SUOMEN SAAMELAISKESKUS INARI

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA /
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

Edelliset koronakesän kotimaan postaukset:
VARSINAIS-SUOMEA JUHANNUSAIKAAN /
JÄRVI-SUOMEN ROADTRIP - PÄIJÄNTEELTÄ KOLILLE /
JÄRVI-SUOMEN ROADTRIP – SAIMAALTA KYMENLAAKSOON /
SUOMEN LÄNSIRANNIKKOA POHJOISEEN /
LAPIN LAAJAT KANSALLISPUISTOT /
Matkan kuvia: SUOMI 2020 /
Aiempia Suomi-kuvia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SUOMI /
Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT /
SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA /

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Sen suurin taajama ja hallinnollinen keskus on Ivalo, joka sijaitsee 39 km Inarin kirkonkylästä etelään. Inarin kirkonkylä on saamelaiskulttuurin keskus, jossa kokoontuu mm. Saamelaiskäräjät. Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Suomen lisäksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea sekä pohjoissaamea. Saamelaisuus näkyy kunnan eri kylillä. (Wikipedia)

Saamelaiset ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa. Saamelaisten asuttamaa aluetta kutsutaan Saamenmaaksi (pohjoissaameksi Sápmi). Se koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Venäjään kuuluvasta Kuolan niemimaasta. Arviot saamelaisten määrästä vaihtelevat 50 000:n ja 100 000:n välillä. Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa. Suomen noin 10 000 saamelaisesta noin 3 000 puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään. (Wikipedia)

Saamen lippu otettiin käyttöön vuonna 1986. Nelikielinen Inari esittäytyy kahdella kielellä, suomeksi ja pohjoissaameksi.

Ensimmäinen Lapin matkani (paria aiempaa Pohjanlahden kiertoa lukuun ottamatta) oli vuonna 1981 osallistuminen Turun kaupungin nuorisolautakunnan leirikämpän kunnostustalkoisiin Inarin Nukkumajoella. Käytännössä se oli lähinnä tutustumista lähiympäristöön, mutta teimme päivämatkan myös Varanginvuonolle Norjaan. Silloin tutustuin myös eka kertaa Inarin Saamelaismuseoon, joka silloin oli paljon nyky-Siidaa vaatimattomampi.

Nukkumapään (432 m) huiputus Inarissa 1981.

Inarin Saamelaismuseon sisäänkäynti vuonna 1981.

Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida

Siida on Inarin kirkonkylässä sijaitseva museo- ja luontokeskus. Siidassa toimivat yhteistyössä Saamelaismuseo (Suomen saamelaisten kansallismuseo) sekä Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus. Sana siida on pohjoissaamea ja se tarkoittaa saamelaista lapinkylää tai porokylää.

Siidan sisäänkäynti kesällä 2020.

Siidan johdantonäyttely esittelee pohjoisen luonnon ja kulttuurin kehitysvaiheita. Sen päänäyttely kertoo saamelaisten historiasta ja kulttuurista sekä pohjoisimman Lapin luonnosta. Perusnäyttelyiden lisäksi Siidassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, joissa esitellään saamelaista taidetta ja kulttuuria, muiden alkuperäiskansojen kulttuuria, luontokuvia ja pohjoisen luonnon ilmiöitä. Siidan sisätiloissa olevien näyttelyiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu seitsemän hehtaarin laajuinen ulkomuseoalue, jossa on lähes 50 tutustumiskohdetta, hirsirakennuksia, siirrettäviä kota- ja laavurakennelmia, turverakennuksia sekä erilaisia säilytys- ja pyydysrakenteita. Ulkomuseon näyttelyhalli sisältää Saamelaismuseon veneet ja ahkiot sekä muut ajokalut. Siida avattiin 1. huhtikuuta 1998. Uudisrakennuksen suunnitteli professori Juhani Pallasmaa. (Wikipedia)

Inarin alkuperäinen saamelaismuseo perustettiin vuonna 1959. Ensimmäiset rakennukset siirrettiin ulkomuseoalueelle vuonna 1960 ja yleisölle se avattiin kesäksi 1963. 

Saamelaismuseon rakennuksia kesäkuun lumisateessa 1981.

Vaikka Siidassa on tullut käytyä useampia kertoja, aloitimme kesän 2020 Inarin osuutemme päivittämällä Siidan sisämuseon, näyttelyt ja ulkoilmamuseon rakennukset. Mielenkiintoisin vaihtuvista näyttelyistä oli Pekka Sammallahden valokuvanäyttely Albma olbmot – Oikeita ihmisiä. Näytteillä on hänen mustavalkoisia henkilökuviaan pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien. Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Näyttelyn nimi heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi. Näyttely on esillä 30.4. 2021 saakka.

