STRUVEN KETJUA HAMMERFESTISTA ETELÄÄN

Struven ketjun alkupiste Norjan Hammerfestissa.

Kesän 2018 Skandinavian roadtripin edelliset postaukset: VISBY JA MUUTA GOTLANTIA / ÖÖLANTIA JA ETELÄISTÄ RUOTSIA / KØPIS & SEN JAHTIMAAT / NORJAN SKANDEJA ETELÄSTÄ POHJOISEEN / Postauksen kuvat: NORJA 2018 / RUOTSI 2018 / SUOMI 2018 / Struven ketjuun liittyviä postauksia; BALTIAN MAAILMANPERINTÖKOHTEET / KAAKKOIS-SUOMEN MAAILMANPERINTÖÄ / ROADTRIP ITÄMEREN YMPÄRI – BALTIAN JA POHJOISMAIDEN MAAILMANPERINTÖKOHTEILLA / MURMANSKISTA STRUVEN KETJULLE / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteutettiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana. Struven kolmioketju muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Peruspisteistä 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi Unescon maailmanperintöluetteloon. (Wikipedia)

Useat Struven ketjun mittauspisteet ovat osuneet matkojemme varrelle sekä Pohjoismaissa että Baltiassa. Syyskesällä 2017 kävimme Baltin maiden kaikilla UNESCOn listalle valituilla kahdeksalla kohteella. Yksi niistä on silloisessa Venäjän keisarikunnassa sijainnut Tarton tähtitorni, josta Struve mittaustyötään johti. Hänen työhönsä voi tutustua vanhan tähtitornin museossa.

ee_170823 viro_0064 struven välineistöä tarton tähtitornissa
Struven huone Tarton vanhan tähtitornin museossa.

Mittausketjun alkupiste oli Ruotsi-Norjaan kuuluneessa Hammerfestissa (alkukuva). Se on helposti saavutettava kaupunkialueella sijaitseva muistomerkki. Sen lisäksi nykyisen Norjan alueella on kolme muuta maailmanperintömittauspistettä. Pohjoisesta käsin toisena on Altan (Aletton) kunnassa sijaitseva Lille Raipas. Kävimme sen juurella jo muutama vuosi sitten, muttemme lähteneet kiipeämään, koska polun pituudesta ei ollut mitään mainintaa. Ei ollut nytkään, mutta päätimme silti tällä kertaa käydä pisteellä saakka. Matkaa sinne olikin aika paljon ja yhdensuuntaiseen vaellukseen kului lähes pari tuntia. Ehkei mittauspisteestä kertovan laatan saavuttaminen ollut vaelluksen arvoinen, mutta näkymät ylhäältä olivat upeat.

NO_180821 Norja_0122 Struven ketjun Lille Raipasin mittauspiste
Lille Raipasin mittauspiste.
NO_180821 Norja_0100 Lille Raipasin panoraamaa Altassa
Lille Raipasin panoraamaa.

Norjan kaksi muuta UNESCOn listalle valittua mittauspistettä sijaitsevat Kautokeinon kunnassa. Lodigenin mittauspisteen kyltti osoitti parkkipaikkaa, josta polun kai tuli johtaa itse pisteelle. Parkista lähti kuitenkin useita merkitsemättömiä polkuja, joista oli vaikeaa valita se oikea. Niinpä päätimme jatkaa matkaa seuraavalle Bealjášvárrin mittauspisteelle. Nyt parkkipaikalta oli merkitty oikea polku, jota taas lähdimme vaeltamaan. Etäisyyttä ei täälläkään ollut merkitty. Puolituntia vaellettuamme näimme kukkulalta, että polku jatkuisi kauas horisontin taa, joten käännyimme takaisin, jotta ehtisimme ajoissa leirintäalueelle Suomen puolelle.

NO_180821 Norja_0144 Struven ketjun Lodigenin mittauspisteen kyl
Lodigenin mittauspisteen ainoa kyltti.
NO_180821 Norja_0211 Struven ketjun Bealjášvárrin mittauspist
Bealjášvárrin mittauspisteen loputon polku.
FI_180822 Suomi_0003 Hetan Lomakylän leirintäalue Enontekiöll
Matkan ensimmäinen kotimaanyö vietettiin Hetan Lomakylän leirintäalueella Enontekiöllä.

Enontekiön Hettassa täydensimme varastojamme ennen kuin jatkoimme vielä kerran Ruotsiin, nyt Karesuandoon. Ruotsin pohjoisimman kirkon ja Laestadiuksen saarnatuvan lisäksi siellä sijaitsee maan pohjoisin Struven ketjun mittauspiste, Tynnyrilaki. Matka pysähtyi kuitenkin sinne johtavan tien risteykseen, sillä tien yli oli vedetty puomi, joka oli lisäksi lukittu suurella munalukolla. Pajalan kunnassa sijaitsevalla Jupakan mittauspisteellä kävimme kolme vuotta aiemmin, joten ohitimme kyltin ja lähdimme etsimään Övertorneån Pullingin pistettä. Pikkutien varrelta löytyikin oikea viitta, joka ei kuitenkaan johtanut minnekään. Haparandassa (tai Haaparannassa) sijaitsevan Ruotsin eteläisimmän mittauspisteen, Perävaaran, kyltin ohitimme, sillä sielläkin olimme jo aiemmin käyneet. Haparandaan kuuluu myös jylisevä Kukkolaforsen, jonka partaalla leirinnässä vietimme vielä yhden ulkomaanyön.

