Edelliset postaukset: PEKINGIN TOP 3 -MAAILMANPERINTÖKOHTEIDEN PÄIVITYS / NELJÄS MATKA PEKINGIIN / Matkan kuvat: KIINA & TIIBET 2018 / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA
Toisen Pekingin päivän päätteeksi siirryimme Läntiselle rautatieasemalle, josta Lhasa Express, maailman korkeimmalla kulkeva junayhteys, lähti iltakahdeksalta. Matkaa Pekingistä Lhasaan on rautateitse 3757 kilometriä, jostaTiibetin radan osuus (Xiningistä Lhasaan) on 1972 kilometriä. Sen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1984, loppuosa vasta vuonna 2006. Rata on tärkeä etenkin Kiinalle, tiibetiläiset sen sijaan ovat vastustaneet sitä. Aikaa koko matkalle kuluu runsaat 40 tuntia.
China Tibet Train Toursin kotisivun mukaan junassa on kahdenlaisia vaunuja, ensimmäisen luokan neljän vuoteen soft sleeper -vaunuja ja toisen luokan kuuden vuoteen hard-sleeper -vaunuja. Edellisten tarjonta lienee vähäistä, sillä ne on yleensä loppuunmyyty jo hyvissä ajoin. Niinpä meidänkin hyttimme oli ahdas ja kovavuoteinen. Vuoteet olivat kapeita lavereita kolmessa kerroksessa. Korkeuskin seuraavan kerroksen laveriin oli aivan liian pieni. Vuoteella tuskin pääsi kääntymään. Suomalaisten makuusijat olivat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa, omani jälkimmäisessä. Sinne pääsi juuri ja juuri hivuttautumaan mutta ylävuoteille pääsy vaati jo akrobaatin lahjoja, sillä mitään tikkaita ei vaunussa ollut, vain tapit molemmilla puolilla. Hyttimme ylävuoteilla majoittui nuori kiinalainen pari. Hytissä ei myöskään ollut lainkaan ovia. Käytävällä oli yksi reikä lattiassa -tyypin vessa ja kolme lavuaaria sen ulkopuolella.
Junayhtiön kotisivun mainitsemien hyttien lisäksi junassa oli myös istumavaunuja. Yksi tällainen oli oman vaunumme ja ravintolavaunun välissä. Sen ovet pidettiin lukittuina, mutta vartija avasi ne tarvittaessa. Ravintolavaunun tarvetta vähensi käytävällä jatkuvasti liikkuneet myyntikärryt. Lisäksi vaunusta oli saatavissa kuumaa vettä.
Runsas pari tuntia junan lähdön jälkeen oli lyhyt pysähdys Pekingiä joka puolelta piirittävän Hebein maakunnan pääkaupungissa Shijiatzhuangissa ja heti vuorokauden vaihduttua Shanxin maakunnan pääkaupungissa Taiyuanissa. Aamun valjettua saavuimme etuajassa Ningxian hui-kansan autonomisella alueella sijaitsevaan Zhongweihin. Nyt kun aikaa oli vähän runsaammin, jalkautuivat matkustajat asemalaiturille, kuka tupakalle, kuka taiji-aamuvoimisteluunsa.
Tässä vaiheessa oltiin noin kilometrin korkeudessa. Seuraavat tunnit jatkoimme ylämäkeen enemmän tai vähemmän Keltaisen joen suuntaisesti Lanzhouhun, joka taas on Gansun maakunnan pääkaupunki noin 1500 metrin korkeudessa. Vähän matkaa rata kulkee aivan Keltaisen joen rantaa, kunnes pääjoki kääntyy etelään ja rata seuraa sen sivujokea Hongshuita Qinghain maakunnan pääkaupunkiin Xiningiin. Täällä korkeutta on jo 2200 metriä. Asemalla oli pysähdysaikaa parikymmentä minuuttia ja ainoa asemalaituri, jolla oli myyntikärryt. Ostimme niin olutta kuin jogurttiakin.
Matka jatkui 3200 metrin korkeudessa olevan maakunnan nimeä kantavan Qinghai-järven pohjoisrantaa. Täällä kotieläinten määrät lisääntyivät ja lehmien, lampaiden ja hevosten lisäksi kuvakulmaan ilmaantuivat myös jakit. Myös maasto ja temppelit toivat mieleen Mongolian. Ensi kertaa myös vuoristoisuus alkoi näkyä maisemassa.
Päivän viimeiset pysähdykset olivat Qinghain maakuntaan kuuluvan Haixin mongolien ja tiibetiläisten autonomisen prefektuurin kaupungit Delingha ja Golmud (tai Ge´ermu). Nämä päivän korkeimmilla kohdilla sijainneet kaupungit jäivät alle kolmen kilometrin, joten päivän kohokohta osui maakunnan omalle järvelle. Junan ikkuna toi objektiiviin myös kauniin auringonlaskun.
Toisena yönä juna ylitti 5072 metrin korkeuden Tanggulan solassa. Suuttimista virtasi junaan lisähappea, mutta silti ohut ilma tuntui jonkin verran päässä, joillain oksennuksista päätellen kai enemmänkin. Aamun valjetessa oltiin jo loivassa laskussa, kun eteen avautuivat Tiibetin ylängön maisemat ja 4594 metrin korkeudella sijaitseva Cona-järvi. Se on yksi maailman korkeimmalla sijaitsevista järvistä. Junayhtiön mainoskuvissa olevia lumihuippuja ei keskikesällä näkynyt. Ensimmäinen pysähdys oli Nagchussa Tiibetin autonomisella alueella. Se onkin 4513 metrillään rataosuuden korkeimmalla sijaitseva asema.
Keskipäivän aikaan lähestyimme Tiibetin pääkaupunkia Lhasaa. Korkeutemme oli jo pudonnut 3650 metriin, kun juna saapui kaupungin uudelle rautatieasemalle.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA 140 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/
SNmatkakuvaaja 
3 kommenttia artikkeliin ”LHASA EXPRESS – JUNAMATKA PEKINGISTÄ TIIBETIIN”