Suklaisia maailmanperintökelloja.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA / HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/ Kesän 2019 roadtripin edelliset postaukset: BALTIASTA PUOLAAN KESÄN ROADTRIPIN ALUKSI / KARPAATTIEN MAAILMANPERINTÖÄ PUOLASSA JA SLOVAKIASSA / UNKARIN POIKKI PANNONHALMASTA PÉCSIIN / KOLMEN ALUEEN BOSNIA & HERTSEGOVINAA / KROATIAN MAAILMANPERINTÖÄ ADRIANMEREN RANNIKOLLA / PLITVICEN KANSALLISPUISTO VIA ENTINEN KRAJINAN SERBITASAVALTA / ELOHOPEAN, PITSIN JA VIININ JÄLJILLÄ SLOVENIASSA / POHJOIS-ITALIAN JYLHÄÄ VUORISTOA JA VANHAA KULTTUURIA / TUTTUA JA TUNTEMATONTA SVEITSIÄ - LINNOILTA ALPPIJÄÄTIKÖLLE / TUTTUA JA TUNTEMATONTA SVEITSIÄ - VALALIITON SYDÄNMAILLA / Muita aiempia Sveitsi-postauksia: SVEITSIÄ ENNEN DIGIAIKAA 1983-1997 / 2020 / MAAILMANPERINTÖKOHTEITA KESKI-EUROOPAN TEILLÄ 2011 / (pdf-muodossa: MAAILMANPERINTÖKOHTEITA KESKI-EUROOPAN TEILLÄ 2011)/ PIKKUTEITÄ ALPPIEN YLI 2016 / Sveitsin kuvia: SVEITSI 2019 / OBJEKTIIVISSA MAAILMA / SVEITSI 1983-1997 / KESKI-EUROOPPA 2011 / LOUNAIS-EUROOPPA 2016 / Mistä maista juttuja ja kuvia: SAKUVAMAAT / SNmatkakuvaajan biografia: OBJEKTIIVISSA MAAILMA
Kesän 2019 automatkamme Sveitsin osuuden eka jakso käsitti Ticinon pääkaupungin Bellinzonan maailmanperintölinnoja ja Valais´n kantonin alppisolia sekä manner-Euroopan suurimman jäätikön Aletschin. Toka jaksossa liikuttiin Sveitsin valaliiton alkuperäisissä kantoneissa. Nyt kolmannessa jaksossa ajetaan vielä neljän kantonin kautta Ranskaan. Kohteita meillä tosin oli niistä vain kolmessa. Ranskan jälkeen palaamme vielä Sveitsin pohjoisiin kantoneihin.
Sveitsin valtion syntysijoilta siirryimme valaliittoon puolivuosituhatta myöhemmin vuonna 1803 liittyneeseen Aargaun kantoniin. Alue kuului Habsburgien valtakuntaan vuoteen 1415, jolloin sen valtasivat berniläiset. Poikkesimme kahdessa historiallisesti merkittävässä Aargaun kaupungissa.
Zofingen oli muinoin kelttiläisen Helvetian asuinalue ja myöhemmin roomalaiset perustivat sinne tukikohtansa. Alemannit (germaanit) asettuivat sinne 500-luvulla ja perustivat yhden Aargaun vanhimmista yhteisöistään. Nykyisen kaupungin perustivat Frohburgin kreivit 1201, vuonna 1299 se joutui Habsburgien haltuun ja vuonna 1415 muun Aargaun mukana berniläisille. Vanha kaupunki on säilyttänyt keskiaikaisen ilmeensä lukuun ottamatta muutamaa vaikuttavaa barokkirakennusta. Keskiaikaisesta kaupunginmuurista on jäljellä pieni osa ja pari tornia. Zofingenistakin on listattu kymmenen kohdetta Sveitsin kansalliseen perintöluetteloon, mm. raatihuone 1790-luvulta. Niklaus-Thut-Platz (legendaarisen 1300-luvun sankarin mukaan) on vanhan kaupungin keskus, jossa on sankarin suihkulähde ja jonka ympäristössä on sekä raatihuone että reformoitu kirkko.
Taas kerran ilta yllätti autoilijat, joten ajoimme leirintään läheiseen Aarburgin kaupunkiin. 8 000 asukkaan Aarburg on historiallisesti kokoaan merkittävämpi. Sen yllä kohoava linna on yksi Sveitsin suurimmista. Linnan alkuperää ei tiedetä, mutta ensimmäinen maininta siitä on Frohburgien ajalta vuodelta 1123. Nykykokoonsa (linnasta linnoitukseksi) se laajennettiin Bernin hallinnon aikana 1659-73. Maisemanhallinnan linnan kanssa jakaa sen yhteyteen 1842-45 rakennettu uusgoottilainen reformoitu kirkko.
