VARSINAIS-SUOMEA JUHANNUSAIKAAN

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA / 
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ 
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA

Koronakesänä 2020 olimme pitkästä aikaa juhannuksen koti-Suomessa. Yleensä alkukesä on parasta autoiluaikaa Euroopassa, sillä Keski- ja Etelä-Euroopassa lomaillaan pääasiassa vasta loppukesästä, jolloin ruuhkat siellä ovat tosi pahoja.

Juhannuksena Helsingin ulosmenotiet ruuhkautuvat menoliikenteestä aatonaatosta aattoon. Pahimmat ruuhkat ovat itään ja pohjoiseen. Me suuntasimme länteen aattoiltapäivänä, jolloin ykköstien liikenne oli enää tavallista arkipäiväliikenteen luokkaa.

Juvankosken kulttuurimaisemaa Salossa

Ennen Turkua pysähdyimme Juvankosken putouksella Salon Pöytiän kylässä. Pernjoessa sijaitsevan putouksen kokonaiskorkeus on arviolta 8 metriä (n. 30 metrin matkalla), ja koko kosken korkeus yhteensä 21 metriä 310 metrin matkalla. Juvankoski ympäristöineen on tunnettu alueen teollisesta historiasta, sillä kosken voimalla toimi 1800-luvulla yksi Suomen ensimmäisistä paperitehtaista. Myöhemmin kosken varrella toimi myös saha ja sittemmin voimalaitos, jonka toiminta loppui 1970-luvulla.

FI_200621 Suomi_0163 Pernjoki Salon Perniässä
Järvi nimeltä Pernjoki.
FI_200619 Suomi_0024 Juvankoski Salon Pöytiössä
Juvankoski toiselta puolelta.
FI_200621 Suomi_0173 Sorsapoikue Pernjoessa Salon Pöytiällä
Sinisorsapoikue Pernjoessa.

Nyttemmin järven rannalla sijaitseva tehtaan entinen päärakennus ja kosken partaan punainen saha on kunnostettu Salon seurakunnan leiri- ja virkistyskäyttöön. Alueen teollinen historia näkyy hyvin myös itse putouksessa, sillä uomassa on säilynyt mm. korkeita kivisiä jalustoja, jotka aikoinaan kannattelivat voimalaitokselle johtanutta puuränniä.

FI_200619 Suomi_0004 Juvankosken entisen paperitehtaan päärake
Entisen paperitehtaan entinen päärakennus.

Hyvän kuvakulman saaminen putoukselle on haasteellista, sillä se on aidattu etupuolelta ja takaa kiertäen taas edessä olevat puut haittaavat näkymää. Juvankoskelle on helppo päästä autolla, sillä viereiseltä Juvankoskentieltä johtaa lyhyt sivutie putouksen luo notkoon, jossa auton voi jättää saharakennuksen pihalle.

FI_200621 Suomi_0197 Juvankosken vanha saha Salon Pöytiällä
Entinen saha ja sen tarjoama parkkipaikka.

Turun kaupunkijuhannus

Juhannuksen alla kirjoitettiin paljon juhannuksen vieton siirtymisestä kaupunkeihin. Ihmismäärät Turun keskustassa niin juhannusaattona kuin -päivänäkin olivat melko vähäisiä. Juhannuspäivänä suljettuina olivat niin ravintolat kuin kaupungin museotkin. Poikkeuksena oli tuomiokirkko, joka museoineen oli auki.

FI_200620 Suomi_0112 Turun ravintola Pinellan pylväikkö juhann
Juhannussulkinen ravintola Pinellan pylväikkö.
FI_200620 Suomi_0111 Turun tuomiokirkko
Vastapäinen tuomiokirkko kutsui kävijöitä juhannuspäivänäkin.

Tuomiokirkkomuseon esineistö kertoo tuomiokirkon vaiheista ja kirkollisesta elämästä. Museossa on esillä pyhimyspatsaita ja alttarivälineitä katoliselta keskiajalta. Ajasta jälkeen uskonpuhdistuksen kertovat kirkkotekstiilit ja taitavien tekijöiden hopeaesineet. Museossa voi tutustua myös tuomiokirkon rakennusvaiheisiin.

