KUWAITIN AARTEITA

 

Aiemmat Arabian niemimaan postaukset:
DUBAISTA ABU DHABIIN  / OMAN JA EMIRAATIT VUOSIKYMMEN SITTEN
Kuvia Arabian niemimaalta:
ARABIAN NIEMIMAAN KUVIA 2017 / YHDISTYNEIDEN ARABIEMIIRIKUNTIEN KUVIA 2006  /  OMANIN KUVIA 2006 / MISTÄ MAISTA JUTTUJA JA KUVIA ?

Saavuimme Kuwaitiin Dubaista Kuwait Airwaysin lennolla. Suomi kuuluu maihin, joiden kansalaiset saavat viisumin maahan tullessaan. Maahantulo sujui hyvin, ensin kopio passista ja KVD 3 (noin 9 €) automaattiin, josta vastineeksi tarra. Näiden ja täytetyn maahantulokaavakkeen kanssa vuoronumero viisumitiskille, jossa hoidettiin maahantulomuodollisuudet. Sen jälkeen päästiin suoraan passijonon ohi matkatavaroille. Aikaa kului kaikkiaan 40 minuuttia. Emme joutuneet antamaan laajasti vastustettua ja pelättyäkin DNA-näytettä. En tiedä olisiko tällainen otettu varsinaisessa passijonossa.

Hotellimme sijaitsi Kuwait Cityn ydinkeskustassa, joten lähes kaikki kohteemme olivat kävelymatkan päässä. Iltakävelyllä tutustuimme (ulkoa päin) valaistujen pilvenpiirtäjien maailmaan. Yksi värikkäimmistä oli Liberation Tower, jonka rakentaminen oli Irakin maahan hyökätessä vielä kesken. Valmistuttuaan 1993 tämä TV-torni ja maan korkein rakennus sai nykyisen nimensä Irakista vapautumisen kunniaksi. Sen näköalatasanne ei valitettavasti enää ole avoinna vierailijoille. Seuraava päivä oli meillä varattu kaupungin nähtävyyksille.

Hotellihuoneesta kuvatun auringonlaskun jälkeen laskeuduimme kadulle, jossa loistivat pilvenpiirtäjien valot kirkkaimpina Liberation -tornista.

Kansallismuseo levällään

Šeikki Nasser Sabah al Ahmed al Sabah alkoi vuonna 1975 kerätä taidetta islamilaisista maista eri puolilta maailmaa. Vuoteen 1983 mennessä se oli kasvanut jo niin suureksi, että se asetettiin näytteille silloin perustettuun Kuwaitin kansallismuseoon. Yli 20 000 teosta käsittävänä siitä on tullut yksi maailman parhaista islamilaisten maiden taiteen kokoelmista.

Neljännesvuosisata sitten päätti Irakin itsevaltainen johtaja Saddam Hussein, ettei Irakin ja Persianlahden välissä oikeasti ole mitään Kuwaitin valtiota. Niinpä hän joukkoineen miehitti Kuwaitin osaksi Irakia. Al Sabahin kokoelma on sen verran merkittävä, että sen luonnollinen sijaintipaikka on pääkaupungissa, Saddamin mielestä siis Bagdadissa. Alkoi kansallismuseon ryöstö ja siirto Irakin pääkaupunkiin. Kaikkea ei saatu siirrettyä, mm. hienot marokkolaiset ovet jäivät, joten ne sytytettiin tuleen.

Kansainvälinen yhteisö ei kuitenkaan yhtynyt Saddamin näkemykseen Kuwaitin asemasta ja NATO vei sinne sotakalustoaan pakottaen irakilaiset vetäytymään. YK:n painostuksesta museon esineet palautettiin Kuwaitiin. Osa oli kuitenkin vahingoittunut ja osa on edelleen kateissa. Myös kansallismuseo oli melko raunioina hävityksen jälkeen. Surullista luettavaa täällä.

Al Sabahin kokoelman parhaat teokset on sijoitettu entisessä jenkkien sairaalassa olevaan Dar al-Athar al-Islamiyyah (DAI) -museoon, joka tunnetaan myös Amricani Cultural Centrenä. Neljännesvuosisatakaan ei ole riittänyt kansallismuseon korjaamiseen, kun samanaikaisesti on pitänyt osallistua pilvenpiirtäjäkisaan naapureiden kanssa. Osa Al Sabahin kokoelmaa on edelleen tilapäisesti sijoitettuna muihin maailman museoihin.

