NIZZAN KULTTUURIA CIMIEZ´N TAIDEMUSEOISTA ENKELTENLAHDELLE

NIZZA & CÔTE D’AZUR 2023 osa 2
Blogin takana    SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
Edellinen postaus: RANSKAN SINISEN RANNIKON PÄÄKAUPUNKI NICE ELI NIZZA /
Matkan kuvat RANSKA 2023 /
Aiempia Ranskan kuvia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / RANSKA /

Kuvia 147 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA /
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia:
SNmatkakuvaaja / SNmatkakuvaaja 2000

Ranskan Rivieran (Côte d’Azur) matkamme Nizzan osuuden kolme viimeistä päivää olivat museopainotteisia. Museoita Nizzassa onkin Pariisin jälkeen toiseksi eniten Ranskassa. Mielestämme mielenkiintoisimmat niistä ovat Marc Chagallin ja Henri Matissen taidemuseot.

Musée National Marc Chagall – suosikkimuseomme Nizzassa.

Chagall-museolta ortodoksikirkolle

Musée National Marc Chagall on Nizzan suosikkimuseomme. Kävimme siellä jo ekalla matkallamme kesällä 1983. Se on myös maailmanlaajuisesti Nizzan tunnetuin museo, jossa on maailman suurin kokoelma taiteilija Marc Chagallin maalauksia, veistoksia ja piirroksia.

Chagall-museo sijaitsee Cimiez´n kukkuloiden eteläosassa mutta kävelymatkan päässä majapaikastamme. Museon ranskankielinen nimi kertoo, että se on valtion omistama. Chagall-museossa käyntimme osui 16.-17.9. Ranskassa vietettyihin Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin, jolloin museoon oli vapaa pääsy.

Nizzan 50-vuotias Marc Chagall-museo.

Venäjänjuutalais-ranskalainen taidemaalari Marc Chagall (oikealta nimeltään Moiše Segal) syntyi Vitebskissä Venäjän keisarikunnassa vuonna 1887. Surrealismiin usein yhdistetty Chagall on eräs 1900-luvun tunnetuimmista taiteilijoista. Hänen maalauksilleen ominainen värikkyys ja lämminhenkisyys on tehnyt niistä hyvin suosittuja (Wikipedia). Suurin osa Chagallin teoksista kuvaa kohtauksia raamatusta.

Marc Chagallin Paratiisi…
…ja Aatamin ja Eevan karkottaminen sieltä, molemmat vuodelta 1961.
Abraham ja kolme enkeliä valmistui vuosina 1960-66.

Museossa on viisi raamatun Laulujen laulu (eli Korkea veisu) -runon inspiroimaa, Chagallin vuosina 1957–1966 maalaamaa punasävyistä taulua, jotka on muutama vuosi sitten puhdistettu ja kunnostettu paljastaen niiden upeat värit.
Kolme viidestä Laulujen laulu -maalauksesta.

Taulujen ja veistosten lisäksi museossa on Chagallin maalaamia lasi-ikkunoita ja mosaiikkeja.

Auditorion ikkunamaalaukset kuvaavat maailman luomista.
Sininen ruusu on Chagallin vuonna 1964 Metzin Saint-Etiennen katedraaliin tekemän lasimaalauksen yksityiskohta. Chagallin vuonna 1970 museon puutarhaan tekemä mosaiikki Profeetta Elia ei nyt ollut nähtävissä, joten tässä kuva edelliseltä käynniltämme kesällä 1983.

Chagall-museolta kävelimme Länsi-Euroopan suurimmalle ortodoksiselle katedraalille. Nizzan Pyhän Nikolauksen ortodoksikatedraali rakennettiin 1902-1912 tarjoamaan riittävän kokoinen kirkko kasvavalle venäläiselle yhteisölle. Katedraalissa on värikkäät sipulikupolit ja runsas, koristeellinen sisustus. Nykyään tämä Ranskan kansallinen muistomerkki on Venäjän federaation omaisuutta ja on Moskovan patriarkaatin alainen.

Ortodoksinen Cathédrale Saint-Nicolas de Nice.

