiekkarannalle. Sen ja vanhankaupungin välissä kulkee Promenade des Anglais´n jatke Quai des États-Unis.
Rannan sijaan jatkoimme parin päivän takaista vanhan kaupungin kierrostamme. Sen tunnetuin katu on varmasti Cours Saleya valtavine ruoka- ja kukkamarkkinoineen. Markkinakatu onkin aina täynnä elämää, niin paikallisia kuin turistejakin.
Kukkatorin (Marché aux fleurs) historia alkaa vuodesta 1897, jolloin Nizzassa avattiin maailman ensimmäiset tukkukukkamarkkinat. Kun tukkukauppiaat olivat tehneet ostonsa, avattiin markkinat tavalliselle kansalle. Nykyään matkailijoita markkinoille vetää lähinnä kukkien väriloiston kuvaaminen. Suosittu ostokohde on laventelipussit ja -saippuat.
Ruokamarkkinat (Marché alimentaire) kojuineen ja ravintoloineen antavat mahdollisuuden kokeilla paikallisia erikoisuuksia, kuten pissaladièrea (sipuli-sardelli-oliivipiiras) ja soccaa (kikhernejauho-pannukakku).
Ruoka- ja kukkamarkkinat ovat auki tiistaista sunnuntaihin, mutta maanantaisin alueen valtaa antiikkitori (Marché aux puces). Hedelmä- ja vihannestori sulkeutuu jo 13:30, mutta kukkatori on auki 17:30 asti.
Jatkoimme Cours Saleyan jatketta poiketen kadun vastakkaisilla puolilla olevissa oopperatalossa ja Saint Francois de Paulen kirkossa. Vuonna 1885 avattu nykyinen Opéra de Nice tarjoaa oopperoita, baletteja ja klassisen musiikin konsertteja. Oopperaa vastapäätä sijaitseva myöhäisbarokkia ja uusklassismia edustava Église Saint-François-de-Paule on rakennettu vuosina 1733-75.
Kaupungintalon kohdalta käännyimme kohti Massénan aukiota. Värikäs Place Masséna on Nizzan pääaukio, jota reunustavat italialaistyyliset punaokraiset rakennukset. Sen ulkoasun suunnitteli Joseph Vernier vuosina 1843-1844. Uuden raitiotien valmistumisen myötä siitäkin on tullut entistä jalankulkuystävällisempi. Aukion eteläpäässä on espanjalaisen Alfred Janniot´n veistämä seitsemän metrin korkuinen Apollonin pronssipatsas suihkulähteineen, Fontaine du Soleil (Auringon lähde) vuodelta 1956. Uudempaa kuvanveistoa edustavat toisella reunalla sijaitseva Richard Orlinskin keltainen gorilla ja Jaume Plensan eri maanosia edustavat pylväiden päissä istuvat mieshahmot. Plensan vastaavia teoksia näimme kesän automatkallamme Andorra la Vellassa.
Place Masséna on vanhan ja uuden kaupungin välissä. Palasimme sieltä rannalle ja kävelimme Promenade des Anglais´ta länteen nykyään kasinohotellina toimivan art deco– tyylisen Palais de la Méditerranéen ohi rannan kuuluisille sinisille tuoleille. Niiden historia alkaa 1950-luvun alussa, jolloin rannalle tuotiin 800 tuolia, joilla istumisesta perittiin yhden frangin maksu. 1970-luvulla tuolit uusittiin ja niitä tilattiin 2 000 kappaletta. Tuoleista tuli niin suosittuja, että valtaosa niistä hävisi ihmisten koteihin. Jäljelle jääneet 300 tuolia hitsattiin yhteen ja pultattiin asfalttiin. Sinisistä tuoleista onkin tullut Nizzan symboli, joka on saanut oman muistomerkinkin (La chaise bleue de SAB) promenadille. Tuolin pienoismalleja ja muita oheistuotteita myydään matkamuistomyymälöissä.
Promenade des Anglais joutui Ranskan kansallispäivänä 14. heinäkuuta 2016 terrori-iskun kohteeksi, kun kuorma-auto ajoi väkijoukkoon. Iskussa kuoli 85 ja haavoittui 202 ihmistä. Palasimme terrori-iskun muistopaikoille vielä viimeisenä Nizzan päivänämme.
Kolmannen Nizzan päivämme iltana oli asuntomme edustalla olevassa Durandyn puistossa (Square Durandy) korttelijuhlat (Festin de Territoire). Puistossa oli aluksi monenlaista ohjelmaa ja myyntiä, mutta pääosan ohjelmasta käsitti Orchestre B.P.M:n kolmetuntinen konsertti.
Nizza tunnetaan myös upeista museoistaan, joista muutamiin tutustuimme matkamme jälkipuoliskolla. Teimme Nizzasta myös kolme junamatkaa muualle Côte d’Azurin alueelle, kaksi Monacoon ja yhden Antibesiin.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA 147 (enemmän tai vähemmän itsenäisestä) MAASTA: https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja:
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Sakuvasivusto - kuvia maista ja matkoilta:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
SAKUVAMATKOJA MAAILMALLA – aiempia matkakuvauksia:
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/https://sakuva.kuvat.fi/snmatkakuvaaja+2000/
SNmatkakuvaaja – blogipostauksia vuodesta 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani:
https://sakuva.wordpress.com/about/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista:
https://sakuvat.blogspot.com/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/ https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNmatkakuvaaja Facebookissa:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva Twitterissä:
https://twitter.com/sakuva
sakuvat Instagramissa:
https://www.instagram.com/sakuvat/
sakuvat Pinterestissä:
https://fi.pinterest.com/sakuvat/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772
SNmatkakuvaaja 
Joo, noita pisteitä tuli itsekin nyt ”pakosta” hyödynnettyä. Harmittava heikennys. Nizzaan on joskus ollut matka jo varattuna, mutta en lopulta sinnne päässyt. Jotenkin tuo on jäänyt kaivelemaan, vaikka sinällään kaupunki ei ehkä niihin omasta näköulmastani kiinnostavimpiin kohteisiin kuulukaan. Joten varmasti tulee kuitenkin kaupungissa käytyä.
TykkääTykkää
Nizza on mielestämme mainio kohde, ehkä aikaisemmin keväällä tai myöhemmin. Siellä on todella paljon nähtävää ja lisäksi sieltä on helppo tehdä retkiä sekä länteen että itään useaan kiinnostavaan ja kauniiseen kohteeseen.
TykkääTykkää