Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ Vuoden 2022 kotimaan kuvat: SUOMI 2022 Kuvia 146 maasta: OBJEKTIIVISSA MAAILMA / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: SNmatkakuvaaja / SNmatkakuvaaja 2000
Matkailuvuosi 2022 oli meillä automatkailuvuosi niin kotimaassa kuin muuallakin Euroopassa. Vain yhteen matkaan liittyivät lennot auton luo.
Aluksi muualle Eurooppaan
Matkailuvuotemme 2022 alkoi lennolla Espanjan Alicanteen. Suurin osa viikon matkastamme kului Andalusian roadtripiin broidin autolla. Kohteinamme olivat Úbedan ja Baezan kaupungit, Córdoban historiallinen keskusta ja Madinat al-Zahran kalifaattikaupunki, Antequeran pronssikautiset dolmenit, Rondan valkoinen kaupunki, Andalusian kakkoskaupunki Málaga sekä Espanjan kauneimmaksi kyläksi mainittu Frigiliana. Matkan postaus ANDALUSIAN ROADTRIP 2022 tässä blogissa.
Kesän lähes kuusi viikkoa kestänyt Euroopan roadtrip kulki Baltian ja Puolan kautta Tšekkiin. Sen ja Itävallan muutamien UNESCOn maailmanperintökohteiden jälkeen saavuimme matkamme pääkohteeseen Italiaan. Runsaan kolmen viikon aikana ajoimme Adrianmeren puoleista itää San Marinon kautta Apuliaan ja Basilicataan, josta suuntasimme välimerenpuoleiselle länsirannikolle käyden mm. Caprin saarella. Matka jatkui Italian länsipuolta Sveitsiin, Saksaan ja Pohjoismaiden kautta takaisin Suomeen. Matkasta on blogissa kymmenen postausta: ROADTRIP ETELÄÄN VIA KAUNAS / TŠEKIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA 2011 & 2022 / ITÄVALTAA WACHAUSTA GRAZIIN KESÄN ROADTRIPILLÄ / KOILLIS-ITALIAN ROADTRIP FRIULISTA SAN MARINOON / ITALIAN ITÄPUOLTA MARCHESTA APULIAAN JA BASILICATAAN / ITALIAN CAMPANIAA AMALFIN RANNIKOLTA VESUVIUKSELLE VIA CAPRI / LATIUM ROOMAN YMPÄRILLÄ / TOSCANAN MAAILMANPERINTÖÄ ITALIASSA / LUOTEIS-ITALIAA PORTOVENERESTÄ JA CINQUE TERRESTÄ IVREAAN / SVEITSIN LÄPI SAKSAN BAIJERIIN JA EDELLEEN POHJOISEEN
Itä-Suomea Ilomantsiin
Kesä-heinäkuussa tapahtuneen Euroopan kiertomatkamme jälkeen suuntauduimme loppukesällä ja syksyllä kotimaan automatkoihin. Ensimmäiseksi kohteeksi valitsimme Suomen itäisimmän kunnan Ilomantsin, sillä edelliskerrasta oli kulunut jo lähes neljä vuosikymmentä.
Ajoimme aluksi Kotkaan, jonka Sapokan satamasta matkasimme laivalla Tammion kalastajakylään Itäisen Suomenlahden saaristossa. Oman esitteensä mukaan Tammion vanha kalastajakylä on kuin hetki vanhaa Suomi-filmiä, värikuvina. Saari on itäisen Suomenlahden parhaiten alkuperäisenä säilynyt saaristolaiskylä. Ranta-aittojen ja syreenikujien ehjässä miljöössä aistii vuosisatojen saaristolaiselämän. Tammion asutushistoria alkaa 1500-luvulta. Nykypäivän Tammio tarjoaa tulijalle heijastuksen vanhasta kukoistuksesta. Saaren sukujen jälkeläisten perheet asuttavat saartaan kesäisin. Saari lumoaa kauneudellaan ja saaren asukkaat ystävällisyydellään.
Kotkaan palattuamme ajoimme yöksi Hamina Camping Pitkäthiekat -leirintäalueelle. Vuonna 1653 perustettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki. Haminan keskusta on kaavoitettu ympyräkaavan muotoon, joka on peräisin 1720-luvulta. Kaupungista käytetään myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan harvinaislaatuisen asemakaavan vuoksi. Samankaltaisia ympyräasemakaavoja on maailmassa vain harvoissa kaupungeissa, joista tunnetuin lienee Haminankin mallina ollut Italian Palmanova, jossa kävimme alkukesän automatkalla (kuva kaupungin ympyränmallisesta keskusaukiosta. Haminaan kaupunkia yhdistää myös jättilippu).