Paluumatkalla tulimme arkkitehti Guillaume Tronchet´n suunnittelemalle, vuonna 1931 valmistuneelle art deco -tyylin postitoimistolle, joka on kaupungin ainoa tiilirakennus.

Art deco- postitoimisto Nizzan Avenue Thiersillä.

Arkkitehtuurikirjoa Rue Berliozilta Avenue Thiersille.

Matisse-museon, Cemenelumin raunioiden ja Cimiez´n luostarin kokonaisuus

Nizzan toinen tunnettu taidemuseo, kunnallinen Musée Matisse sijaitsee Chagall-museon tavoin Cimiez´n kukkulalla, mutta majapaikastamme pitkähkön kävelymatkan päässä. Sinne eivät yllä kaupungin uudet raitiotiet, joten käytimme museomatkaan bussia. Vuonna 1963 avattu museo esittelee laajan kokoelman Henri Matissen töitä hänen koko uransa ajalta. Kokoelmaan kuuluu maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja valokuvia sekä Matissen kuvittama kirjakokoelma.

Matisse perusti André Derainin kanssa fauvismin nimellä tunnetun ekspressionistisen taidesuunnan ja oli vuodesta 1904 sen johtohahmo. Hän kehitti värikylläisen, koristeellisen ja sommittelua korostavan maalaustyylin. Hänen teoksissaan näkyvää on kukoistava ja rikas väritys (Wikipedia).

60-vuotias Musée Matisse kuuluu Nizzan kaupungin museoihin.
Matissen 1952-53 guassipaperista leikkaama Kukkia ja hedelmiä (4,10×8,70 m) museon aulassa.
Matisse suunnitteli vuonna 1946 Tahitin matkojensa innoittamana kaksi kuvakudosta, Polynesia, taivas ja Polynesia, meri, joka tässä kuvassa. Taivas-aiheinen työ on Ranskan lahjoituksena YK:n päämajassa New Yorkissa.
Matissen Myrsky Nizzassa vuosilta 1919-20.

1940-luvun Matissea, Asetelma granaattiomenoiden kanssa (1947) ja Roccaille-nojatuoli (1946).

Nyt (syyskuussa 2023) museossa oli Matisse années 1930 –näyttely, jossa oli hänen teoksiaan eri museoista vuosilta 1926-1939.

Matissen Nainen ja huntu on New Yorkin Modernin taiteen museosta (MoMA) ja Odaliski harmaissa housuissa  Pariisin Musée d’Orangeriesta. Molemmat ovat vuodelta 1927.

Museossa on esillä myös Matisselle henkilökohtaisesti kuuluneita esineitä.

Matissen Pohjois-Afrikasta tuomaa esineistöä.

Museo sijaitsee 1670-1685 rakennetussa huvilassa (Villa des Arènes), jossa Matisse asui elämänsä viimeiset vuosikymmenet.

Villa des Arènes.

Matisse-museon naapurissa on Nizzan arkeologinen museo (Musée d’Archéologie de Nice) ja alue. Nizzan alueella sijaitsi Rooman valtakunnan aikakaudella alueen pääkaupunki Cemenelum, jonka rauniot ovat yhä näkyvissä. Alueella on mm. amfiteatteri, kylpylöitä ja basilika. Raunioiden vieressä on Nizzan arkeologinen museo, joka kartoittaa Cemenelumin ja Alpes-Maritimes’n alueen elämää aina pronssikaudelta keskiajalle asti. Kokoelmissa on esillä keramiikkaa, kolikoita, koruja, työkaluja ja muita esineitä.

Cemenelumin amfiteatteri…

…ja roomalainen kylpylä.

Matisse-museon edustalta lähtee polku Cimiez´n luostarille (Monastère de Cimiez). Alun perin 800-luvulla perustettu fransiskaaniluostari käsittää nykyisen Notre Dame de l’Assomptionin kirkon 1400-luvulta ja fransiskaanimuseon 1500-luvun luostarirakennuksessa. Luostarissa oli valokuvanäyttely Ylistä ja siunaa, Pyhän Franciscus Assisilaisen luotujen ylistys.

