KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA
Koronakesänä 2020 olimme pitkästä aikaa juhannuksen koti-Suomessa. Yleensä alkukesä on parasta autoiluaikaa Euroopassa, sillä Keski- ja Etelä-Euroopassa lomaillaan pääasiassa vasta loppukesästä, jolloin ruuhkat siellä ovat tosi pahoja.
Juhannuksena Helsingin ulosmenotiet ruuhkautuvat menoliikenteestä aatonaatosta aattoon. Pahimmat ruuhkat ovat itään ja pohjoiseen. Me suuntasimme länteen aattoiltapäivänä, jolloin ykköstien liikenne oli enää tavallista arkipäiväliikenteen luokkaa.
Juvankosken kulttuurimaisemaa Salossa
Ennen Turkua pysähdyimme Juvankosken putouksella Salon Pöytiän kylässä. Pernjoessa sijaitsevan putouksen kokonaiskorkeus on arviolta 8 metriä (n. 30 metrin matkalla), ja koko kosken korkeus yhteensä 21 metriä 310 metrin matkalla. Juvankoski ympäristöineen on tunnettu alueen teollisesta historiasta, sillä kosken voimalla toimi 1800-luvulla yksi Suomen ensimmäisistä paperitehtaista. Myöhemmin kosken varrella toimi myös saha ja sittemmin voimalaitos, jonka toiminta loppui 1970-luvulla.
Nyttemmin järven rannalla sijaitseva tehtaan entinen päärakennus ja kosken partaan punainen saha on kunnostettu Salon seurakunnan leiri- ja virkistyskäyttöön. Alueen teollinen historia näkyy hyvin myös itse putouksessa, sillä uomassa on säilynyt mm. korkeita kivisiä jalustoja, jotka aikoinaan kannattelivat voimalaitokselle johtanutta puuränniä.
Hyvän kuvakulman saaminen putoukselle on haasteellista, sillä se on aidattu etupuolelta ja takaa kiertäen taas edessä olevat puut haittaavat näkymää. Juvankoskelle on helppo päästä autolla, sillä viereiseltä Juvankoskentieltä johtaa lyhyt sivutie putouksen luo notkoon, jossa auton voi jättää saharakennuksen pihalle.
Turun kaupunkijuhannus
Juhannuksen alla kirjoitettiin paljon juhannuksen vieton siirtymisestä kaupunkeihin. Ihmismäärät Turun keskustassa niin juhannusaattona kuin -päivänäkin olivat melko vähäisiä. Juhannuspäivänä suljettuina olivat niin ravintolat kuin kaupungin museotkin. Poikkeuksena oli tuomiokirkko, joka museoineen oli auki.
Tuomiokirkkomuseon esineistö kertoo tuomiokirkon vaiheista ja kirkollisesta elämästä. Museossa on esillä pyhimyspatsaita ja alttarivälineitä katoliselta keskiajalta. Ajasta jälkeen uskonpuhdistuksen kertovat kirkkotekstiilit ja taitavien tekijöiden hopeaesineet. Museossa voi tutustua myös tuomiokirkon rakennusvaiheisiin.
Nautelankosken museo ja luontopolku Liedossa
Juhannuspäivän pääkohteemme oli niin ikään auki ollut Liedon museon pääpaikka Nautelankosken museo, joka käsittää Lauri Nautelan uuden museorakennuksen lisäksi vanhoja rakennuksia.
Museon esineistö perustuu Nautelan kartanon isännän Lauri Nautelan kokoelmiin, jotka hän lahjoitti Liedon kunnalle. Lauri Nautelan museon uusi rakennus valmistui vuonna 2000. Se käsittää museo- ja näyttelytilan lisäksi kahvilan ja kaupan. Myllärintupa eli Jonkarin tupa eli Liedon kotiseutumuseo siirrettiin Nautelankoskelle vuonna 1992. Se on alunperin 1700-1800 luvuilla rakennettu varsinaissuomalainen asuinrakennus, väentupa, joka on ollut osa Hakulan kylän Jonkarin taloa.