Haminan ympyräkeskustan keskipisteenä on kahdeksankulmainen Raatihuoneentori, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näitä leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua. Isoympyräkadun ulkopuolella on linnoitusketju, jolla keskusta on ympäröity. Suurin osa Haminan vanhimmasta rakennuskannasta sijaitsee linnoitusketjun sisäpuolella.
1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Keskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä. Keskusbastioni on entisöity ja se on saanut ylleen Euroopan suurimman telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit. Osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity. Haminan varuskunta ja reserviupseerikoulu ovat kaupungin keskustassa. Haminan vuonna 2019 valmistunut satametrinen lipputanko on Euroopan korkein.
Kävimme Raatihuoneentorin ja Kauppatorin lisäksi Keskusbastionilla, Turun bastionilla, jättilipulla, Kauppiaantalomuseossa ja Johanneksen kirkossa, jossa oli kirkkotekstiilinäyttely.
Keskustan ulkopuolella kuvasimme vesilintuja Lupinlahden lintutornista. Haminassa kaupungin kaikki parkit olivat maksuttomia.
Haminasta jatkoimme itärajan tuntumaan ja sitä seuraten Via Karelian Runon ja rajan tietä Imatralle. Edellisestä Imatran käynnistämme oli neljä vuotta. Silloin kuuluisa Imatrankoski oli remontissa. Kävimme katsomassa nykytilannetta, remontti oli jo ohi, muttei sattunut olemaan juoksutusnäytöksen aika. Ainoa Imatrankosken kuohukuvani on edelleen vuodelta 1985.
Kymmenen kilometriä Imatran keskustasta pohjoiseen on Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin eli Vuoksenniskan kirkko. Se on yksi kolmestatoista Aallon suunnittelemasta kokonaisuudesta, jotka ovat tarjolla UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Kirkko on ollut suljettuna kosteusvaurioiden takia 1.11.2020 alkaen.
Yöksi ajoimme Parikkalan Papinniemi Campingiin. Seuraavana päivänä matkalla Ilomantsiin pysähdyimme Uukuniemessä, Tohmajärvellä ja Tuupovaarassa.
Ilomantsi on Suomen ja Euroopan unionin manneralueen itäisin kunta. Se on alueensa vanhin pitäjä, jota verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua, jolla harjoitettiin kaskitaloutta. Möhkön ruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Ilomantsin alueella käytiin taisteluita sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja kunnan alueella on useita näihin taisteluihin liittyviä muistomerkkejä. (Wikipedia)
Kävimme Ilomantsissa Volvo PV-kerhon Kuopiossa olleen kesätapahtuman jatkona vuonna 1985, joten päivitys oli viimeinkin paikallaan. Nyt ajoimme aluksi Parppeinvaaran runokylään ja Runonlaulajan Pirtille. Runokylä on karjalaisia perinteitä ja kalevalaista kulttuuria esittelevä kokonaisuus. Vaara sai nimensä siellä 1800-luvulla eläneen tunnetun kanteleensoittajan ja runonlaulajan, talonpoika Jaakko Parppein mukaan. Elias Lönnrot matkaili alueella vuosina 1828 ja 1838, jolloin hän myös keräsi runoja ja lauluja tunnetuilta karjalaisen kertomarunouden mestareilta.
Runokylään rakennetut ja osittain muualta siirretyt perinnerakennukset edustavat eri aikakausia. Runonlaulajan Pirtti rakennettiin runonlaulajien ja karjalaisen rakennustyylin muistomerkiksi vuonna 1964. Siellä järjestetään erilaista ohjelmaa kuten runonlaulantaa ja kantelemusiikkia. Näyttelytilassa on esillä Kalevala-kokoelma sekä teemanäyttelyjä. Runonlaulajan pirtissä saimme nyt kanteleensoiton ja runonlaulannan yksityisesityksen.
Luontoportti Mesikän näyttely kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Näyttelyn pohjana on ilomantsilaisen metsästäjän ja opettajan Heimo Rautavan täytettyjen eläinten kokoelma. (museokorttipaikka)
Pihapiirissä on myös muutamia aittoja. Aikoinaan Siitarinvaaralla sijainneet runonlaulaja Mateli Kuivalattaren syntymäkodin aitat siirrettiin Parppeinvaaralle 1970-luvulla. Syntymäkodin aittojen lisäksi Parppeinvaaralla sijaitsee Kontiovaarasta siirretty Matelin lauluaitta. Matelin aittojen vieressä ovat Korhosen museoaitat, joista toinen on toiminut riista-aittana ja toinen emännän vaate-aittana sekä palvelijoiden aittana. Korhosen museoaitat on siirretty Parppeinvaaran runokylään Hattuvaarasta. Korhosen museoaitoissa ja Matelin lauluaitassa on esillä Möhkönvirta -nykytaidenäyttelyn teoksia.