Cimiez´n luostarin Notre Dame de l’Assomption.

Cimiez´n luostarin piha…

…ja valokuvanäyttely.

Luostarikokonaisuuteen kuuluu myös puutarha, josta on hyvät näkymät alas kaupunkiin sekä hautausmaa, jonne on haudattu mm. taidemaalarit Henri Matisse ja Raoul Dufy. Emme kuitenkaan ehtineet löytää heidän hautojaan ennen sateen alkamista. Sen laantumista odottelimme kirkossa, minkä jälkeen palasimme bussilla kävelymatkan päähän majapaikastamme.

Luostarin puutarhan kukkaloistoa.

Tännekin oli ilmestynyt Richard Orlinskin värikäs eläinhahmo.
Nizzan panoraamaa Cimiez´n kukkulalta.
Cimiez´n hautausmaa.

Masséna-museolta terrori-iskun muistopaikoille

Viimeisen Nizzan päivämme pääkohde oli Masséna-museo (Musée Masséna). Se sijaitsee Promenade des Anglais´n varrella uusklassisessa Villa Massénassa, joka rakennettiin vuosina 1898–1901 Marsalkka André Massénan pojanpojalle Victor Massénalle. Se on esimerkki belle époquen aikaisesta aristokraattisesta rakennuksesta.

Victorin poika testamenttasi Villa Massénan Nizzan kaupungille vuonna 1917 sillä ehdolla, että puutarha pysyy avoinna yleisölle ja huvilasta tulee museo. Museo avattiin vuonna 1921, joten se on jo yli satavuotias. Siinä on kolme kerrosta, joista pohjakerros esittelee villaa alkuperäisessä asussaan, ensimmäinen kerros (meikäläisittäin toinen) sisältää varsinaisen museon ja ylin kerros on omistettu vaihtuville näyttelyille. Sellaista ei kuitenkaan ollut siellä käydessämme, joten kerros oli suljettu.

Villa Masséna ja sen pääovi vastakkaisella puolella.

Masséna-museossa on esillä suuria maalauksia (muotokuvia, merimaisemia, taistelukohtauksia), veistoksia ja Stéphen Liégeardin käsin kirjoittama kirja Côte d’Azur. Tärkeä osa museossa on myös Napoleonilla ja hänen marsalkallaan André Massénalla (1758-1817). Molemmista löytyy myös veistos Rooman keisarina. Nizzalaissyntyinen André Masséna on kaupungin kansallissankari, jonka mukaan on nimetty mm. Nizzan pääaukio. Masséna-museon merkittäviä esineitä ovat Napoleon Bonaparten kuolinnaamio ja hänen ensimmäisen vaimonsa Joséphinen helmidiadeemi.

Villa Massénan Suuri galleria, jota hallitsee marmorinen Napoleon Rooman keisarina.
Masséna-museon toinen päähenkilö on nizzalaissyntyinen Napoleonin marsalkka André Masséna.
Villa Massénan Iso olohuone.

Napoleon I, Napoleon III ja keisarinna Eugénie Muotokuvasalissa.

Ruokasali.
Portaikossa on kaksi Massénan perhettä esittelevää freskoa.

Napoleonin kuolinnaamio ja Joséphinen helmidiadeemi.

Lisää Masséna-museon sankareita, keisarinna Joséphine, nizzalaissyntyinen Giuseppe Garibaldi ja André Masséna Rooman keisarina.

Museon keskikerroksessa esitellään myös Nizzan lomakaupunkihistoriaa vanhoin julistein…
…ja toisessa maailmansodassa tuhotun Crystal Casinon pienoismallilla.

Villa Massénan ympärillä on puisto, jossa sijaitsee Nizzan vuoden 2016 terrori-iskun uhrien muistomerkki (Jardin de la Légion d’Honneur). Illalla 14. heinäkuuta 2016, kun Promenade oli täynnä kansallispäivän juhlijoita ajoi kuorma-auto heidän päälleen. Terroristi-iskussa kuoli 86 ihmistä ja loukkaantui 458. Promenade des Anglais´lla on viime vuonna (14.7.2022) paljastettu Jean-Marie Fondacaron veistos Lahden enkeli (l’Ange de la baie) iskun uhrien muistolle.