Aargaun jälkeen matka jatkui Solothurnin kantoniin ja sen suurimpaan kaupunkiin Olteniin, joka ei kuitenkaan ole kantonin pääkaupunki. Saksankielinen Solothurn liittyi Sveitsin valaliittoon vuonna 1481. Vaikka ympärillä velloi uskonpuhdistus, Solothurn säilyi katolisena, ja siksi katoliset suurlähettiläät asettuivat sinne. Oltenin keskiaikainen vanha kaupunki myötäilee roomalaisen linnoituksen linjaa. Hienoja vanhoja taloja on etenkin Hauptgassella. Markkinoita käytiin Munzingerplatzilla, jonka reunalla on myös Pyhän Martinin kirkko, joka kuuluu Sveitsin vanhakatolisiin kirkkoihin, jotka eivät ole Vatikaanin alaisia.
Oensingenin kylän yllä kohoaa noin vuodelta 1200 oleva Neu-Bechburgin linna. Kylän katolinen kirkko on 1400-luvulta. Myös Klusin pikkukaupunkia hallitsee keskiaikainen linna. Jyrkällä kalliolla olevan 1100-1200-luvun Alt-Falkensteinin linnan rakennutti Baselin piispa ennen kuin Klus liitettiin Solothurniin keskiajan lopulla.
Klusista ajoimme Thalin luonnonpuiston kautta Bernin kantonin läpi Juran pääkaupunkiin Delémontiin. Luoteis-Sveitsissä sijaitseva Juran kantoni on saanut nimensä Juravuoristosta. Alue on ollut osa Sveitsin valaliittoa vuodesta 1815. Se kuului Bernin kantoniin vuoteen 1979, jolloin ranskankielinen Jura erosi kansanäänestyksen jälkeen pääosin saksankielisestä Bernin kantonista. (Wikipedia)
Delémontin juuret ulottuvat esinelöytöjen perusteella pronssikaudesta Rooman aikaan. 600-luvulta lähtien alue kuului Alsacen (Elsassin) kreivien maihin, kunnes se vuonna 1271 myytiin Baselin piispalle. Keskiaikainen vanha kaupunki on hyvin säilynyt, vanhan linnoituksen torni ja kaksi kaupungin porteista on vielä jäljellä. Vuoteen 1792 Delémont toimi Baselin prinssipiispojen kesäkaupunkina. Tästä muistona on yksi kaupungin päänähtävyyksistä, prinssipiispojen linna. Vaikka monissa Sveitsin kaupungeissa on tottunut suihkulähteisiin, näytti niitä olevan erityisen paljon Delémontissa.
Laatukellojen syntysijoilla
Juran kantonissa olimme jo aivan Ranskan rajan tuntumassa. Emme kuitenkaan ajaneet vielä sinne, vaan koukkasimme taas Bernin kantonin (joka pinta-alaltaan Sveitsin toiseksi suurin) kautta Neuchâtelin kantoniin. Se on kuulunut Sveitsin valaliittoon vuodesta 1815. Nykyisen Neuchâtelin alueella kelloja on valmistettu jo vuosisatoja. Merkittäväksi teollisuuden alaksi kelloteollisuus nousi 1800-luvun loppupuoliskolla. Vanhoja neuchâtelilaisia kellomerkkejä ovat muun muassa tutut Tissot ja Zenith (Wikipedia). Kellot meidätkin kantoniin toivat, sillä La Chaux-de-Fonds´in ja Le Loclen kellokaupungit lisättiin vuonna 2009 UNESCOn maailmanperintölistalle.
Tulimme iltapäivällä ensin Juravuoristossa sijaitsevaan Neuchâtelin kantonin suurimpaan kaupunkiin La Chaux-de-Fonds´iin. Tämä Sveitsin korkeimmalla sijaitseva kaupunki on kilometrin korkeudella merenpinnasta. Se on rakennettu uudelleen vuoden 1794 tulipalon jälkeen. Tunnettu arkkitehti Le Corbusier on syntynyt kaupungissa ja siellä on muutamia hänen töitään.