Aittojen lähellä sijaitseva Kaikkien Pyhien tsasouna on pieni ortodoksinen pyhäkkö, joka rakennettiin Parppeinvaaralle v. 1980 Larin Paraske -elokuvan filmauksia varten. Rakennuksen esikuvana käytettiin luovutetun Karjalan Korpiselän pitäjässä ollutta Tolvajärven tsasounaa. Tsasouna on Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan käytössä ja sen ikonit ovat paikkakuntalaisten ikonimaalareiden maalaamia. Hieman etäämmällä sijaitseva Rajakenraalin maja on kenraali Raappanan sodanaikainen komento- ja majoituspaikka, joka uudelleenpystytettiin Parppeinvaaralle vuonna 1984.
Karjalaista perinneruokaa tarjoaa Ravintola Parppeinpirtti, jossa nautimme nykykarjalaisen pitoaterian. Loppukesällä Runokylässä oli rauhallista. Siellä ei ollut juurikaan muita kävijöitä, mutta paikat olivat avoinna.
Ajoimme Ilomantsin kuntakeskukseen eli kirkonkylään, joka tunnetaan Pogostana. Kirkkotien eri päissä sijaitsevat ortodoksinen Pyhän profeetta Elian kirkko ja luterilainen Sadan enkelin kirkko. Kummankaan ovet eivät olleet auki. Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta (17,4% asukkaista). Suljettujen ovien taakse jäimme myös Hermannin Viinitilalla ja entisessä vesitornissa sijaitsevalla Viinibaari Huipulla (Hermannin Viinitorni). Paluumatkalla kävimme Katri Vala Kulttuurikeskuksella, mutta sielläkin piti tyytyä ulkokuviin. Kesäkausi oli todella päättynyt jo ennen elokuun loppua.
Yöksi ajoimme Petkeljärven kansallispuiston yhteydessä toimivaan Petkeljärvi Center Campingiin. Petkeljärven puiston erikoisuuksiin kuuluvat mm. arvokkaat, jyrkkärinteiset harjut sekä jatkosodan aikaiset taisteluhaudat ja -varustukset, joista osa on entisöity. Aamulla teimme Valkiajärven rantakierroksen ja vaelsimme kansallispuiston Harjupolun Joutenjärven, Ruunulammen, Syväjärven, Savulammen, Kaitajärven ja Valkiajärven maisemissa. Otsikkokuvassa Harjupolku Savulammen ja Kaitajärven välisellä harjulla.
Kansallispuistosta ajoimme koilliseen Suomen itäisimpään kylään Möhköön. Kylässä toimi Möhkön rautaruukki vuosina 1837-1907. Ruukin toiminnan päätyttyä paikalle perustettiin metsätyökeskus. Ruukin alueella on nykyään sen toimintaa esittelevä ruukkimuseo, jossa pääsee tutustumaan vanhoihin työtapoihin, työvälineisiin ja savottaperinteeseen.
Ruukin näyttelyt sijaitsevat päärakennuksessa Pytingissä ja ruukinaikaisessa kaupparakennuksessa Ambarissa. Kesällä 2022 Pytingissä oli näyttely Möhkö sodassa.
Museokokonaisuuteen kuuluvat myös vanhan ja uuden masuunin katetut rauniot. Ruukin Koitajoessa sijainnut kanavajärjestelmä on Museoviraston restauroima ja vanhassa asuntoproomussa Mantassa palvelee savottakahvila Möhkön Manta. Siellä nautimme suklaakakkukahvit.
Ajoimme pohjoiseen Ilomantsin sotatietä, joka muuttui koko ajan huonommaksi, kunnes yhtyi isompaan tiehen. Hattuvaarassa pysähdyimme Taistelijan talolla, joka on rakennettu vuonna 1988. Talon perusnäyttelyssä on pääpaino Ilomantsin ja erityisesti kesän 1944 tapahtumissa. Emme sielläkään päässeet ulkotiloja pidemmälle, mutta pihalla on Suomen toiseksi laajin tykkikokoelma, jonka kalustoa on käytetty Ilomantsin taisteluissa.
Kylästä lähtee 19 kilometrin päällystämätön tie Euroopan unionin mantereen itäisimmälle pisteelle, tai oikeastaan vain näköetäisyydelle siitä. Parkkipaikalta johtaa polku muistomerkille, jolta voi kuvata järven saaressa sijaitsevat rajapyykit. Alue on rajavyöhykettä, joten polulta ei saa poiketa.
Idemmäksi ei enää päässyt, joten oli aika aloittaa paluumatka, ensin yöksi Joensuun Camping Holiday Linnunlahteen.