FI_200620 Suomi_0081 Turun tuomiokirkkomuseo
Museon kirkkohopeaa.

Nautelankosken museo ja luontopolku Liedossa

Juhannuspäivän pääkohteemme oli niin ikään auki ollut Liedon museon pääpaikka Nautelankosken museo, joka käsittää Lauri Nautelan uuden museorakennuksen lisäksi vanhoja rakennuksia.

FI_200620 Suomi_0144 Liedon Lauri Nautelan museo
Liedon museon / Lauri Nautelan museon kauppa- ja kahvilatila…
FI_200620 Suomi_0145 Liedon Lauri Nautelan museo
…johtaa museo- ja näyttelytilaan.

Museon esineistö perustuu Nautelan kartanon isännän Lauri Nautelan kokoelmiin, jotka hän lahjoitti Liedon kunnalle. Lauri Nautelan museon uusi rakennus valmistui vuonna 2000. Se käsittää museo- ja näyttelytilan lisäksi kahvilan ja kaupan. Myllärintupa eli Jonkarin tupa eli Liedon kotiseutumuseo siirrettiin Nautelankoskelle vuonna 1992. Se on alunperin 1700-1800 luvuilla rakennettu varsinaissuomalainen asuinrakennus, väentupa, joka on ollut osa Hakulan kylän Jonkarin taloa.

FI_200620 Suomi_0345 Nautelankosken museo Liedossa Varsinais-Suo
Myllärin- eli Jonkarin tupa…
FI_200620 Suomi_0181 Nautelankosken museo Liedossa Varsinais-Suo
…jonne saa maksuttoman opastuksen.

Harmaakivisen myllyn rakennutti vuosina 1806-07 Nautelan kartanon silloinen omistaja, entinen maaherra Ernst Gustaf von Willebrand. Kartanon mylly oli 1900-luvulle tultaessa kihlakunnan kuudenneksi suurin ja keräsi asiakkaita kaukaa naapuripitäjistäkin. Pihapiirin muita vanhoja rakennuksia ovat 1800-luvun vilja-aitta ja myllärin sauna 1920-luvulta, molemmat muualta Nautelankoskelle siirrettyjä. Myllärin tupaan ja myllyrakennukseen saa opastuksen museolta. Me ainakin saimme erittäin hyvän oppaan. Sisäänpääsy museoon ja opastus rakennuksissa on maksuton.

FI_200620 Suomi_0332 Liedon Nautelankosken museon mylly ja myll
Nautelankosken mylly on alkuperäisellä paikallaan.
FI_200620 Suomi_0199 Nautelankosken museon mylly Liedossa
Entisajan myllytekniikkaa…
FI_200620 Suomi_0219 Nautelankosken museon mylly Liedossa
…ja pohjakerroksen säkityslaitteita.

Museon yhteydessä on luontopolku, joka seurailee putouksen rantoja. Nautelankoski on Aurajoen suurin koski. Putouskorkeutta Nautelankosken sillan kohdalla on 11 metriä ja kaiken kaikkiaan koko koskialueella 17 metriä. Luontopolun pituus on noin 1,5 kilometriä joen molemmilla puolilla. Länsipuolen polku oli nyt lintujen pesimisrauhan takaamiseksi suljettu. Alueella liikuttaessa on pysyttävä merkityillä poluilla. Luontopolun varrella on 18 taulua, joissa kerrotaan alueen muodostumisesta, kasveista ja eläimistä. Lintutornin ja kosken välillä puut ovat kasvaneet niin suuriksi, että tornista näkee enää vain lähipellolle.

FI_200620 Suomi_0292 Liedon Nautelankoski
Nautelankosken luontopolku seuraa kosken rantoja, alkukuva museoalueen sillalle.
FI_200620 Suomi_0247 Nautelankosken luontopolun tuomilehto Liedo
Luontopolun tuomilehto.
FI_200620 Suomi_0307 Nautelankosken luontopolun lintutorni Liedo
Lintutorni on jäänyt puiden varjoon.