Siidan päänäyttely.

Pekka Sammallahden Oikeita ihmisiä. Emeritusprofessori Pekka Sammallahti on tunnetun valokuvaajan Pentti Sammallahden veli.

Kuten aiemmasta kuvasta näkyy, ovat ulkomuseon keskeiset rakennukset olleet paikoillaan ainakin neljä vuosikymmentä.

Pyhien paikkojen Inarijärvi

Inarijärvi (tai Inarinjärvi) on Lapin suurin järvi ja Suomen järvistä kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin. Inarijärvessä on 3 318 saarta, joista tunnetuin on otsikkokuvan Ukko (Ukonsaari/Ukonkivi). 30 metriä korkea saari oli aikoinaan saamelaisten pyhä uhri- ja palvontapaikka eli seita. Korkeutensa vuoksi se näkyy jo kaukaa. Ukko (inarinsaameksi Äijih) oli inarinsaamelaisten tärkein miespuolinen jumalolento. Ukkoa palvottiin saarella ilmeisesti vielä 1800-luvun lopulla. Palvontamenoihin liittyi erilaisten saaliseläinten luiden ja sarvien vieminen saarella sijaitsevaan uhriluolaan. (Wikipedia) Ukonsaarta on sen kulttuuriarvojen takia esitetty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.

Ukonkiven päälle johtavat portaat on päätetty purkaa kesään 2021 mennessä.

Ukonsaaren lähellä on myös pari vanhaa hautasaarta. Inarin vanhin tiedossa oleva hautausmaa sijaitsi ilmeisesti ensimmäisen Pielpajärvelle vuonna 1648 rakennetun kirkon ympärillä. Jäljet tästä hautausmaasta ovat kadonneet. Koska pedot olivat kaivaneet hautausmaalta ruumiita ylös, alettiin vainajia haudata todennäköisesti vuoden 1700 tienoilla Inarijärvessä Pielpavuonon suussa olevaan saareen, jota nykyään kutsutaan Vanhaksi hautasaareksi. Saarelle hautaaminen lopetettiin 1793, jolloin Hietasaareen vihittiin uusi hautausmaa, joka oli käytössä vuoteen 1905 saakka. Nykyään saari tunnetaan Uutena hautasaarena. (Inarin seurakunta). Saarista käytetään myös nimiä Iso hautaussaari ja Pieni hautaussaari.

Inarijärven Iso hautaussaari…

…ja Pieni hautaussaari.

Saamelaismuseo Siidan luota tehdään Inarijärven risteilyjä, jotka kiertävät Ukonsaaren ja kulkevat vanhaa postireittiä hautasaarten läheltä. Kesäkaudella näitä risteilyjä on kahdesti päivässä, mutta elokuun lopulla vain yksi päivittäin. Siidasta siirryimmekin risteilyalukselle. Syksyyn 2019 saakka risteilyt pysähtyivät Ukonsaarella ja matkustajat kipusivat portaita ylös. Viime marraskuussa matkailuyritys päätti saamelaisten toiveen mukaisesti lopettaa turistimatkat Ukonsaareen.

Inarijärvelle näkyy myös Tuulispään tunturi, jolla aikoinaan palvottiin tuulen jumalaa. Biegga-almmái  on saamelaisten muinainen haltija tai jumala, joka hallitsi säätä, tuulta ja vettä ja jolle merenkävijät ja kalastajat ovat uhranneet hyvän tuulen toivossa.

Risteilyalus pysähtyy myös Pielpavuonon laiturissa, jolta voi kävellä Pielpajärven erämaakirkolle. Pohjoisen Lapin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva kirkko valmistui vuonna 1760. Sieltä vainajat aikoinaan kuljetettiin Inarijärven hautasaarille. Pielpajärven erämaakirkko jäi pois käytöstä uuden kirkon valmistuttua Inarin keskustaan vuonna 1888. Tämä kirkko tuhoutui talvisodassa ja nykyinen Saamelaiskirkko valmistui vuonna 1951. Me emme Pielpajärvellä käyntimahdollisuutta käyttäneet, vaikka erämaakirkolla käynnistäni on kulunut jo lähes neljä vuosikymmentä. Saamelaiskirkkoon tutustuimme ainakin vuonna 2009.

Inarijärven Pielpavuonon laituri.

Pielpajärven erämaakirkko vuonna 1981.

