KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/ Kesän roadtripin edelliset postaukset: BALTIASTA PUOLAAN KESÄN ROADTRIPIN ALUKSI / KARPAATTIEN MAAILMANPERINTÖÄ PUOLASSA JA SLOVAKIASSA / UNKARIN POIKKI PANNONHALMASTA PÉCSIIN / KOLMEN ALUEEN BOSNIA & HERTSEGOVINAA / KROATIAN MAAILMANPERINTÖÄ ADRIANMEREN RANNIKOLLA / Kroatian kuvat: KROATIA 2019 / OBJEKTIIVISSA MAAILMA / KROATIA / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA
Vuonna 1949 perustettu Plitvicen kansallispuisto sijaitsee Kroatian Dinaarisilla Alpeilla. Koranajokeen muodostunut, kuudestatoista järvestä sekä lukemattomista putouksista koostuva alue ulottuu kahdeksan kilometrin pituiselle matkalle. Putoukset ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana kalkkikivipitoiselle alueelle. Veden virtaus on syövyttänyt pehmeää kallioperää, jolloin paksut kalkkikivikerrokset ovat kuluneet karstimaaksi eli erikoiseksi kumpuilevaksi maisemaksi. Putouksista Veliki on Kroatian korkein 78 metrillään. Puisto on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1979 alkaen (Wikipedia).
Plitvicen kansallispuiston mahtavat kuvakulmat
Plitvicen kansallispuisto on nykyään Kroatian suosituimpia matkailukohteita ja upeimpia luontokohteita. Kesäisin alueella on ruuhkaista eivätkä järjestelyt aina vastaa lisääntyneen turistimäärän vaatimuksia. Heikon opastuksen vuoksi pysäköintitilojen ja kohteiden löytäminen on haasteellista kartankin kanssa.
Puiston pinta-alasta 75 prosenttia on metsää ja sieltä on löydetty noin 1 370 kasvilajia. Metsien valtalaji on euroopanpyökki. Puistossa asuu runsas eläinkunta, mm. yli 50 nisäkäslajia ja 161 lintulajia, mutta eläinten näkeminen vilkkaimpaan turistiaikaan ei ole kovin todennäköistä. Ainakaan heinäkuun turistimassat eivät eläimiä kiinnostaneet. Järvien kirkkaissa vesissä näkyi isojakin kaloja ja kauniinsiniset korennot kävivät muutaman kerran esittäytymässä. Joka tapauksessa päivä puistossa oli elämyksellinen ja kuvauksellinen.
Plitvicen kansallispuistoon johtaa kaksi porttia, me saavuimme sinne kakkosportin kautta. Tutustuminen kansallispuistoon tapahtuu shuttlebussilla, veneellä ja ennen kaikkea kävellen puiston useita reittejä järveltä toiselle. Ylitettyämme veneellä puiston suurimman järven Jezero Kozjakin vaelsimme Gradinsko jezero-, Galovac- ja muutamien pienempien järvien sekä useiden vesiputousten upeissa maisemissa itäisten polkujen päätepisteeseen. Sieltä palasimme shuttlebussilla takaisin lähtöpaikkaamme.
Jos haluaa käyttää Plitvicen kansallispuistoon toisen päivän, voi käyttää ykkösportin vastaavia vaellusreittejä. Portit sijaitsevat Kozjak-järven eri päissä. Niiden välin voi joko kävellä vaellusreittiä myöten tai matkata laivalla lähes koko järven pituudelta.
Entisen Krajinan serbitasavallan synkät kuvakulmat
Plitvicen kansallispuiston kuvakulmat ovat silmää hivelevän upeita. Samaa ei voi sanoa edellispäivän kuvakulmista. Ajoimme Šibenikistä Plitviceen entisen Krajinan serbitasavallan kautta.
Serbien asuttama Krajina julistautui Kroatian sodan alkaessa itsenäiseksi ja halusi liittyä yhteen Bosnia-Hertsegovinan serbialueiden kanssa. Krajinan serbitasavaltaan kuuluivat Kninin kaupungin ympärillä olleen ydinalueen lisäksi Slavonian serbialueet. Krajinan taru päättyi Yhdysvaltain tukeman Kroatian vallattua alueen vuonna 1995. Sodan kuluessa ja sen jälkeen molemmat osapuolet syyllistyivät sotarikoksiin, joista enemmän muutaman vuoden takaisessa postauksessani SREBRENICA & MUITA SOTARIKOSPAIKKOJA.
Alueella sodan jälkeen toteutettu etninen puhdistus autioitti monet serbikylät. Ajoimme edellisen kerran entisen Krajinan läpi kesällä 1998. Silloin rikkiammutut asumukset törröttivät raunioituneina aavemaisessa iltavalossa. Nyt entiset kylät olivat monin paikoin metsittyneet ja tuhon jäljet näin peittyneet. Pysähdyimme kahdessa entisessä serbikylässä. Toinen oli jo poistettu kartoista navigaattorin näyttäessä tyhjää paikkaa. Toinen kylä oli Otrić, jossa rauniotalojen seassa oli myös vähän uutta asutusta.
Alueen pääkaupunki Knin on jo lähes täysin kroatialaistettu. Wikipedian mukaan kunnan asukkaista oli ennen sotaa serbejä 85,5 % ja kroaatteja 10,3 %. Sodan jälkeen voimasuhteet olivat serbejä 20,8 % ja kroaatteja 76,5 %.
Ennen Plitvicen kansallispuistoa yövyimme sen edustalla olevalla Auto-Camp Borjen leirintäalueella, joka on sijainniltaan hyvä ja puistoon ehtii jo heti aamulla. Kansallispuistoon tutustuminen vei koko seuraavan päivän, jonka päätteeksi ajoimme vielä rajan yli Sloveniaan.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA 144 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
http://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
sakuva-blogi OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
HTTP://SAKUVA.SIMPLESITE.COM/
HTTP://WWW.123KOTISIVU.FI/SAKUVIA SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
HTTP://SAKUVA.KUVAT.FI/KUVAT/SNMATKAKUVARAPORTTEJA.PDF/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
http://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
http://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
HTTPS://WWW.FACEBOOK.COM/SNMATKAKUVAAJA/?REF=AYMT_HOMEPAGE_PANEL
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
http://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
http://sakuva.blogspot.fi/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/me
SNmatkakuvaaja 
9 kommenttia artikkeliin ”PLITVICEN KANSALLISPUISTO via ENTINEN KRAJINAN SERBITASAVALTA”