Mökkinaapurimme Kurjenrahkan kansallispuisto

Varsinais-Suomen juhannusmatkamme viimeinen kohde oli taas kerran Kurjenrahkan kansallispuisto. Se on kahdelta sivulta Nummela-mökkimme rajanaapuri. Kun kansallispuisto vuonna 1998 perustettiin, luovutti Nummelakin siihen metsäaluetta. Muutama vuosi sitten kansallispuisto laajeni vielä pari hehtaaria Nummelan kustannuksella.

FI_200621 Suomi_0050 Kurjenrahkan kansallispuiston Kurjenpesän
Kurjenpesän luontotupa esittelee suota kurjen näkökulmasta. Joskus siellä kuulee kaiuttimista luonnonääniä, mutta juhannuksena oli hiljaista.

Kurjenrahkan kansallispuistoon voi tutustua monesta kohtaa. Nummelan naapurissa on Kuhankuonon alue, jolla sijaitsee Kurjenpesän luontotupa, jossa voi tutustua suohon kurjen näkökulmasta. Siellä on myös kansallispuiston tunnetuin kohta, Kuhankuonon rajakivi. Kuhankuono on tunnettu tärkeänä rajapaikkana jo yli 600 vuoden ajan. Varhaisin tieto siitä on peräisin vuodelta 1381, jolloin Maskun ja Nousiaisten pitäjien rajapaikkojen luettelo päättyi sinne.

FI_200621 Suomi_0087 Kurjenrahkan kansallispuiston Kuhankuonon r
Kuhankuonon tunnettu rajakivi.

Nykyinen kivi on vuodelta 1965, jolloin se oli kahdeksan pitäjän (Mynämäki, Nousiainen, Masku, Rusko, Paattinen, Aura, Pöytyä ja Yläne) yhteinen rajapiste. Kuntaliitosten myötä siitä on tullut seitsemän nykykunnan raja. Uutena tulokkaana Turun kaupunkikin on saanut oman kiilansa. Kiven jalustassa on alkuperäisten pitäjien nimikyltit sekä lisäkyltit kuntaliitosten tuomista päivityksistä. Nykyisin kivelle ulottuvat seitsemän kuntaa ovat  Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Turku ja Rusko.

FI_200621 Suomi_0089 Kuhankuonon rajakiven nimikylttejä Kurjenr
Vuonna 1973 Turun kaupunki sai oman nimikylttinsä rajakiven jalustaan.

Savojärvi on lähes kokonaan Kurjenrahkan kansallispuiston ympäröimä suorantainen järvi. 124 hehtaarin laajuisena se on Aurajoen vesistön suurin järvi. Kurjenpesän luontotuvalta laskeutuu pitkospuureitti Savojärven laiturille, jossa on uintimahdollisuus.

FI_200621 Suomi_0024 Esteetön tie Kurjenrahkan kansallispuiston
Luontotuvalta laiturille johtava esteetön tie.
FI_200621 Suomi_0038 Kurjenrahkan kansallispuiston Savojärvi
Savojärveä laiturilta.

Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on 29 km². Kansallispuistossa kulkevat merkityt reitit liittyvät hyvin alueen ulkopuoliseen Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Ne muodostavat yhdessä yli 300 km:n pituisen reittikokonaisuuden.

FI_200621 Suomi_0105 Luontopolkujen risteys Kurjenrahkan kansall
Luontopolkujen risteys.
FI_200621 Suomi_0119 Tupasvillaa Kurjenrahkan kansallispuistossa
Tupasvillat ja suopursut kukkivat suolla.

Kansallispuiston naapurissa

FI_200621 Suomi_0145 Nummelan juhannusta Pöytyän Kaulansuussa
Juhannusta landella…
FI_200620 Suomi_0369 Alppiruusuja Pöytyän Kaulansuussa (Nummel
…jossa alppiruusut vielä kukkivat.

Sunnuntaina varoiteltiin tuttuun tapaan juhannuksen paluuliikenteestä, jonka kauniin sään vuoksi oletettiin jatkuvan tavanomaista myöhempään. Turusta Helsinkiin sai kuitenkin ajaa ihan normaalissa liikenteessä.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 146 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
https://sakuva.simplesite.com/
https://www.123kotisivu.fi/sakuvia   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

 SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/

SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja

SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011

sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva

sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047

Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

2 kommenttia artikkeliin ”VARSINAIS-SUOMEA JUHANNUSAIKAAN

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s