Nykyinen Saamelaiskirkko kesällä 2009. Kirkon alttaritaulun Kristuksen ilmestyminen vaeltavalle saamelaisperheelle maalasi 1937 professori Väinö Saikko. Taulu pelastettiin pommituksessa tuhoutuneesta kirkosta ja sijoitettiin uuteen kirkkoon.

Saamelaiskäräjät ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Saamelaiskäräjät on saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin, joka on perustettu vuonna 1996. Sitä edelsi Saamelaisvaltuuskunta, joka perustettiin 1973. Saamelaisvaltuuskunta oli Pohjoismaiden ensimmäinen saamelaisten poliittinen elin.

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Käräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa.

Ennen Sajosia Saamelaiskäräjät kokoontuivat vaatimattomammissa tiloissa Inarin keskustassa (kuva 2009).

Vuonna 2012 valmistui Inarin keskustaan uusi Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jonne Saamelaiskäräjätkin muutti. Saamelaismuseo Siidan ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen läheisyydessä sijaitseva Sajos on saamelaisten kulttuuri- ja hallintokeskus, joka toimii myös kongressi- ja tapahtumatilana.

Vuonna 2012 valmistuneen Sajosin suunnitteli arkkitehtitoimisto HALO Arkkitehdit Oy ja sitä käyttävät Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, saamelaiskirjasto ja -arkisto sekä Lapin aluehallintovirasto.

Inarijärven risteilyn jälkeen tutustuimme Sajosiin. Koronan vuoksi ei tänä vuonna järjestetä opastettuja kiertokäyntejä rakennuksessa, mutta aukioloaikoina sinne on vapaa pääsy. Sen yhteydessä toimii myös kahvila Čaiju ja saamelaiskäsityömyymälä Duodji, josta löytyy Suomen laajin saamelaisen käsityön, musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

Opastettuja kierroksia ei Sajosissa koronavuonna järjestetä, mutta saamelaiskäsitöihin pääsee tutustumaan ja ostamaankin.

Inarin keskustassa on myös käsityöliike Samekki, joka tunnetaan saamelaisista taidekäsitöistä ja hopeakoruista. Saamelaistuotteita myy myös Hotelli Inaria vastapäätä sijaitseva Lahjatalo Näkkäläjärvi (kuva).

Saamelaiskäsityömyymälä ja tuottaja Samekki kesällä 2015.

Kolttasaamelaistenkin keskus sijaitsee Inarin kunnassa

Koltat eli kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäiskansaa. Kun Petsamo Tarton rauhassa 1920 liitettiin Suomeen, jäi osa koltista tälle alueelle. Kun Suomi menetti Petsamon toisen maailmansodan jälkeen, evakuoitiin kolttasaamelaiset Inarin kunnan Sevettijärven alueelle, jossa on nykyään heidän keskuksensa.

Sevettijärven kyltti ja järven rantaa 2009.

Sevettijärven kylässä on Kirakkajärveltä (joka sijaitsee Sevettijärven ja Näätämön puolivälissä) siirretty vanha perinnetalo (kolttamökki), jossa toimii museo. Sen pihapiiriin on rakennettu ulkomuseo pienistä mökeistä, jotka kuvaavat kolttien Petsamon alueella sijainneen Suonjelin/Suonikylän aikaisen kesäpaikan asumuksia. Kolttasaamelaisten Suenjelin rakennukset tuhoutuivat sodassa.

Kolttien ulkomuseo Sevettijärvellä, vasemmalla perinnetalo Kolttamökki.

Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen ortodoksinen kirkko on pyhitetty 1500-luvulla vaikuttaneen Trifon Petsamolaisen muistolle. Se valmistui tsasounaksi vuonna 1951 ja kirkoksi se vihittiin peruskorjauksen jälkeen 1992. Se on yksi Lapin ortodoksisen seurakunnan neljästä kirkosta, joista kaksi muuta sijaitsee myös Inarissa. Kesällä 2009 ajoimme Norjaan Sevettijärven kautta. Myöhäisiltapäivällä kaikki ovet olivat jo kiinni, joten piti tyytyä ulkokuvauksiin. Yöksi ajoimme Kirikkajärven rannalla sijaitsevalle Toini Sanilan porotilalle. Silloin olimme liikkeellä henkilöautolla.

Trifon Petsamolaisen ortodoksikirkko Sevettijärvellä.

Saamelaiskulttuuria etelässä

Saamelaiskulttuuria on nähtävissä Saamenmaan ulkopuolellakin. Tässä muutamia omakohtaisia kokemuksia vuosien varrelta.

