SILKKITIEN XI’AN MUURIEN JA TERRAKOTTA-ARMEIJAN SUOJASSA

Kiinan ja Tiibetin matkan 2018 aiemmat postaukset: PEKINGIN TOP 3 -MAAILMANPERINTÖKOHTEIDEN PÄIVITYS / LHASA EXPRESS – JUNAMATKA PEKINGISTÄ TIIBETIIN / TIIBETIN PYHÄ PÄÄKAUPUNKI LHASA / matkan kuvat: KIINA & TIIBET 2018 / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Shaanxin maakunnan pääkaupunki Xi’an oli ollut keisarillinen pääkaupunki yli tuhannen vuoden ajan. Se oli aikoinaan silkkitien alkupiste ja maailman suurin kaupunki. Xi’anin mahtavat kaupunginmuurit ovat Kiinan parhaiten säilyneet ja yksi antiikin maailman suurimmista sotilaallisista puolustusjärjestelmistä. Jo muurit ja kaupungin monet tornit ja temppelit sekä muslimikorttelin Suuri moskeija tekevät siitä mielenkiintoisen käyntikohteen. Maailman otsikoihin kaupungin nosti kuitenkin vuonna 1974 löydetty valtava terrakotta-armeija.

Xi’anin kaupunginmuurit ovat Kiinan parhaiten säilyneet.

Hotellimme sijaitsi muurien ympäröimässä vanhassa kaupungissa lyhyen kävelymatkan päässä sen keskeisestä Kellotornista, jota autojonot kiertävät yötä päivää. Laajan aukion toisessa päässä on toinen merkittävä rakennus Rumputorni. Niiden välinen aukio onkin nimetty Kello- ja Rumputornien aukioksi. Tämä ympäristö laajoine basaareineen muodostaa muslimikorttelin, jonka keskus on Suuri moskeija. Kiertelimme tätä aluetta tulopäivänämme.

Vanhan kaupungin Kellotornia kiertää loputon autojono.

Vanhaa kaupunkia Rumputornille.

Muslimikorttelin basaaria.

Jokaiselle jotain.

Seuraavan päivän ohjelma alkoi tutustumisella maakunnan päänähtävyyteen, neljänkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Kiinan ensimmäisen keisarin terrakotta-armeijaan. Tämä 8000 yksilöllistä sotilaspatsasta ja satoja hevosia käsittävä armeija löydettiin 1974, kun maanviljelijä kuivana kesänä etsi uutta kaivonpaikkaa. Löydöt kohahdutti koko maailmaa ja edelleen jatkuva kaivaminen ja niiden ympärille rakennettavien museohallien teko alkoi.

Suuren hallin sisäänmeno.

Terrakottasotilaat ovat kiertäneet myös maailmalla. Ensi kertaa tutustuimme niihin Tukholman Itäaasialaisen museon näyttelyssä Kejsarens armé vuonna 1984. Siellä valokuvaaminen oli kielletty, mutta Sevillan EXPO 92 -maailmannäyttelyyn saapuneet muutamat terrakottasoturit poseerasivat kaikille näyttelylipun lunastaneille. Suomessa terrakotta-armeijan sotilaita oli nähtävillä vuonna 2013 Tampereen Vapriikin näyttelyssä Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet. Tässä näyttelyssä emme käyneet. Aiemmin oli valokuvaaminen Xi’aninkin museossa kielletty ja vanhat matkaoppaat varoittivat rikkomasta kieltoa. Olinkin positiivisesti yllättänyt, kun nyt sain kuulla, että tämä kuvauskielto oli kumottu.

Tukholman näyttelyn opaskirjan välistä löytyi Helsingin Sanomissa 5.12.1984 julkaistu artikkeli näyttelystä. Sen mukaan Ruotsi oli ensimmäinen Euroopan maa joka sai näyttelyn. Sieltä se jatkoi Euroopan kierrostaan muihin maihin. Ikävä kyllä näyttely menee Suomelta sivu suun, todetaan artikkelissa. 29 vuotta myöhemmin se saatiin vihdoin Suomeenkin.

Ensimmäiset kuvani terrakottasotilaista sain Kiinan paviljongissa Sevillan maailmannäyttelyssä kesällä 1992.