Kansallismuseon korjaus on yhä kesken, mutta Al Sabahin kokoelman parhaimmistoon voi tutustua  entisessä sairaalassa sijaitsevassa Amricani Cultural Centressä.

Näytteillä oleva kokoelma on upea. Yhdessä kohdassa näin valokuvauskieltotarran. Näyttelyn kierrettyämme kysyin museovirkailijalta voinko ottaa muutaman kuvan blogia varten. Hän ihmetteli kuka kuvauksen oli kieltänyt ja sanoi, että ilman salamaa saa vapaasti kuvata. Siispä uusi kierros hienossa museossa.

Museon yhdessä huoneessa oli mielenkiintoinen lähinnä lapsille suunnattu eläinaiheinen näyttely Long Ago Zoo – Animals in The al-Sabah Collection. Museossa oli myös pieni näyttely nimellä Loans from the Kuwait National Museum. Entisen sairaalan toisessa rakennuksessa oli Modern Architecture Kuwait -näyttely. Museoon on vapaa pääsy ja sen kaupasta voi ostaa hyvän kokoelmaa käsittelevän kirjan ”Splendors of the Ancient East” hintaan KWD 13.500 (luottokortilla 42,04 €). Tosin arabian- ja englanninkielisen kirjan logiikka on ensin mainitun mukainen ja sitä luetaan lopusta alkuun. Kuten linkeistä näkee, on kokoelmalla ja museolla hyvät kotisivut.

Dar al-Athar al-Islamiyyah (DAI) -museo on Al Sabahin kokoelman tilapäiskoti. Kuparivuohi on Mesopotamiasta ajalta 2900-2700 eaa. Hopeinen kaurisjuomasarvi on Anatoliasta tai Iranista ajalta 5.-4. vuosisata eaa.

Kuparinen mies härkineen on Mesopotamiasta ajalta 3000-2800 eaa. Pronssinen Poseidon on Kreikasta ajalta noin 500 eaa. Hopeinen siivekäs härkä-aiheinen kaatoastia on Länsi-Iranista ajalta 7. vuosisadan loppu – 6. vuosisadan alku eaa.

Kultamaskit sekä hopeiset villilampaat leijonan päällä sekä kahden leijonan kaatoastiat ovat kaikki Länsi-Iranista 7. vuosisadalta tai 6. vuosisadan alusta eaa. Nukkuvan Ariadnen löytävää Dionysosta esittävä kullattu hopealaatta on Etelä-Aasiasta 2. vuosisadan lopulta eaa.

Pronssikauris on Etelä-Arabiasta 1. vuosituhannen jälkipuoliskolta eaa. Kullattu kauriskoriste on Pohjois-Kiinasta 1. vuosisadalta eaa – 1. vuosisadalta jaa. Hopeinen vasikanpäinen juoma-astia on Assyriasta 7. vuosisadalta eaa. Takana oleva kultalaatta on Babyloniasta samalta ajalta.

Al Shabahin muinaista eläintarhaa niin lapsille kuin muillekin.

Bonuksena kansallismuseon lainaa ja modernin Kuwaitin arkkitehtuuria.

Kävimme myös Arabian Gulf Streetin (eli Al-Cornichen) meren puolella sijaitsevalla Al Bahhar Entertainment Villagessa. Sen käsityöläispajat ja kojut olisivat avanneet kuitenkin vasta illalla, joten se jäi tällä kertaa kokematta ja kuvaamatta. Cornichen jalankulkuväylä oli lähes tyhjä, ainakin ihmisistä.

Al Bahhar Enterainment Village ei meille avautunut eikä sinne johtavalla Cornichellakaan mitään tungosta ollut.

Ihmisiä paremmin Cornichella viihtyivät kissat ja rantavesissä linnut kuten talvilomaileva tiibetinlokki ja silkkihaikara.