Terrori-iskun uhrien muistopaikka.

Lahden enkeli Promenade des Anglais´lla.

Villa Massénan naapurina Promenade des Anglais´lla on legendaarinen Hôtel Negresco, jonka romanialainen Henri Negresco rakennutti vuonna 1912. Belle époquen barokkia edustavan rakennuksen pääarkkitehti oli Édouard Niemans, mutta mm. hotellin kuuluisa vaaleanpunainen torni on rakennusinsinööri Gustave Eiffelin käsialaa. Hotelli on yksi harvoista yksityisomistuksessa olevista hienoista hotelleista. Rakennus on luokiteltu historialliseksi monumentiksi vuonna 2003.

Hôtel Negresco.

Jatkoimme promenadia kohti vanhaa kaupunkia. Poikkesimme Restaurant Balthazarin terassille syömään, mutta yllättäen alkanut kaatosade pakotti siirtymään sisätiloihin.

Fish and chipsit Socca Bièra Blonde –paikallisoluella.

Viimeisen matkapäivämme viimeinen kohde oli toinen käyntimme Nizzan pääaukiolla Place Massénalla, jolta palasimme lähikahvilamme kautta pakkaamaan aamun paluulentoa varten.

Vielä käynti vanhankaupungin rajalla eli Massénan aukiolla…

…jossa muiden matkailijoiden tavoin kuvasimme vielä kerran (meillä viidennen) Richard Orlinskin eläinhahmoa, nyt keltaista gorillaa. Kaikesta tästä huolimatta ei Orlinski noussut kovin korkealle kuvanveistäjien rankinglistallamme.

Viimeiset café au lait´t ennen lentoasemaa kulmakahvilassamme.

Nice-Villen rautatieasema ja Notre-Dame

Teimme Nizzasta kolme junamatkaa Côte d’Azurin rannikkoa itään ja länteen. Kaupungin päärautatieasema (Gare de Nice-Ville) sijaitsi kävelymatkan päässä asunnostamme. Arkkitehti Louis-Jules Bouchot´n suunnittelema, ranskalaista renessanssia (Ludvig XIII:n tyyli) edustava asema valmistui vuonna 1867. Asemaa on uusittu useita kertoja, mutta se on aina säilyttänyt alkuperäisen tyylinsä Arlesin kiviveistoksineen ja teräskattoineen.

Gare de Nice-Ville. Syys-lokakuussa Nizzan katukuvaa hallitsivat Rugby World Cup 2023:n mainokset.

Teräskattoista asemalaituria.

Kerran asemalta palatessamme poikkesimme Notre-Dame de Nicen kirkkoon. Vuosina 1864–1868 rakennettu kirkko on Nizzan suurin. Sen rakentaminen on saanut innoituksensa Angers´n katedraalista (kuva 2003). Kaupungille haluttiin luoda ranskalainen ilme sen jälkeen, kun Nizzan alue oli liitetty Ranskaan. Tuohon aikaan goottilaisten rakennusten katsottiin edustavan ranskalaisen tyylin ihannetta, jota edustavat muun muassa kaksi neliönmuotoista tornia, joiden korkeus on 65 metriä. Lisäksi itäistä julkisivua hallitsee suuri ruusuikkuna, jossa kuvataan Neitsyt Marian taivaaseenastumista. Vuonna 2020 kirkkoon tehtiin terroristihyökkäys, jossa kuoli kolme ihmistä.

Notre-Dame de Nice.

Kulttuurikaupungin pestyt kasvot

Meitä hämmästytti miten paljon raitiotielinjojen rakentaminen voi elävöittää kaupunkikuvaa. Ensimmäisenä tulee mieleen kotipuistomme Square Durandy. Nykyisen viehättävän puiston paikalla oli ennen raitiotielinja 2:n valmistumista vain tyhjä tontti, jollaisena se on edelleen (marraskuussa 2023) nähtävissä Google Mapsin satelliittikuvaversiossa.