Harmaakivisen myllyn rakennutti vuosina 1806-07 Nautelan kartanon silloinen omistaja, entinen maaherra Ernst Gustaf von Willebrand. Kartanon mylly oli 1900-luvulle tultaessa kihlakunnan kuudenneksi suurin ja keräsi asiakkaita kaukaa naapuripitäjistäkin. Pihapiirin muita vanhoja rakennuksia ovat 1800-luvun vilja-aitta ja myllärin sauna 1920-luvulta, molemmat muualta Nautelankoskelle siirrettyjä. Myllärin tupaan ja myllyrakennukseen saa opastuksen museolta. Me ainakin saimme erittäin hyvän oppaan. Sisäänpääsy museoon ja opastus rakennuksissa on maksuton.
Museon yhteydessä on luontopolku, joka seurailee putouksen rantoja. Nautelankoski on Aurajoen suurin koski. Putouskorkeutta Nautelankosken sillan kohdalla on 11 metriä ja kaiken kaikkiaan koko koskialueella 17 metriä. Luontopolun pituus on noin 1,5 kilometriä joen molemmilla puolilla. Länsipuolen polku oli nyt lintujen pesimisrauhan takaamiseksi suljettu. Alueella liikuttaessa on pysyttävä merkityillä poluilla. Luontopolun varrella on 18 taulua, joissa kerrotaan alueen muodostumisesta, kasveista ja eläimistä. Lintutornin ja kosken välillä puut ovat kasvaneet niin suuriksi, että tornista näkee enää vain lähipellolle.
Mökkinaapurimme Kurjenrahkan kansallispuisto
Varsinais-Suomen juhannusmatkamme viimeinen kohde oli taas kerran Kurjenrahkan kansallispuisto. Se on kahdelta sivulta Nummela-mökkimme rajanaapuri. Kun kansallispuisto vuonna 1998 perustettiin, luovutti Nummelakin siihen metsäaluetta. Muutama vuosi sitten kansallispuisto laajeni vielä pari hehtaaria Nummelan kustannuksella.
Kurjenrahkan kansallispuistoon voi tutustua monesta kohtaa. Nummelan naapurissa on Kuhankuonon alue, jolla sijaitsee Kurjenpesän luontotupa, jossa voi tutustua suohon kurjen näkökulmasta. Siellä on myös kansallispuiston tunnetuin kohta, Kuhankuonon rajakivi. Kuhankuono on tunnettu tärkeänä rajapaikkana jo yli 600 vuoden ajan. Varhaisin tieto siitä on peräisin vuodelta 1381, jolloin Maskun ja Nousiaisten pitäjien rajapaikkojen luettelo päättyi sinne.
Nykyinen kivi on vuodelta 1965, jolloin se oli kahdeksan pitäjän (Mynämäki, Nousiainen, Masku, Rusko, Paattinen, Aura, Pöytyä ja Yläne) yhteinen rajapiste. Kuntaliitosten myötä siitä on tullut seitsemän nykykunnan raja. Uutena tulokkaana Turun kaupunkikin on saanut oman kiilansa. Kiven jalustassa on alkuperäisten pitäjien nimikyltit sekä lisäkyltit kuntaliitosten tuomista päivityksistä. Nykyisin kivelle ulottuvat seitsemän kuntaa ovat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Turku ja Rusko.
Savojärvi on lähes kokonaan Kurjenrahkan kansallispuiston ympäröimä suorantainen järvi. 124 hehtaarin laajuisena se on Aurajoen vesistön suurin järvi. Kurjenpesän luontotuvalta laskeutuu pitkospuureitti Savojärven laiturille, jossa on uintimahdollisuus.
Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on 29 km². Kansallispuistossa kulkevat merkityt reitit liittyvät hyvin alueen ulkopuoliseen Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Ne muodostavat yhdessä yli 300 km:n pituisen reittikokonaisuuden.
Kansallispuiston naapurissa
Sunnuntaina varoiteltiin tuttuun tapaan juhannuksen paluuliikenteestä, jonka kauniin sään vuoksi oletettiin jatkuvan tavanomaista myöhempään. Turusta Helsinkiin sai kuitenkin ajaa ihan normaalissa liikenteessä.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA 146 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
sakuva-blogi – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
https://sakuva.simplesite.com/
https://www.123kotisivu.fi/sakuvia SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772
SNmatkakuvaaja 
7 kommenttia artikkeliin ”VARSINAIS-SUOMEA JUHANNUSAIKAAN”