Pohjoismaista arkkitehtuuria

Alvar Aaltoa tai muutakaan suomalaista suunnittelua emme Kuwaitista löytäneet. Sen sijaan muuta pohjoismaista arkkitehtuuria löytyi ihan kaupungin ja maan pääkohteista. Kuwaitin tunnukseksi muodostuneet Kuwait Towersin kolme tornia ovat tanskalais-ruotsalaisen parin (Malene Bjørn ja Sune Lindström) suunnittelemat. Päätorni avattiin yleisölle 1979. Kuwaitin sodan aiheuttamat vahingot saatiin korjatuiksi 2012. Tornit sijaitsevat muutama kilometri keskustasta pohjoiseen ja tämä olikin Kuwaitissa ainoa kohde, johon tarvitsimme taksia. Matkalla näimme myös Al-Cornichen varrella olevat Suuren moskeijan ja emiirin Seif Palacen, joka paluumatkalla oli kauniisti valaistu. Kuvia niistä ei ole.

Kuwait Towersin 120 metristä on periaatteessa hyvät näköalat kaupungin pilvenpiirtäjille. Korkean paikan ikkunanpesijöistä lienee kuitenkin puutetta, niin likaisia lasit olivat. Onneksi Photoshopissa on melko hyvät ikkunanpesutoiminnatkin.

Kuwaitissa järjestettiin Persianlahden maista ensimmäisenä parlamenttivaalit ja 2005 naisetkin saivat äänioikeuden. Tältä kannalta Kuwaitia voidaankin pitää Lähi-Idän ”demokraattisimpana” maana.

Kuwaitin parlamenttitalo (National Assembly Building) on kaupungin keskustassa ja hotelliltamme oli sille suora näköyhteys. Sen on suunnitellut tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon, joka tunnetaan lähinnä Sydneyn oopperatalon suunnittelijana. Parlamenttirakennus valmistui vuonna 1982 Arabian Gulf Streetin varrelle.

Parlamentin julkisivu on Kuwaitinlahdelle, mutta hyvän kokonaiskuvan sai hotellistammekin.

Ei mikään matkailumaa

Iltapäivällä kävelimme Souqille. Siellä oli vielä varsin hiljaista. Kojut availivat oviaan ja jotkut myivät monenlaista Kuwait-aiheista kamaa. Ne eivät kuitenkaan olleet turistikauppoja, vaan suunnattu paikallisille, sillä maan kansallispäivä (25.2.) lähestyi. Koko alue oli koristeltu maan värein ja lukuisat kyltit kertoivat tulevasta juhlasta. Täältä jatkoimme taksilla Kuwaitin torneille.

Keskikaupungin souk vilkastui vähitellen ja edustan aukio valmistautui tulevaan kansallispäivän juhlintaan.

Kai johtuen suhteellisesta eristyneisyydestään oli pukukoodi Kuwaitissa konservatiivisempi verrattuna muihin käymiimme Persianlahden maihin. Isänmaallisuudesta kertoo kännykän kuori. Kuvia ei ole otettu suuntaamalla objektiivi vasten naisten kasvoja, vaan kuvat on rajattu laajakulmakuvista.

Yhtään matkamuistomyymälää emme kaupungissa emmekä lentokentälläkään nähneet. Kirjakaupoista emme löytäneet maata esittelevää valokuvakirjaa, emmekä postikortteja tai magneettejakaan missään nähneet. Postissa emme tosin käyneet. Museosta ostetun näyttelykirjan ja soukista ostetun krääsän lisäksi oli lentokentän makeispuodissa Kuwait-aiheinen peltinen makeisrasia. Missään käymässäni noin 130 maassa en muista yhtä vähäistä kiinnostusta turismia kohtaan.

Kansallispäivän tuotteiden kojusta löytyi tarra-arkki ja lentoasemalta peltinen suklaamantelirasia.

Olimme kuitenkin näkemäämme ja kokemaamme tyytyväisiä, sillä kuulemamme ja lukemiemme muiden kirjoitusten pohjalta eivät odotuksemme olleet korkealla. Ohjelmaa olisi riittänyt seuraavallekin päivälle lähinnä keskustan ulkopuolella, mutta silloin oli jo lento Qatarin Dohaan.

KUVIA JA KIRJOITUKSIA YLI 120 MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/

SNMATKAKUVAAJA  –  BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/

OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA   SLADESHOW

MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/

UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/

SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL

SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/

KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
HTTP://SAKUVA.BLOGSPOT.FI/

KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA   MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/