Nils-Aslak Valkeapää (23. maaliskuuta 1943 Enontekiö – 27. marraskuuta 2001 Espoo), saamelaisnimeltään Áilu, taiteilijanimeltään Áillohaš, oli ehkä tunnetuin Suomen saamelainen taiteilija ja kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuimpia saamelaiskulttuurin edistäjiä. Hänet tunnetaan erityisesti joiuistaan ja runoistaan. Hän oli Lapin läänintaiteilija vuosina 1978–1983 ja sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991 teoksestaan Beaivi, áhčážan (suom. Aurinko, isäni). Kuulin häntä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla kesällä 1979.

Paroni Paakkunainen ja Nils-Aslak Valkeapää Kaustisen yösoitossa 1979.

Lappi Senaatintorilla. Maakuntien kulttuuria esittelevässä sarjassa Helsingin Senaatintorilla oli kesäkuussa 1993 vuorossa Lappi. Lukuisten myyntipöytien lisäksi ohjelmassa oli erilaisia esityksiä, kuten saamenpukukavalkadi. Oman myyntipöytänsä takana olivat myös Angelin tytöt, jotka olivat jo tuttuja musiikkinsa kautta.

Saamenpukukavalkadi Helsingin Senaatintorilla 1993.

Angelit on saamelainen yhtye, joka on levyttänyt yhdeksän albumia (neljä ensimmäistä nimellä Angelin tytöt) vuosina 1992–2003. Yhtyeessä laulavat sisarukset Ursula ja Tuuni Länsman. He esiintyivät yhdessä ensimmäisen kerran 1982. Yhtye on saanut nimensä heidän kotikylänsä Angelin mukaan.

Angelin tytöt ja nimmarit levykanteen 1993.

Oktavuohta – saamelaistapahtuma Helsingin Jugendsalissa lokakuussa 1993. Näyttely esitteli saamelaistaidetta, -musiikkia ja elokuvia. Viikonlopun yli jatkuneessa tapahtumassa vieraili asiantuntijoita kertomassa saamen kielen ja historian vaiheista. Perjantai oli omistettu elokuville ja mm. silloin tuoreen Let’s Dance -elokuvan ohjaaja Anders Simma esitteli työtään. 

Paul-Anders Simma esitteli silloin uutta elokuvaansa Let’s Dance Oktavuohta – saamelaistapahtumassa Helsingissä 1993.

Paul-Anders Simma (s. 27. syyskuuta 1959 Kaaresuvanto) on suomensaamelainen elokuvaohjaaja. Simma on opiskellut elokuvan tekoa Tukholman Dramatiska institutetissa.  Hänen saamelaispojan ensimmäisestä tansseissa käynnistä kertova lyhytelokuvansa Let’s Dance (1992) voitti Risto Jarva -palkinnon Tampereen lyhytelokuvajuhlilla 1992. Myöhemmin hän ohjasi (toisena saamelaisena) saamenkielisen pitkän elokuvan Sagojogan ministeri (1997). Hänen dokumenttielokuvansa Antakaa meille luurankomme (1999) voitti pääpalkinnon dokumenttielokuvien sarjassa Lyypekin pohjoismaisten elokuvien päivillä vuonna 1999.

Ugrit lavalla oli M. A. Castrénin seuran lokakuussa 2012 järjestämä Suomalais-ugrilaisen maailmanmusiikin ilta Helsingissä. Tilaisuudessa esiintyi muusikoita Suomesta, Saamenmaalta, Virosta, Karjalan tasavallasta ja Udmurtiasta. Saamelaismusiikkia esitti rap-artisti Áilu Valle, joka on kotoisin Kaamasmukan kylästä Utsjoelta. Koulutukseltaan hän on opettaja ja kokee räppäämällä toimivansa myös pohjoissaamen kielen elvyttämiseksi. Musiikillisiksi esikuvikseen Valle on maininut saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapään ja rap-puolelta Asan. Yllätysesiintyjänä Ugrit lavalla -illassa räppäsi Áilu Vallen kanssa inarinsaameksi Amoc (Mikkâl Antti Morottaja).

Saamelaisräppääjät Áilu Valle ja Amoc Suomalais-ugrilaisen maailmanmusiikin illassa Helsingissä 2012.

Kansallista ja kansainvälistä Saamen kielten viikkoa vietetään 19.-24. lokakuuta 2020.

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/

KUVIA JA KIRJOITUKSIA 146 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

sakuva-blogi – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
https://sakuva.simplesite.com/
https://www.123kotisivu.fi/sakuvia   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/


SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel

@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva

SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/

SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja

SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011

sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva

sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047

Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s