Ensimmäinen toiveemme oli löytää kaupungin päänähtävyys Kansainvälinen kellomuseo (Musée international d’horlogerie). Aikaa sen etsimiseen kului sen verran, että saavuimme museolle aika tasan sen sulkemisaikaan. Varsinaiseen museosaliin ei meitä enää päästetty, mutta saimme kuvata sen aulassa ja tehdä oheistuoteostoksia kuten kirjallisuutta ja kellosuklaata. Kaupungin kelloseppäkoulu alkoi vuodesta 1865 keräämään vanhoja kelloja ja vuonna 1902 avattiin pieni museo. Kellokokoelman laajetessa perustettiin säätiö, joka avasi nykyisen Kansainvälisen kellomuseon vuonna 1974. Vuonna 1656 perustetun kaupungin kasvu ja vauraus ovat perustuneet kelloteollisuuteen. La Chaux-de-Fonds´in jugend-keskusta on tästä hyvä esimerkki.
Ajoimme myös toiseen kellokaupunkiin Le Locleen. Se on Chaux-de-Fonds´ia pienempi ja sijaitsee vuoristossa sata metriä edellistä matalammalla aivan Ranskan rajalla. Sveitsin kelloteollisuus syntyi Le Loclessa vuonna 1705. Kaupungissa on edelleen runsaasti kelloteollisuutta, ja se on usean ison kelloyrityksen, muun muassa Certinan, Tissotin ja Midon kotipaikka (Wikipedia). Katukuvassa kellotehtaat erottuivatkin täällä paremmin kuin edellisessä kaupungissa.
Ylitimme Ranskan rajan ja ajoimme yöksi lähimmälle leirintäalueelle. Seuraavat pari päivää ajelimme Ranskan Franche-Comtéssa, kunnes palasimme takaisin Sveitsiin.
KUVIA – JUTTUJA – BLOGEJA MAAILMALTA
HTTPS://SAKUVA.KUVAT.FI/
KUVIA JA KIRJOITUKSIA 146 (SAKUVA)MAASTA
(luettelo & linkit, kuvia maittain 2011 asti ja kuvia matkoittain 2011 alkaen):
https://sakuva.kuvat.fi/SAKUVAMAAT/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/OBJEKTIIVISSA+MAAILMA/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/
sakuva-blogi – OBJEKTIIVISSA MAAILMA – aiempia matkakuvauksia
https://sakuva.kuvat.fi/blog/
SNMATKAKUVAAJA – BLOGIPOSTAUKSIA VUODESTA 2015:
https://sakuva.wordpress.com/
OBJEKTIIVISSA MAAILMA (AIEMPIA MATKAJUTTUJA):
https://sakuva.simplesite.com/
https://www.123kotisivu.fi/sakuvia SLADESHOW
MATKAJUTTUJA PDF-MUODOSSA:
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/SNmatkakuvaraportteja.pdf/
UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHTEET JA KUVIA NIISTÄ:
https://sakuva.kuvat.fi/UNESCO/
https://sakuva.kuvat.fi/kuvat/UNESCOn+maailmanperint%C3%B6kohteita/
SNMATKAKUVAAJA FACEBOOKISSA:
https://www.facebook.com/snmatkakuvaaja/?ref=aymt_homepage_panel
@sakuva TWITTERISSÄ
https://twitter.com/sakuva
SNMATKAKUVAAJAN MATKAILUHISTORIAA:
https://sakuva.kuvat.fi/SNmatkakuvaaja/
KRIITTISTÄ MATKAA (kriittisempi blogi):
https://sakuva.blogspot.fi/
SNmatkakuvaaja Blogit.fi:ssä
https://www.blogit.fi/snmatkakuvaaja
SNmatkakuvaaja Bloglovin´ssa
https://www.bloglovin.com/blogs/snmatkakuvaaja-14136011
sakuva Trip Advisorissa
https://www.tripadvisor.com/Profile/sakuva
sakuva Nomadmaniassa
https://nomadmania.com/profile/7047
Most Traveled People / Sakari Niemi
https://mtp.travel/users/13772
SNmatkakuvaaja 
Erittäin viihtyisältä näyttää tuollakin päin Sveitsiä. Millainen hintataso muuten oli? Varmaan Sveitsin maine kalliina maana jonkin verran hillitsee esimerkiksi suomalaisten matkustamista Sveitsiin.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentistasi. On Sveitsin hintataso vähän naapureita korkeampi. Me asuimme leirintäalueilla eikä kovin usein syöty ravintoloissa, joten hintaero jäi kohtuulliseksi. Ruokakaupoissa ei suuria eroja. Bensa maksoi saman verran kuin Suomessa, mutta enemmän kuin naapurimaissa. Sveitsin moottoritietarran voi ostaa vain koko vuodelle, joten 39 € lyhyelle matkalle on suhteellisen paljon. Meistä Sveitsi on kuitenkin edullisempi kuin Norja, jossa ajeltiin edelliskesänä.
TykkääTykkää