Hoh River Olympicin kansallispuiston Hoh Rain Forestissa 2011, autonamme Chevrolet Cruze.
SAKUVA.KUVAT.FI / Mistä maista juttuja ja kuvia? / SAKUVAMAAT
Väitetään, että Yhdysvallat on rakennettu yksityisautoilulle. Tuskin asia ihan niin mustavalkoinen on, mutta kieltämättä miellyttävä autoilumaa se on. Liikenne suurkaupunkien ulkopuolella on melko rauhallista, nopeudet säädeltyjä ja päinvastoin kuin Euroopassa, niitä myös noudatetaan. En myöskään ole USAssa koskaan kokenut Euroopan moottoriteille ominaista aggressiivisuutta (varsinkin ahtamattomalla dieselillä ajaessa).
Tähänastisista Yhdysvaltain matkoistamme neljä on perustunut vuokra-autoiluun ja pian alkaa viides road tripimme Pohjois-Amerikassa.
Kaliforniaa ja vähän Nevadaakin 1999
Maailmanympärimatkamme viimeinen kohde kesällä 1999 oli Kalifornia. Fidžiltä lensimme Los Angelesiin, josta automatkamme alkoi. Aluksi ajoimme Nevadan Las Vegasiin, emme pelataksemme vaan kuvataksemme. Homma ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Pääkamerani suljin oli vahingoittunut Fidžillä mutta teeskenteli ehjää. Filmikamera-aikaa kun elettiin, paljastui asia vasta kotona. Kun suljin lakkasi kokonaan toimimasta, otin kakkoskameran esiin ja niinpä ehjiä kuvia on Kalifornian osuuden jälkipuolesta.
Hollywoodista, Las Vegasista ja Big Surista tallentui filmille vain sen verran kuin repsottava suljin salli.
Las Vegasista ajoimme Tyynenmeren rannalle ja Big Suria pohjoiseen mahtavia maisemia kuvaten vaatimattomin tuloksin. Hollisterissa se sitten tapahtui; uudehkon Pentax Z-1p -kameran suljin irtosi kokonaan eikä ollut enää kuvaavinaankaan. Varakamerana ollut luotettava Pentax-klassikko LX pääsi taas työhön. Edessä oli matkan mahtavin luontokohde Yosemiten kansallispuisto, jonka henkeäsalpaavat maisemat nyt tallentuivat filmille. Sama onni kohtasi myös Kalifornian suosikkikaupunkiamme San Franciscoa, josta suora paluulentomme Helsinkiin tapahtui.
Kun lähdimme Hollister Innistä Kalifornian teille, oli käytössä myös toimiva kamera. Allamme oli Yhdysvaltain silloin myydyimmän automerkin Toyota Corolla.
Yosemiten kansallispuisto ja San Francisco olivat onneksemme siinä vaiheessa matkaa kun muistikuvien lisäksi tallentui myös diakuvia.
Legendaarinen Route 66 Chicagosta Los Angelesiin 2009
Cadillac Ranch Teksasissa kuuluu Route 66:n tunnetuimpiin maamerkkeihin.
Kymmenen vuotta ensimmäisen jenkki-road tripimme jälkeen ajoimme monivuotisena haaveenamme olleen Valtatie 66:n niiltä osin kuin se vielä on ajettavissa. Pilvenpiirtäjien kotikaupungista Chicagosta lähteneellä tiellä oli suuri merkitys lännen asuttamisessa. 2 448 mailia (3 940 km) pitkä tie johti kahdeksan osavaltion läpi Los Angelesiin ja Santa Monican rannalle. Saksan autobaanojen innoittamat nelikaistatiet tulivat Yhdysvaltoihinkin ja vanha ”äititie” jäi suurimmalta osaltaan sen korvanneen Interstate 40:n alle. Nyt näitä ylijäämäpätkiä on kunnostettu nostalgiatieksi.
Chicagon pilvenpiirtäjiä seurasi Lincolnin 200-vuotispäivää juhlinut Springfield ja Saint Louis Eero Saarisen Lännen portteineen (Gateway Arch).