Square Durandy ratikka-asemalta kirjastolle. Keskustassa ratikka 2 kulkee maan alla.

Uudet ilmeet ovat saaneet myös Nizzan tärkeät aukiot Place Giuseppi Garibaldi ja Place Masséna. Molemmat on nykyään varattu vain jalankulkijoille ja raideliikenteelle. Netistä löytyy muutaman vuoden takaisia kuvia, joissa iso osa aukioista on autojen parkkipaikkoja.

Ratikka 1 kulkee maanpäällä, tässä Massénan aukiolla.

Aikoinaan Nizzan vanhan ja uuden kaupungin erotti toisistaan Paillon-joki. Joki oli arvaamaton ja sen tulviminen koettiin uhaksi kaupunkilaisille. Niinpä se vähitellen peitettiin näkyvistä, mutta se virtaa edelleen kaupungin alla laskien Enkeltenlahteen. Parikymmentä vuotta sitten joen peittämää Promenade du Paillonia alettiin kunnostaa viihtyisäksi kaupunkilaisten olohuoneeksi. Työ valmistui kymmenen vuotta sitten vuonna 2013. Sillä on suuria viheralueita, palmu- ja appelsiinipuita ja valtava suihkulähdeaukio. Viherpuisto käsittää  yhteensä 12 hehtaarin suuruisen alueen ja sen muoto noudattelee entisaikojen joen uomaa. Sielläkin liikkuvat jalankulkijoiden lisäksi vain raitiovaunut.

André Massénan patsas vuodelta 1869 La Coulée Verten puistossa, joka on osa Promenade du Paillonia.

Raitiolinjan 2 toisen päätepysäkin tulo Lympian satamaan ja alueen kunnostustyöt ovat tehneet satama-alueestakin entistä houkuttelevamman käyntikohteen.

Metroratikka 2 nousee maan pinnalle vasta pääteasemallaan Port Lympiassa.

Muistikuvat 1980-luvun Nizzasta eivät ole kovin vehreitä tai värikkäitä. Nyt uudet puistot ja maalatut rakennukset antoivat kaupungista huomattavasti positiivisemman kuvan. Nyky-Nizza onkin hyvin viehättävä kaupunki.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA 147 (enemmän tai vähemmän itsenäisestä) MAASTA: https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja:
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
Sakuvasivusto - kuvia maista ja matkoilta:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ 
SAKUVAMATKOJA MAAILMALLA – aiempia matkakuvauksia:
https://sakuva.kuvat.fi/blog/ 
SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/https://sakuva.kuvat.fi/snmatkakuvaaja+2000/
SNmatkakuvaaja – blogipostauksia vuodesta 2015: 
https://sakuva.wordpress.com/
Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani
https://sakuva.wordpress.com/about/ 
OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista
https://sakuvat.blogspot.com/ 
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi): 
https://sakuva.blogspot.fi/
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA: 
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä: 
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/ https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNmatkakuvaaja Facebookissa: 
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel 
@sakuva Twitterissä: 
https://twitter.com/sakuva
sakuvat Instagramissa: 
https://www.instagram.com/sakuvat/
sakuvat Pinterestissä: 
https://fi.pinterest.com/sakuvat/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä 
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa 
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa 
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa 
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi 
https://mtp.travel/users/13772

2 kommenttia artikkeliin ”NIZZAN KULTTUURIA CIMIEZ´N TAIDEMUSEOISTA ENKELTENLAHDELLE

    1. Kiitos kommentista. Chagallin ja Matissen museot Nizzassa ovat lähes must, jos aikaa on riittävästi. Mikäli pitää valita, ottaisimme varmaan Chagallin museon, joka on aika kompakti. Massénan museo puolestaan limittyy monin tavoin Nizzan historiaan. Ensi kertaan jäivät vielä mm. Nizzan nykytaiteen museo (MAMAC) ja Valokuvataiteen museo. Kaupunkilomaan onkin helpompi yhdistää museoita kuin automatkoihin.

      Tykkää

Jätä kommentti