Yhdistyneen Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huangdi (221–210 eaa) rakennutti tämän valtaisan terrakotta-armeijan suojaamaan hautaansa. Aiemmin keisareiden haudoissa oli käytetty ihmisuhreja mutta Kiinan heimojen välisissä sodissa oli väestökato ollut niin suuri, ettei ihmisiä enää riittänyt uhrattaviksi keisarin hautaan. Patsaat tehtiin mahdollisimman inhimillisen näköisiksi ja kaikilla oli eri kasvonpiirteet. Sotilaat olivat kirkkaan värisiä, mutta ne menettivät värinsä esiin kaivamisen jälkeen.

Keisari Qin Shi Huangdin mausoleumimuseossa, kuten terrakottamuseon virallinen nimi kuuluu, on kolme patsaiden kaivantohallia ja lisäksi näyttelyhalli eli museorakennus.

Ikoninen kuvakulma terrakotta-armeijan suureen halliin.

Ensimmäinen kaivantohalli (Pit No.1) on suurin ja sisältää 6000 sotilasta ja hevosta, joista esillä on 2000. Sotilaat on ryhmitelty joukko-osastoittain ja ne oli varustettu pronssiasein. Vierailujärjestys on yleensä sellainen, että ykköshallista mennään kolmoshalliin (Pit No.3). Se on alueen pienin osasto käsittäen vain 72 sotilasta ja hevosta. Sen oletetaan olleen terrakotta-armeijan esikunta. Kakkoshallissa (Pit No.2) on noin 1300 sotilasta ja hevosta, joista viisi on nähtävissä läheltä, polvistunut ja seisova jousimies, ratsumies ja hevonen, keskitason upseeri sekä kenraali.

Kolmoshallin sotilaita.

Kakkoshallin polvistunut jousimies.

Neljäs mielenkiintoinen käyntikohde on museo, jonka vetonauloina on kaksi pronssista vaunuvaljakkoa. Hallissa on myös sotilaiden alkuperäisiä pronssiaseita.

Näyttely- ja museohalli.

Pronssivaunut.

Ennen paluuta vanhaan kaupunkiin kävimme Xi’anin Silkkitiemuseossa. Tästä legendaarisesta reitistä kertovan osaston lisäksi museoon kuului myös silkin tuotantoa käsittelevä osasto sekä tietysti silkkituotteiden myymälä. Lounaan nautimme museon ravintolassa.

Xi’anin Silkkitiemuseo.

Silkin tuotannon esittelyä.

Edellisiltaisen muslimikorttelikierroksen jatkoksi tutustuimme vielä Suureen moskeijaan, joka kuuluu vanhan kaupungin päänähtävyyksiin. Tämä neljän pihan ympärille muodostunut rakennuskokonaisuus on Kiinan suurin ja yksi tärkeimmistä moskeijoista. Se perustettiin jo vuonna 742, mutta nykyiset rakennukset ovat 1300-luvulta.

Suuren moskeijan muistoportti.

Moskeijan minareetti muistuttaa buddhalaista pagodaa.

Turkoosikattoinen rukoushalli.

Rukoushalliin sisälle ei vierailijalla ole pääsyä.

Viimeisen Xi’anin iltamme vietimme Kaupunginmuurin puistossa Eteläportin ympäristössä. Muuria kiertää veden täyttämä vallihauta ja niiden välinen alue muodostaa edellä mainitun puiston. Aamuvoimisteluna tunnetun taijin harrastajat ovat laajentaneet sen myös iltavoimisteluun. Areenana heillä oli Eteläportin länsipuoli, kun taas nuoriso viihtyi paremmin portin itäpuolisessa osassa puistoa. Puiston suuret screenit näyttivät meneillään olleen jalkapallon maailmanmestaruuskisan otteluita.

Kaupunginmuurin eteläistä vallihautaa.

Taiji-iltavoimistelua Kaupunginmuurin puistossa.

Jalkapallon MM-kisat näkyivät Xi’anissakin, vaikkei kiinnostus järin suurelta vaikuttanutkaan.

Xi’anin sanotaan olevan historialliselta anniltaan toiseksi mielenkiintoisin kiinalaiskaupunki Pekingin jälkeen. Tähänastisen kokemukseni pohjalta olen valmis yhtymään näkemykseen, vaikka monia vanhoja kiinalaiskaupunkeja vielä on kokematta.

Shoppailijan Xi’ania Kellotornin aukiolla.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 140 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

 SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/