Matkan vanhinta Amerikkaa olivat intiaanien muinainen Cahokia Illinoisissa ja Petrified Forestin kansallispuiston kivettyneet puut Arizonassa.
Reitin varrella on monia virallisia ja epävirallisia museoita. Osavaltiokohtaisista Route 66 -museoiden rajallisten aukioloaikojen vuoksi ehdimme tutustumaan laajemmin vain Oklahoman museoon. Yksi mielenkiintoisimmista epävirallisista museoista oli Gary Turnerin huoltoasema- ja korjaamomuseo, jossa kuulimme myös monia mielenkiintoisia juttuja Route 66:n vaiheista.
Route 66 -nostalgiakohteita on pitkin matkaa, eniten lännessä ja varsinkin Arizonassa, kuten nämä Holbrookissa ja Hackberryssä.
Rumaksi ankanpoikaseksi nimeämämme Dodge Caliber SXT vei meitä niin vanhaa kuin uuttakin reittiä idästä länteen. Vanhan reitin varrella oli vielä paljon entisöitävää jäljellä, kuten tämä huoltoasema sinne unohtuneine autoineen Teksasissa.
Teimme reitiltä myös tietoisia syrjähyppyjä. Ensimmäinen vei Santa Festä toimivaan ja yleisölle auki olevaan Taos Pueblon intiaanikylään. Toinen poikkeama oli sata kilometriä reitiltä pohjoiseen sijaitseva Monument Valley, jonka maisemat ovat tulleet meilläkin olohuoneisiin lännenfilmien myötä. Reitiltä sivussa on myös maailman ehkä tunnetuin luontokohde Grand Canyon ja kasinokaupunki Las Vegas.
Santa Fe sijaitsee Route 66:n yhden haaran varrella, mutta UNESCOn maailmanperintökohteeksi valittu Taos Pueblo sieltä Rio Granden vartta pohjoiseen on jo reitin ulkopuolella.
Tie Route 66:lta lännen filmien Monument Valleylle vie ankeiden navajoreservaattien läpi.
Grand Canyon ja Las Vegas olivat ensimmäiset kamerarikon jälkeiset uusintakuvaukset matkallamme.
Grand Canyonilta alkoivat kamerarikon jälkeiset uusintakuvaukset. Matkamme viimeinen kohde oli Los Angeles ja majapaikkamme sijaitsi Hollywoodissa.
Kielletty Los Angeles: Los Angelesin Pershing Square, jossa poliisin mukaan järjestelmäkameralla kuvaaminen on kielletty. Hänen mukaansa sallittuja ovat vain kompakti- ja kännykkäkamerat. Kuvauskiellon syynä saattavat olla aukion läheisyydessä majailevat hyvinvointivaltion unohtamat kansalaiset, joiden kuvien ei haluta leviävän ympäri maailmaa.
Hollywoodin eri puolet; Michael Jacksonin ruuhkainen tähti Walk of Famella heti hänen kuolemansa jälkeen ja Kassi-Alma, joka Hollywoodissakaan ei ole roolihahmo.
OBJEKTIIVISSA MAAILMA objektiivin takana sakari niemi
Route 66 -matkakertomus: ÄITITIETÄ CHICAGOSTA LÄNTEEN on OBJEKTIIVISSA MAAILMA -sivulla ja pdf-muodossa kotisivuni kansiossa SNmatkakuvaraportteja: Route 66 ÄITITIETÄ CHICAGOSTA LÄNTEEN.
Vuosien 1999 ja 2009 road trip -kuviani kotisivuni KUVAT -kansiossa: YHDYSVALLAT.
Pacific Northwest ja mahtavat kansallispuistot 2011
Kolmannen Pohjois-Amerikan road tripimme alku- ja päätepiste oli Seattle Washingtonin osavaltiossa. Parin Seattle -päivän jälkeen alkoi road tripimme aluksi Olympicin kansallispuistoon ja Tyynenmeren rannalle.
Seattlen Pike Place Market ja Tyynenmeren Ruby Beach Olympicin kansallispuistossa.