SE_180822 Ruotsi_0025 Karesuandon etäisyyksiä
Karesuandossa etäisyyttä riittää moneen suuntaan, vähiten Suomeen.
SE_180822 Ruotsi_0037 Struven ketjun Tynnyrilaen suljettu tie Ka
Tynnyrilaen mittauspisteelle ei ollut menoa.
SE_180822 Ruotsi_0073 Struven ketjun Pullingin viitta Övertorn
Siellä se Pullingin mittauspiste on, mutta mistä vie sinne tie?
SE_180822 Ruotsi_0063 Struven ketjun Jupakan pisteen viitta Paja
Jupakan ja Perävaaran pisteillä kävimme kolme vuotta aiemmin, joten niitä vain sivuttiin tällä kertaa.
SE_180822 Ruotsi_0103 Napapiirin raja Övertorneåssa
Pian Pullingin jälkeen ylitimme Napapiirin rajan niin ikään Övertorneån kunnassa.
SE_180823 Ruotsi_0003 Kukkolankoski Tornionjoessa Ruotsin ja Suo
Kukkolankoski Tornionjoessa Ruotsin ja Suomen rajana.
SE_180823 Ruotsi_0052 Haparandan Stadshotell Torgetilta
Haaparannan Stadshotell Torgetilta.

Haparandan keskustan ja rajakauppojen jälkeen ylitimme Tornionjoen ja olimme taas Suomessa. Ajoimme Alatornion kirkolle, jonka tornissa on yksi Suomen puoleisista Struven ketjun mittauspisteistä. Saavuimme kirkolle jo kolmatta kertaa ja aina sen ovet ovat olleet lukossa. Nyt tapasimme kirkkomaalla haudankaivajan, joka kertoi, että kirkko on avoinna ainoastaan jumalanpalvelusten aikaan eikä torniin ilmeisesti turvallisuussyistä pääse silloinkaan.

fi_180823 suomi_0017 alatornion kirkko torniossa
Alatornion kirkontornin mittauspiste ei ole avoinna kävijöille.

Tässä välissä vietimme sukulaisyön Oulussa ennen viimeisiä kotimaan maailmanperintökohteita. Suomen keskipiste löytyi Siikalatvan Piippolasta paljon ennen Keski-Suomea.

FI_180823 Suomi_0073 Oulun Rotuaari
Oulun Rotuaari.
FI_180824 Suomi_0008 Suomen keskipiste Siikalatvan Piippolassa P
Suomen keskipiste Piippolassa. Muitakin vaihtoehtoja on.

Kävimme nyt jo kolmannen kerran Petäjäveden vanhalla kirkolla, joka valittiin vuonna 1994 Suomen kolmanneksi maailmanperintökohteeksi tyypillisenä itäisen Skandinavian puuarkkitehtuuritradition edustajana. Kirkko valmistui vuonna 1764 ja sen kellotorni 1821. Se on suosittu vihkikirkko ja nyt siellä käydessämme valmistauduttiin seuraavana päivänä tapahtuvaan kirkkoherran virkaanasettamiseen.

FI_180825 Suomi_0068 Petäjäveden vanha kirkko Keski-Suomessa
Petäjäveden vanha kirkko ulkoa…
FI_180825 Suomi_0023 Petäjäveden vanha kirkko sisältä Keski-
…sisältä.

Matkamme viimeinen Struven ketjun mittauspiste oli nykyään Jyväskylään (ennen Korpilahteen) kuuluvan Puolakan Oravivuorella. Tästä kuten muistakin Suomen mittauspisteistä on todettava, että opastus matkan pituusmainintoineen on hoidettu paljon Norjaa ja Ruotsia paremmin. Vaellus parkkipaikalta pisteelle kesti kuvaustaukoineen 50 minuuttia. Mittauspisteen näkötornista avautuu upea keskisuomalainen järvimaisema.

FI_180825 Suomi_0136 Struven ketjun Oravivuoren mittauspiste Jyv
Struven ketjun Oravivuoren mittauspiste.
FI_180825 Suomi_0120 Keskisuomalaista järvimaisemaa Oravivuoren
Keskisuomalaista järvimaisemaa Oravivuoren näkötornista.

Vietimme vielä yhden sukulaisyön Jämsässä ennen ajoa kotiin Helsinkiin. Pituutta  neljän viikon Skandinavian roadtripillemme kertyi 6881 kilometriä.

fi_180826 suomi_0064 jämsänkosken jämsänkosken teollisuusympäristö keski-suomessa
Jämsänkosken teollisuusympäristö kuuluu Museoviraston luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
fi_180826 suomi_0059 jämsänkosken ilveslinna (w. g. palmqvist 1937)
W. G. Palmqvistin suunnittelema Jämsänkosken Ilveslinna on vuodelta 1937.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 140 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/

 

Jätä kommentti