Nykyinen Pohjois-Karjalan maakunnan pääkaupunki Joensuu on perustettu vuonna 1848. Keskustassa on C.W.Gyldénin luoma ruutukaava, johon kuuluu mm. yli kilometrin pituinen Kirkkokadun puistoakseli, jonka päissä olevat kukkulat annettiin tasapuolisesti luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle. Kaupungin tunnetuin rakennus on kuitenkin Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo (1914) Torin laidalla. Edelliskerran kaupungintalon kuvani olin toimittanut tietosanakirjaan, joten oli senkin kuvapäivityksen aika.
Joensuun päivämme oli Pohjois-Karjalan maakuntapäivä ja sen pääkaupungin torilla soitti paikallinen orkesteri. Tapasimme torilla entisen kollegani, jonka opastuksella tutustuimme legendaariseen kulttuuri- ja musiikkibaari Sointulaan. Sen juuret ovat valtakunnallisestikin maineikkaassa kulttuuriravintola Wanhassa Jokelassa.
Roadtripin viimeiseksi yöksi ajoimme Juva Campingiin, jolla saimme vielä nauttia auringonlaskusta Jukajärvelle. Kotimatkalla pysähdyimme Sistosen kotileipomossa ja pappilamiljöössä toimivassa Mikkelin Kenkäverossa. Suomen suurimmaksi ja kauneimmaksi mainitussa pappilan päärakennuksessa toimii ravintola ja muissa rakennuksissa myymälöitä ja näyttelyitä. Osa oli alkanut talviunensa jo elokuun alussa, mutta aittanäyttely Vallatonta väriä oli auki viimeistä päivää. Kenkäveron navetan vintillä (kuva) sijaitsevassa Pauliina Rundgren HandiCraftsin Shop & Studiossa (kuva) voi Kenkäveron nettisivujen mukaan seurata tuotteiden valmistusta. Käydessämme ei kuitenkaan ollut tällaista prosessia käynnissä.
Mikkeli on Etelä-Savon maakunnan pääkaupunki, joka sai kaupunkioikeudet Venäjän tsaarilta vuonna 1838. Sen ruutuasemakaavan laati Carl Ludvig Engel. Poikkesimme kaupungin keskustassa, mutta sadesään vuoksi kuvaukset jäivät vähiin. Pysähdyimme myös Mikkelin ja Savon historiallisen maakunnan vanhimman säilyneen rakennuksen, Savilahden kivisakastin (1320-luvulta) luona, mutta senkin aukiolokausi oli jo päättynyt.
Ajoa kuuden päivän roadtripille tuli tasan 1 300 kilometriä.
Itä-Suomen matkan jälkeen alkoi kesäkin jo olla mennyttä aikaa, mutta hyvät automatkailukelit jatkuivat vielä pitkälle syksyyn.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA 146 (enemmän tai vähemmän itsenäisestä) MAASTA https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/ Luettelo linkkeineen maista , joista kuvia ja juttuja https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/ Kuvasivu https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/ kuvia maista ja matkoilta SAKUVAMATKOJA MAAILMALLA - aiempia matkakuvauksia https://sakuva.kuvat.fi/blog/ SNmatkakuvaajan matkailuhistoriaa: https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/ https://sakuva.kuvat.fi/snmatkakuvaaja+2000/ SNmatkakuvaaja – blogipostauksia vuodesta 2015: https://sakuva.wordpress.com/ Blogin takana SNmatkakuvaaja & SVmatkakumppani https://sakuva.wordpress.com/about/ OBJEKTIIVISSA MAAILMA – blogipostauksia aiemmista matkoista https://sakuvat.blogspot.com/ KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi): https://sakuva.blogspot.fi/ MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA: https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/ UNESCOn maailmanperintökohteet ja kuvia niistä: https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/ https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/ SNmatkakuvaaja Facebookissa: https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel @sakuva Twitterissä: https://twitter.com/sakuva sakuvat Instagramissa: https://www.instagram.com/sakuvat/ sakuvat Pinterestissä: https://fi.pinterest.com/sakuvat/ SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011 sakuva Trip Advisorissa https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva sakuva Nomadmaniassa https://nomadmania.com/profile/7047 Most Traveled People / Sakari Niemi https://mtp.travel/users/13772
SNmatkakuvaaja 
Todella kivoja tuo Suomikohteet. Ollaan samoissa paikoissa viime vuosina käyneet. Tammiossa emme ole käyneet, mutta Ulko-Tammiossa kävimme toissvuonna. Todella kaunista saaristoa Kotkan edustalla. Niin ikään Petkeljärvi on todella hieno paikka.
TykkääLiked by 1 henkilö
Totta, Suomessakin on monia mielenkiintoisia paikkoja. Nyt koronavuosina 2020-2022 olemmekin kierrelleet kotimaata aiempia vuosia enemmän.
TykkääTykkää