Oregonin Portlandin jälkeen suuntasimme taas itään kohteina Wyomingin mahtavat Grand Tetonin ja Yellowstonen kansallispuistot. Mieliin jäivät niin Grand Tetonin lumihuiput kuin Yellowstonen kuumat lähteet ja eläimet.
Oregonin Portlandin Chinatownin portti ja Grand Tetonin huippu kansallispuistossaan.
Yellowstonen biisoni vain tahtoo kertoa kuka tänne tuli ensin. Kansallispuiston tunnetuin geysir on Old Faithful.
Matkamme jatkui pohjoiseen Waterton-Glacierin kansainväliseen rauhanpuistoon Yhdysvaltain ja Kanadan välisen rajan molemmin puolin. USAn Glacierin kansallispuistossa ei vielä kesäkuussa kaikkia reittejä ollut avattu, mutta mahtavat maisemat kyllä tallentuivat muistikorteille.
Glacierin kansallispuiston keskiosa oli vielä kesäkuun lopulla suljettu, joten Jacksonin jäätikölle piti kiertää ulkokautta.
Ylitimme valtakunnanrajan pienellä kansallispuiston sisäisellä raja-asemalla tullen Kanadan puoleiseen Waterton Lakesin kansallispuistoon. Ikimuistoinen kokemus oli tavata tien varressa poikasineen tallusteleva karhuemo. Sitä näytti kiinnostavan vain voikukkien syönti, mutta poikaset innostuivat esittelemään kiipeilytaitojaan.
Karhuemo poikasineen ja Red Rock Canyon Waterton Lakesin kansallispuistossa.
Kanadan puolella tutustuimme kansallispuiston jälkeen intiaanien 10 000 vuotta vanhaan biisonien joukkotappopaikkaan Head-Smashed-In Buffalo Jumpiin ja Calgaryn kaupunkiin. Ajo jatkui Kanadan Kalliovuorten kansallispuistojen kautta Vancouveriin, joka oli matkamme viimeinen kohde ennen paluuta Seattlen lentokentälle.
Head-Smashed-In Buffalo Jumpin museo intiaanioppaineen ja Calgaryn Stephen Avenue -kävelykatu Albertassa.
Lake Louise ja Victorian jäätikkö Banffin kansallispuistossa ja Yoho-joki Fieldissä Yohon kansallispuistossa, molemmat Kanadan Kalliovuorilla, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.
Vancouverin Gastownin höyrykello ja alkuperäiskansan tanssiesitys kansallispäivän juhlassa.
OBJEKTIIVISSA MAAILMA objektiivin takana sakari niemi
Matkan kuvavoittoinen kertomus LUOTEIS-AMERIKAN JYLHÄT KUVAKULMAT on OBJEKTIIVISSA MAAILMA -sivulla ja pdf-muodossa kotisivuni kansiossa SNmatkakuvaraportteja: LUOTEIS-AMERIKAN JYLHÄT KUVAKULMAT. Matkan kuvat niin Yhdysvalloista kuin Kanadastakin kotisivuni KUVAT -kansiossa: LUOTEIS-AMERIKKA 2011.
Floridaa Miamista etelään 2015
Miami Beachin art decoa nostalgia- ja ökyautoineen. Little Havannan parturissa yritetään olla kuubalaisempia kuin kuubalaiset itse.
Viimeisin ja ajallisesti lyhin road tripimme USAssa oli pari vuotta sitten, kun Karibian risteilyn bonuksena ajelimme Miamista Evergladesin kansallispuistoon ja Florida Keysin saariryhmän päätepisteeseen Key Westiin.
Keväällä kansallispuistossa oli ennen kaikkea runsaasti lintuja mutta myös kuuluisia alligaattoreita uiskenteli vedessä ja lökötteli rannalla. Evergladesin kansallispuistoa ympäröi miccosukee-intiaanien alue. Alkuperäiskansan edustajat ovat aktiivisesti mukana alueen turismibisneksessä mm. järjestämällä rämeajeluita.
Evergladesin kansallispuistossa riitti kuvattavaa.
Miccosukeet järjestävät rämeveneajeluja kansallispuiston rajamailla.
Florida Keysin saariryhmän halki kulkee US 1 -tien eteläisin osa Overseas Highway ylittäen 42 siltaa päätyen Yhdysvaltain eteläkärkeen Key Westissä.
Evergladesin kansallispuistosta Chevrolet Sonic LT vei meidät Overseas Highwaylle. Tässä sen Seven Miles Bridge.
Key Westistä alkaa (tai päättyy) niin Yhdysvaltain ykköstie kuin koko manner-USAkin.
SNmatkakuvaaja -blogin ensimmäiset postaukset tulivat kevään 2015 Karibian risteilyltä ja Etelä-Floridan road tripiltä. Miamia mm postauksissa MIAMISTA COZUMELILLE ja MIAMI RIVERISTÄ LITTLE HAVANAAN. Road trip -postaukset: MICCOSUKEET JA EVERGLADESIN KANSALLISPUISTO ja FLORIDA KEYS. Matkan Florida-osuudesta on kotisivun SNmatkakuvaraportteja.pdf -kansiossa kokoomajuttu FLORIDAA MIAMISTA ETELÄÄN.
Kaakkoista USAa New Yorkista New Orleansiin
Nyt on edessä viides road tripimme Pohjois-Amerikassa. Muutaman NYC-päivän jälkeen alkaa ajomatkamme JFK:n kentältä etelään. Sitä voisi kutsua Appalakkien kiertomatkaksi, sillä vuorijonon molempia puolia on tarkoitus ajella. Aluksi on maan kait tunnetuimpien kaupunkien New Yorkin ja Washingtonin päivitykset parin vuosikymmenen takaa. Silloin matkasimme niiden välin junalla, joten kaupunkien välialueet jäivät näkemättä. Nyt kun alla on auto, on tarkoitus katsoa ainakin UNESCOn maailmanperintökohteisiinkin kuuluva Independence Hall Philadelphiassa Pennsylvaniassa.
Manhattanin eteläinen pilvenpiirtäjäprofiili vuodelta 1996 ei enää vastaa tätä päivää. Eka kerran jenkkipoliisit puuttuivat kuvauksiini Washingtonissa, kun kuvasin Valkoista taloa. Nousin puoli metriä korkealle kivelle saadakseni paremman perspektiivin. Silloin soivat pillit ja poliisit juoksivat luokseni kieltäen toimeni. Kun kysyin, eikö Valkoista taloa saa kuvata, vastasivat he, että kyllä saa, mutta voin pudota kiveltä ja loukata itseni. Silloin muistin amerikkalaisen unelman yhden vaihtoehdon: loukata itsensä ja saada huomattavat vahingonkorvaukset, vaikka muutama kylkiluu katkeaisikin.
Majoitusvarauksia ei Washingtonin jälkeen ole tehty, sillä Yhdysvalloissa on lähes kaikissa (ainakin suuremmissa) risteyksissä kilpailevia motelleja. Seuraavaksi kohteena on pari idyllistä pienempää kaupunkia, presidentti Thomas Jeffersonin ja maailmanperintökohteiden Charlottesville ja Asheville, joka on portti matkamme pääluontokohteeseen Great Smoky Mountainsin kansallispuistoon, joka sekin UNESCOn suojeluksessa. Tätä kirjoittaessa siellä on reittejä suljettu tulipalojen ja myrskyvahinkojen vuoksi, joten tilanteen kehitystä pitää seurata.
Jylhien ja mahtavien (toivottavasti) kuvakulmien jälkeen on vuorossa monta musiikin mekkaa, jazzin New Orleans, bluesin ja rockin Memphis Elviksen Gracelandeineen ja kantrin Nashville. Samalla suunnalla on myös pari mielenkiintoista maailmanperintökohdetta, intiaanien ikivanha Poverty Point ja Mammoth Caven kansallispuiston luolasto, joille toivoisi riittävän aikaa. Täältä on kuitenkin vielä muutaman päivän ajomatka takaisin New Yorkin JFK:n kentälle. Ajokilometrejä suunnitellulla reitillä on noin 5 000, maileja sentään vähemmän.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA YLI 120 MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/
SNmatkakuvaaja 